- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1079-1080

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sementeeraus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1079

Sementti

1080

lajit soveltuvat sinänsä ilman lisäyksiä
käytettäväksi s:n polttamiseen. Sellaisia on m. m.

Tirolissa ja Saksassa.
Puhdasta kalkkia liituna
ja marmorina
käytettäessä lisätään sopiva
määrä savea, hiekkaa
y. m. S:iä valmistettiin
alussa yksinomaan n. s.
kuivan
menetel-m ä n mukaan.
Raaka-aineet hienonnettiin ja
kuivattiin erikseen
kuilu-uuneissa. Tavallisessa
kuilu-uunissa (kuva 1) on
kuilu d, johon arinassa e
kuumennettu ilma tuulettajan painamana
johdetaan kulkemaan kuivattavan aineen läpi.
Käyttötapa on yhtäjaksoinen, ylhäältä lasketaan aineet
kuiluun ja alhaalta saadaan kuiva tulos. Aineet

sekoitetaan huolellisesti kem.
analyysin määräämässä
suhteessa ja jauhetaan
kuulamyllyissä tai valssilaitteissa
sekä sihdataan. Massa
kostutetaan vedellä ja
muovaillaan hauraiksi tiiliksi, jotka
poltetaan heti joko
kehä-tai kuilu-uuneissa, kuten
tavalliset tiilet. Kuva 2
osoittaa parin seläkkäin
rakennettuja D i e t z c h i n
kuilu-uuneja. Polttouunista C
tulevat kuumat kaasut
kuivaavat uuniin E asetetut ja
sitten uunien A ja B kautta
polttokuiluun joutuvat
tiilet. Täältä ne joutuvat
alas jäähdytyskuiluun.
Poltettu, hieman kutistunut,
kova, harmaanvihreä massa, klinkkeri, tulee
varastossa, ilman vesihöyryn vaikutuksesta
hauraaksi, muserretaan ja jauhetaan pyörivissä
kuulamyllyissä, joissa on piikivipalloja.

S.-teollisuus on suuresti kehittynyt, sittenkuin
on otettu käytäntöön kostea menetelmä
ja sen mukana pyörivä uuni. Menetelmän
mukaan lietetään hienoksi jauhettu kalkki ja
savi vedellä ohueksi liejuksi, joka uudelleen
jauhettuna juoksee säiliöihin, missä sen laatu
analyysillä määrätään ja järjestetään sopivaksi.
Täältä lieju pumputaan suoraan pyörivään uuniin

(kuva 3).
Tämä on n.
75-100 m
pitkä,
teloilla pyörivien renkaiden kannattama teräslevy-lieriö. Uuni on sisustettu tulenkestävillä tiilillä
ja se
pyörii akselinsa ympäri hitaasti hieman kaltevassa
asennossa. Lieju juoksee hiljalleen uunin ylä-

päästä alas. Uunin alapäässä tapahtuu
polttaminen hiilijauhon ja lämpimän ilman avulla.
Kuumuus alaosassa on n. 1,500°. Kuumat
kaasut kuivaavat liejun, lämmön enetessä hiilihappo
poistuu ja vihdoin alaosassa massa kutistuu
kuumuudessa pieniksi palloiksi, muuttuen
klinkkeriksi, joka jauhetaan, kun se ensin on ollut
varastossa jonkun aikaa, ja pakataan n. 170 kg
sisältäviin tynnyreihin.

Portland-s. on väriltään harmaanvihreätä. Se
on niin hienorakeista, että sihtiin, jossa on
4.900 reikää cm2:llä, jää ainoastaan 10-20%.
Mitä hienommaksi se on jauhettua, sitä
lujempaa ja nopeammin kovettuvaa se on. Veteen
sekoitettuna se kovettuu. S:n sitomisajaksi
sanotaan aikaa, joka on kulunut siihen asti kunnes
s:n pinta ei enää painu kynnellä painettaessa
tai V i c a t’n neulan painosta. Sitoutunut s. ei
uudelleen veteen sekoitettuna kovetu.
Sitomis-ajalla on senvuoksi käytännössä suuri merkitys.
Sitomisaika pitenee, jos s:ssä on rikkihapon
suoloja, alkalit taas lyhentävät sitä.
Tilavuuspysy-väisvyttä koetellaan kuumentamalla määrätyn
suuruista
sitoutunutta s.-kuutioa 3
tuntia 120° :ssa ja

antamalla toisen
kuution seistä
vedessä 27
vuorokautta. Tilavuus ei
saa tällöin
muuttua. Jos se
muuttuu, on s:ssä
vapaata kalkkia tai se
on poltettu liian
alhaisessa lämmössä
tai siinä on liiaksi
kipsiä tai
magnesiumia. Sitomiskestä-vyys määrätään
siten, että
sekoittamalla 1 osa s:iä ja
3 osaa n. s. normaali-

hiekkaa määrättyyn määrään vettä muodostetaan
kuutioita ja 8 numeron muotoisia kappaleita.
Edellistä muotoa olevat koekappaleet käytetään
painokestävyyden ja jälkimäiset
vetokestävyy-den tutkimiseen. Kokeet tehdään vasta 28
vuorokauden kuluttua. Vetokestävyys 28 vuorokauden
kuluttua on s:ii käyttökelpoisuuden määrääjänä.
Normaalimääräyksien mukaan tulee sen olla
vähintään 16 kg cm2:iä kohti.

Täysin tyydyttävää selitystä s:n
sitomis-ilmiöstä ei ole voitu antaa. On selitetty ilmiötä
puhtaasti fysikaaliseksi. Tämä käsitys ei
kuitenkaan liene oikea. Sitomisen voidaan olettaa
olevan kiteytymistä. Kovettumisessa muodostuu
kalsiumsilikaatteja ja aluminaatteja ja s.
tiivistyy sisäisesti kolloidien muodostuessa.
Liukene-vammat aineet muuttuvat vähemmän
liukeneviksi kiteytyen vähitellen veden vaikutuksesta
ja hydratisoituvat. Mekaaniset ja kemialliset
tapahtumat ovat tässä yhteistoiminnassa tavalla,
mitä ei vielä sen tarkemmin tunneta. Hyvän s:n
kokoomuksessa on kalkin % :ssa määrätty suhde
n. s. liappamiin aineisiin suhteessa 2:1.
Osa-................°/0C(iO . ....

maar aa, •losiOt+o,0Aitoa+%Fetnt nimitetään
hydrauliseksi m o d uliksi, joka vaihte-

(S.H.) Kuva 4. Kone, millä
määrätään sementin vetokestävyys.

(S.H.) Kuva 1.

(S.H ) Kuva 2.

(S.H.) Kuva 3.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0564.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free