- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
791-792

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Santamala ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

791

punki Luoteis-Espanjassa, La Corunan provinssin,
ennen koko Galician pääkaupunki (S. de
Compos-tela), rautatien varrella, Monte Pedroson
itärin-teellä; 24,660 as. (1910). —
Rakennustaiteellisesti merkittävä, pyhiinvaelluspaikkana kuuluisa
tuomiokirkko (rak. 1032-1211, mainio Portico de
la Gloria), johon Espanjan suojeluspyhimys
apostoli Jaakob Vanhempi legendan mukaan on
haudattuna, monta muuta kirkkoa ja luostaria. 1532
per. yliopisto (oikeusopillinen ja lääket.
tiedekunta), yliopiston kirjasto (60,000 nid., paljon
käsikirjoituksia), ylempi porvarikoulu, seminaari,
normaalikoulu; arkkipiispanistuin. Harjoitetaan
maanviljelystä, olut-, viina-, paperi-, suklaa- y. m.
teollisuutta ja pyhiinvaellusmuistojen valmistusta.
— S. syntyi suojeluspyhimyksen haudalle
perustetun kirkon ympärille. Ennenvanhaan sillä oli
vielä suurempi merkitys kuin nykyään. — 2.
Provinssi Etelä-Ameriikassa, Chilen tasavallassa,
jokseenkin keskellä maata; 14.672 km2. 566.787 as.
(1910). Pääelinkeinot maanviljelys
(kastelulaitos-ten avulla) ja karjanhoito. — 3. Edellämain.
provinssin ja koko Chilen pääkaupunki (S. de Chile),
viljavassa, vaikka vähäsateisessa (328 mm v:ssa)
laaksossa Andes-vuoriston juurella 569 m yi.
merenp., Maipöhon laskevan, tulviensa tähden
vahvojen rantapatojen väliin suljetun Mapochon
varrella; 378,103 as. (1912), joukossa paljon
saksalaisia, ranskalaisia, englantilaisia. — Yhä
uusiutuvien maanjäristysten takia S:n talot ovat
enimmäkseen yksikerroksisia. Pääkatu on 61/2 km
pitkä puistotie Alameda. Keskustana on Plaza
de Armas-tori, jonka äärellä tuomiokirkko,
arkkipiispan palatsi, postin, intendentti- ja
kunnal-lisvirastojen rakennukset. Yli 20 kirkosta
mainittakoon vielä dominikaanikirkko ja Santa Claran
nunnain kirkko. Puolen toistakymmentä
luostaria. Moneda-palatsissa on presidentin asunto,
ministeriöiden virastot, rahapaja, valtionarkisto
y. m. — Paljon oppi- ja sivistyslaitoksia:
yliopisto (jesuiittain perustama 1743, suljettu 1839,
uudestaan avattu 1842; 1,000-kunta ylioppilasta)
taidekoulu, lääket. koulu, kauppa- ja
teollisuus-opisto, maatalousopisto, vuorikoulu,
musiikkikon-servatori. sotakoulu, arkkipiispallinen seminaari,
opettajaseminaareja, kansallisopisto,
kansalliskirjasto (163.000 nid.), tähtit. observatori, kasvit, ja
eläint. puutarha, useita teattereita, ooppera y. m.
Arkkipiispan, korkeimman tuomioistuimen y. m.
keskusvirastojen asuinpaikka. — Harjoitetaan
monenlaista teollisuutta ja melkoista kauppaa.
Taaja raitiotieverkko. Rautateitä haarautuu
usealle suunnalle, m. m. Valparaisoon, lähimpään
merisatamaan. — S:n perusti 1541 Vahlivia.
Vallankumoukselliset San Martinin johdolla
miehittivät sen 1817. Seur. v. chileläiset 0’Higginsin
johdolla S:n luona saivat täydellisen voiton
espanjalaisista. — 4. Linnoitettu kaupunki Kuban
saarella (S. dc Cuba), Orienten provinssin
pääkaupunki, Kuban itäpään etelärannikolla,
kapea-suisen, suurimmillekin valtamerialuksille
päästävän laajan satamalahden rannalla. Kuban
pääradan itäpäässä; 61.513 as. (1914; 1907: 45,470,
joista 57% värillisiä). — Maanjäristysten takia
rakennukset melkein kauttaaltaan
yksikerroksiset. Mainittakoon ent. kuvernöörin palatsi,
tuomiokirkko (jossa Diego Velazquezin hauta).
Seminaari, piispanistuin. Rautavalimoita, saippua-,
nahka-, sikari- v. m. tehtaita. Läheisyydessä

792

rauta-, vaski- ja mangaanimalmikaivoksia.
Viedään malmeja, tupakkaa, kahvia, sokeria y. m.
Säännölliset kulkuvuorot New Yorkiin ja
Eurooppaan. — S :n perusti Velazquez 1514. Oli Kuban
pääkaupunkina v:een 1543 ja kauan aikaa
Länsi-Intian pääpaikka. Ransk. merirosvot ryöstivät
sitä 1553, englantilaiset valloittivat sen 1662.

