- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
751-752

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sanakorko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

751

nen ja sellaisena helposti käsitettävä.
Yleistämällä voidaan sen avulla lausua joku yleispätevä
siveellinen arvostelma tai elämänohje. S:t ovat
usein leikillisiä tai on niissä satiirinen kärki.
Väliin ne sisältävät vain jonkun sanaleikin tai
sukkeluuden, joka on sellaiseksi käsitettäväkin.
Näin on laita varsinkin sananparsissa 1.
puheenparsissa, jotka eroavat edellisistä
siinä, etteivät ne muodosta itsenäistä varmaan
muotoon kiteytynyttä lausetta, vaan saavat oman
subjektinsa kussakin esiintyvässä tapauksessa.
Tarkkaa rajaa s:n ja sananparren välille ei voi
kuitenkaan vetää. — Oman ryhmänsä
muodostavat ajatelmat, sentenssit,
aforismit, g n o o m i t. Ne eivät ole niin
sanoaksemme itsestään syntyneitä, vaan pitkällisen
mietiskelyn tuloksia. Ne eivät tavallisesti
saavu-takkaan sitä yleisyyttä, mikä tulee s:jen ja
sananparsien osaksi, vaan ne pysyvät
enimmäkseen kirjallisesti sivistyneiden piirien
omaisuutena. Samoin on laita n. s. lentävien
lauseiden, jotka ovat useimmiten sitaatteja
kuu-luisain miesten lausunnoista, — joskus ei
lausujasta ole tietoa. — S:t, kuten muutkin
kansanrunouden tuotteet, ovat suureksi osaksi useiden
kansojen yhteisomaisuutta. Toisten leviämisalue
sulkee piiriinsä melkeinpä koko maapallon,
toiset ovat vain yhden kansan keskuudessa
tunnetut. Ne tarjoavat tärkeän apulähteen kansan
oikeustajuntaa, ajatustapaa ja yleensä
kansanpsykologiaa tutkittaessa. Sitäpaitsi ne ovat
tärkeät kielellisessä suhteessa. — S :ja on kaikkina
aikoina pidetty arvossa ja kokoelmia on julkaistu
eri maissa. Heprealaisia s :ja tapaamme
„Salo-mon sananlaskuissa", ,,Salomon Saarnaajassa",
..Talmudissa" ja ,,Midrasissa". Antiikin kansojen
s:ja julkaisivat aleksandrialaiset grammatikot
m. m. Diogenianos. Vilkas s:jen harrastus heräsi
16:nnella vuosis. Silloin julkaisi m. m. Erasmus
Rotterdamilainen lat. ja kreik. s:ja, Agricola
(1529) ja Franck (1541) saksalaisia.
Myöhemmistä kokoelmista mainittakoon Freytag,
„Ara-bum proverbia" (1838-43) ja Socin, „Arabiselie
Sprichwörter" (1878); Ehmann, ,,Die
Sprichwör-ter der japanischen Sprache" (5 os., 1897-98);
Otto, „Die Sprichwörter — — der Römer"
(1890) ; Wander, ,.Deutsches
Sprichwörter-Lexi-kon" (1867-80), suurenmoinen 5-osainen teos.
jonka jokainen osa sisältää n. 45,000 saks. ja
15,000 ulkomaalaista s:ua; Diiringsfeld,
,,Sprichwörter der germanisclien und romanischen
Sprachen" (1872-75); Eckart, ,,Niederdeutsche
Sprichwörter" (1893) ; Harrebomée,
,,Spreek\voor-denboek der Nederlandsche taal" (3 os. 1858-66);
Le Roux de Lincy, ,,Le Livre des proverbes
frangais" (toinen täydennetty laitos 1859) ;
Pitrè, ,.Proverbi siciliani" (4 os., 1880); Hazlitt,
,,English proverbs" (1869); Lean, „Collections of
proverbs’’ (English and foreign; 4 os., 1902-04);
Aasen, ,.Norske ordsprog" (1856. toinen laitos
1881); Molbech, „Danske"ordsprog" (1850); Mau,
..Dansk ordsprogskat" (1878-79); Kristensen,
..Danske ordsprog" (1890); „Svenske ordsedher,
eller ordsaghor" (1604); Grubb, ,,Penu
prover-biale" (1665, uusi pain. 1678); Reuterdahl,
„Gamla ordspråk" (1840) ; ,,Den svenska
ord-språksboken innehållande 3160 ordspråk" (1865);
Strömbäck, „Svenskt-nordiskt ordspråks-lexikon"
(1857-86; käsikirjoituksena Tukholman kunink.

