- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
769-770

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sankt Gallen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

769

kaupunki Christianssted (4,592 as. 1911) ja
Fredrikssted. — S. C:n löysi Kolumbus 1493.
Kiisteltyään espanjalaisten y. m. kanssa
ranskalaiset 1651 sen vihdoin anastivat. Sam. v. se
läänitettiin johanniitoille. Tanska osti sen 1733
750,000 lirestä. E. E. K.

Sankt Gallen (St.-Gallen, ransk. Saint-Gall).
1. Kauttoni Koillis-Sveitsissä, Itävallan ja
Liechtensteinin rajalla, ympäröi kokonaan
Appen-zellin kanttonin; 2,014 km2, 302,896 as. (1910),
150 km2 :llä. — S. G:n eteläosan täyttää korkea
Sardona-vuoristo (3,249 m yi. merenp.),
keskiosassa ovat Cliurfirsten ja Säntis nimiset
vuori-ryhmät (2,309 ja 2,504 m yi. merenp.), joiden
juurella alkaa matalampi vuori- ja kumpumaa.
Pääjoet ovat itärajalla virtaava Rein sekä siihen
laskeva Thur, Järviä: osia Boden-, Zürich- ja
Walen-järvistä. Ilmasto pohjoisrajalla lämmin,
etelämpänä koleampi. Pääkaupungissa v:n
keskilämpö -f 7,2°C, sademäärä 680 mm. — Asukkaista
on saksalaisia 93%, italialaisia 5,8%;
protestantteja on 38,s%, roomal.-katolisia 60,«%. —
Maasta on peltoa ja laidunta 67,s%, metsää
20,9%. Viljansato ei läheskään riitä tarpeisiin.
Viljellään myös hedelmiä ja viiniä. Karjanhoito
paljoa tärkeämpi; 1911 oli 106,513 kpl.
nautakarjaa. — Pääelinkeinona on teollisuus, jossa S. G.
on Sveitsin etevimpiä. Kukoistava on etenkin
puuvillalanka-, pitsi- ja koruompeleteollisuus. V. 1911
oli 1909 v :n lain alaisissa tehtaissa 31,480
työmiestä. Kotiteollisuudessa S. G. on voittamaton ;
1905 siinä työskenteli 22,506 henkeä (24.4%
Sveitsin kotiteollisuustyöväestöstä) ja näistä 20,484
valmisti koruompeleita ja pitsejä (58,4% koko
Sveitsin vastaavasta kotiteollisuustyöväestöstä).
— Liikennelaitokset erinomaiset; keskustana
pääkaupunki. — S. G:n valtiosääntö on
kansanvaltainen. Lakiasäätävän neuvoston (Der g rosse Rat)
jäsenet valitaan 3 v:ksi; tämä valitsee
toimeenpanevan hallitusneuvoston (Regierungsrat)
jäsenet. Presidentin (3 v :ksi valittu) nimi ou
Lund-ammatin. Lakiasäätävän neuvoston lait joutuvat
kansanäänestyksen alaisiksi, jos 4,000 kansalaista
sitä vaatii. Hallinnollisesti S. G. on jaettu 15
piirikuntaan (Bezirk), jokaisen etunenässä
Be-zirlcsammann. — 2. Edellisen pääkaupuki,
Stei-nach-joen laaksossa, ratojen risteyksessä; 80,000
as. (1913; 1900: 33,519, melkein kaikki
saksalaisia, 17,572 protestanttia, 15,006 katolista). —
Vanhan luostarin rakennukset ovat, piispan
asuntoa lukuunottamatta, muutetut hallinto-, koulu
y. m. huoneistoiksi; luostarin mahtava kirkko on
v:sta 1846 tuomiokirkkona. Raatihuone, St.
Lau-renz-kirkko, pörssi y. m. rakennuksia. Useita
oppilaitoksia, kauppa-akatemia, koruompelekoulu.
ammattimuseo, useita muita museoita ja
kokoelmia, kuuluisin hiippakunnaukirjasto (50,000 nid.,
1,700 käsikirjoitusta, 1,600 inkunaabelia).
Teollisuus ja kauppa kukoistavat. E. E. K.

Historia. S. G :n nimi johtuu
irlantilaisesta erakosta Gall uksesta, jonka v. 613
perustama erakkomaja v. 720 laajennettiin
luostariksi. Tämä oli 9-11 vuosis. tunnettu
sivistyskeskus, ja sen yhteydessä oli koulu ja kirjasto.
Sen ympärillä olevat seudut joutuivat vähitellen
luostarin apotin valtaan, joka v. 1206 sai
valta-kunnanruhtinaan arvon. S. G:n apotti ja
ruhtinaskunta käsitti S. G :n kaupungin, joka 1457
osti itsensä vapaaksi, Fürstenlandin,
Appenzel-25. VIII. Painettu 10/416.

770

Iin, joka 15: unen vuosis. alussa pääsi
itsenäiseksi, ja v:sta 1468 Toggenburgin kreivikunnan.
V. 1451 apotti yhtyi Sveitsin valaliittoon. V.
1528 saavutti uskonpuhdistus jalansijaa
Toggen-burgissa ja S. G:n kaupungissa, mutta 1532
palautettiin katolisuus osittain entiselleen.
Ranskalaisten hyökättyä 1798 Sveitsiin lakkautettiin
apotin suvereenisuus. V. 1803 perustettiin
nykyinen S. G:n kanttoni. Sen alkuansa
oligark-kista hallitusmuotoa muutettiin 1830-31 ja 1861
kansanvaltaiseen ja vapaamieliseen suuntaan.

J. F.

Sankt Goar [-är], piirikunnan pääkaupunki

Länsi-Saksassa, Reinin-maakunnassa, Reinin vas.
rannalla Koblenzin yläpuolella vastapäätä Sankt
Goarshausenia; 1,475 as. (1905). — Evankelinen
ja katolinen kirkko, raatihuone. Harjoitetaan
viinikauppaa, lohikalastusta, laivaliikennettä. —
S. G:n yläpuolella R h e i n f e 1 s in linnan
mahtavat rauniot. Vastakkaisella rannalla, jonkun
matkaa ylempänä, Lorelei-kallio. — Keskiajalla
S. G. oli Katzenelnbogenin kreivikunnan
pääkaupunkina, joutui sitten Hessen-Kasselille ja 1815
Preussille. E. È. K.

Sankt Gotthard. 1. N. 40 km pitkä v u
o-r i r y h m ä Etelä-Sveitsissä Uri’n, Valais’n.
Ticinon ja Graubtindenin kanttonien rajalla;
korkeimmat huiput Pizzo Rotoudo (3,197 m) ja
Pizzo Centrale (3,002 m). Se on syntynyt
kiteisistä aineksista; kerrokset ovat siinä
viuhkan-muotoisesti poimuttuneet. S. G:lta alkavat Rein.
Rhone, Reuss ja Ticino. — Vuoriryhmän yli vie
S. G:n sola (2,114 m yi. merenp.) Reussin
laaksosta Ticinon laaksoon ollen siten ainoa sola
Sveitsin alpeissa, jossa ilman kierrosta yhdellä
nousulla päästään Sveitsistä Italiaan. Se on siitä
syystä keskiajalta alkaen (1200-luvulla solan

(S.H.) St. Gotthardin radan nousu Vierwaldstiitter-järveltii.

Sankt Gallen—Sankt Gotthard

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0407.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free