E. E. K.

S:n edustalla voitti heinäk. 3 p. 1898
vara-amiraali Sampsonin johtama amer. laivasto (4 linja
laivaa, 2 panssariristeilijää; yht. 57,500 tonnia.
4,000 miestä. 270 tykkiä) vara-amiraali Cerveran
johtaman esp. laivaston (4 panssariristeilijää.
2 torpedoaluksenhävittäjää; yht. 28,000 tonnia.
2.400 miestä, 148 tykkiä). Voittajat eivät
menettäneet ainoatakaan laivaa, voitetut sitävastoin
koko laivastonsa ja miehistöstään 91.5%. — Tä
män ratkaisevan meritaistelun jälkeen antautui
kenraaliluutnantti Toralin komentama S:n Iin
nanmiehistö (23,000) ameriikkalaisille, jotka jo
kesäk. 22 p:stä 1898 olivat kaupunkia
piirittäneet. -Iskuti-.

5. Kaupunki Haiti’n saarella, Santo Domingon
pohjoisosassa (S. de los Caballeros), Yaqui’n var
rella; 8.000 as. Tuomiokirkko. Sikariteollisuutta.
— 6. Provinssi Keski-Argentiinassa (8. del
Es-tero); 103.016 km2, 227,003 as. (1912). — On
pa-raasta päästä tasaista heinäaroa, johon Salado
ja Saladillo muodostavat laajoja suolarämeitä.
Pääelinkeinona karjanhoito; maanviljelys tuottaa
keinotekoisen kastelun avulla sokeria, vehnää,
tupakkaa, puuvillaa. — 7. Edellämain. provinssin
pääkaupunki, usein hävittävästi tulvivan Saladil
lon 1. Rio Dulcen varrella, ratojen haarauksessa
12.000 as. (arv. 1904). — Tuomiokirkko; kansal
liskollegi, opettajatarseminaari. — Per. 1553. —
8. 8. de Guayaquil ks. Guayaquil. — 9. 8. dc
Guatemala ks. Guatemala 2. — 10. J a m a i
can vanha nimi. E. E. K.

Santillana f-ilja’naj, TQigo Löpez de
Mendoza (1398-1458), markiisi, esp.
runoilija, otti osaa valtiollisiin taisteluihin Juhana
II :n aikana ja sotaan maurilaisia vastaan.
Vetäydyttyään julkisesta elämästä syrjään hän an
"toutui kirjallisiin töihin. S. ei ollut mikään
omaperäinen kyky, mutta hänen merkityksensä
esp. runouden kehityksessä on silti hyvin suuri.
Täydellisesti perehtyneenä varsinkin Italian ja
Ranskan kirjallisuuteen hän tutustutti maamie
hiänsä näiden maiden parhaisiin tuotteisiin, otti
m. m. sonetin käytäntöön Espanjassa. Paitsi
kevyitä kansanomaisia lauluja („serranillas").
iotka ovat parhaat hänen tuotteistaan, hän on
julkaissut kokoelman runomuotoon sepitettyjä
sananlaskuja. TI. Kr-n.

Santo Domingo
i’-J- 1. Mulattitasavalta
Haiti’n saaren itäosassa (myös 8a u Domiirgo,
virall. Republica Dominicana) ; 48.577 km2.
675.000 as. (1911), etupäässä mulatteja, vain
V3 neekereitä, valkoisia aivan vähän. — [-Pinnanmuodostuksesta, ilmastosta v. m. s. ks. Haiti 1.

Uskonto katolinen (arkkihiippakunta), kieli
espanjaa. Sivistys alhaisella tasolla; 1911 oli
590 koulua, joissa 20,453 oppilasta. Yliopisto.

Pääelinkeino maanviljelys tuottaa, paitsi vii
jaa, sokeria (vienti 1913 78.900 ton.), kaakaota
(19.500 ton.). tupakkaa, puuvillaa, banaaneja
y. m. Metsistä saadaan arvokkaita puulajeja.
Karjanhoito tuottaa vähän vuotia vietäväksi.

Santillana—Santo Domingo

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0418.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free