752

kirjastossa); Dalj, ,,Poslovitsy russkago naroda"
(1904) ; Adalberg, „Ksiega przyslöw polskich"
(3 os., 1894) ; Margalits, „Magyar közmondasok
és közmondässzerü szölåsok" (1897) ; Eisen,
„Eesti wanadsönad" (1914). — Bibliografioja ovat
julkaisseet m. m. Nopitsch, Zacher, Duplessis ja
Bernstein.

Suom. kokoelmista on vanhin
Florinuk-sen julkaisema „Vanhain suomalaisten tawaliset
ja suloiset sananlascut" (1702). 1800-luvun alussa
julkaisivat s:ja Juteini, Gottlund ja Strahlmann.
Lönnrotin ,,Suomen kansan sananlaskuja"
ilmestyi 1842 ja A. V. Koskimiehen toimittama
,,Kokoelma Suomen kansan sananlaskuja" 1906. Se
käsittää sisällyksenmukaisesti järjestettyinä n.
14,700 numeroa, mutta eri s:jen luku on paljoa
pienempi, sillä sama s. voi esiintyä useassa
ryhmässä. Runsaat keräelmät on Suom. kirjall.
seuralla ja Ruot-s. kirjall. seuralla (vrt.
Kansanrunous). Edellisen säilytettävänä on myös
Hurtin laajat virolaiset kokoelmat. Lisäksi on
Hämäläisellä osakunnalla osakunnan alueelta
kerättyjä s:ja n. 15.000 numeroa. — Muiden
suom.-ugrilaisten kansain s:ja on m. m.
Suom.-ugrilaisen seuran ja Unkarin tiedeakatemian
kustannuksella ilmestyneissä kansanrunouskokoelmissa.
[A. A. Kosken jaakko, „Sananlaskututkimuksia 1.
Laki, oikeus ja oikeudenkäynti suomal.
sananlaskuissa" (1913).] * A. K-jaalcko.

Sananlennätin ks. L e n n ä t i n, Langaton
sähköttäminen, Sähkölennätin.

Sanansaattaja Viipurista ks.
Sanomalehti.

San Antonio f-tö’-]. kauntin pääkaupunki
Yhdysvalloissa Texasin valtion eteläosassa, S.
A.-jokeen laskevan San Pedron suussa. Great
north-ern-radan varrella monen muun radan
risteyksessä; 96.614 as. (1910; 1900; 53,321, joista 3,288
Meksikossa, 3,031 Saksassa syntynyttä, 7,538
neekeriä), valtion suurin kaupunki. — Komeasti
rakennettu; vanhoja espan jalaisaikaisia
rakennuksia: Alamo (per. 1744 San Antonio de
Va-lero-lähetyksen kappeliksi). San
Fernando-tuomio-kirkko (1734) y. m. Ympäristössä useita vanhoja
lähetys-rakennuksia. — V. 1910 S. A:ssa oli 30
koulua, joista 4 neekereitä varten.
Protestanttisen ja^ roomal.-katolisen piispan asunto. —
Harjoitetaan rautatievaunu-, olut-, mylly- v. m.
teollisuutta. Laajaa maataloustuotteiden kauppaa.
Suosittu talvenviettopaikka. — S. A:n nyk.
paikalle per. 1718 linnoitus ja lähetysasema.

(E. E. K.)

Sananvapaus ks. Lausuntovapaus.

Sanaoppi, niissä kieliopin järjestelmissä, joissa
jaoitusperusteena on tutkimusobjekti (äänne,
sana, sanayhtymä), se kieliopin osa, joka
käsittelee kielen sanoja ja niiden merkitystä, ks.
Kielioppi. E. A. T.

Sanatori (uuslat. sanatö’rinm, < lat. sihius
-terve), parantola (ks. t.).

Sanayhtymä on uudehko kieliopillinen käsite
S. on ,,’itsenäinen" (s. o. yksinään 1. eristettynäkin
jonkin ominaismerkityksen ilmaiseva ja
semmoisenaan kysymykseen vastaukseksi pätevä)
morfeemi, joka sisältää vähintään kaksi sanaa tai
useita sanoja, joilla on kullakin
ominaismërki-tyksensä, mutta jotka samalla yhteinen
mer-kintötehtävä yhdistää 1. sitoo kokonaisuudeksi.
Esim. kolmisivuinen, sunraviiviinen tasannes-

Sananlen nätin—Sanayhtymä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0398.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free