Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Seraatti ... - Serbia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1113
Seraatti—Serbia
1114
Seraatti (ceratum), salva, jossa pääosana on
vaha (lat. cera).
Serafiimitähdistö ks. Ritarimerkki,
palsta 94.
Serafini [-fi’-], Filippo (1831-97), it.
oikeusoppinut, etupäässä oikeushistorian tutkija,
oli professorina useissa yliopistoissa, viimeksi
Pisassa, on erityisesti toiminut saks.
oikeustieteen tutuksi tekemiseksi Italiassa. Julkaissut
m. m. „Istituzioni di diritto romano comparato
di diritto civile patrio" (1 :uen pain. 1858-59),
»Archivio giuridico"n perustajia. R. E.
Serafit (hepr. saräflm, monikko sanasta säräf
- käärme), kuusisiipisiä enkeliolentoja, jotka
ympäröivät Jahven valtaistuinta ja vuorolauluin
ylistävät hänen pyhyyttään (Jes. 62 seur.).
Niiden tehtävänä näyttää olevan välittää ihmisen
pääsyä Jumalan tykö (yksi s:sta koskettaa näet
alttarilta ottamallaan tulisella kivellä Jesajan
huulia ja siten puhdistaa hänet). Niinkuin sanan
johto osoittaa, on s:eja alkuaan nähtävästi
ajateltu käärmeen kaltaisiksi olennoiksi, ehkäpä
Jahven ilmestystä seuraaviksi koukeroisiksi
salamoiksi, jotka sitten on personifioitu. vrt. K
e-r u h i. A. F. P-o.
Seraiji ks. S e r a 1 j i.
Seraing [sara’], kauppala Itä-Belgiassa, Liègen
lounaispuolella, Maasin oik. rannalla, Liègen
kivihiilialueella; 41,833 as. (1912). — S:ssä ovat
John Cockerill coinpany’n maailmankuulut
konepajat, jotka engl. John Cockerill 1817 perusti
(puolet pääomasta hän sai Alankomaiden
kuninkaalta) ostamaansa Liègen ruhtinaspiispan
kesä-palatsiin (rak. 1553, joutui Wienin rauhassa
Alankomaiden valtio-omaisuudeksi). Toiminimellä
on 1890 per. haaraosasto Hobokenissa, jossa on
suuret laivaveistämöt. Kaikissa laitoksissa
työskentelee n. 14,000 henkeä. — Lisäksi S :ssä on
lasitehtaita y. m. E. E. K.
Serajevo ks. Sarajevo.
Seraiji 1. oikeammin Seraiji (pers. serai),
palatsi, suuri rakennus yleensä, vrt. K a r
a-vaaniserai. K. T-t.
Serao f-ä’-], M a tilde (s. 1856), it.
kirjailijatar, naimisissa toimittaja Scarfoglion
kanssa. S. on voimakas ja hieno kyky, terävä
huomioiden tekijä, joskin hänen suuremmat
romaaninsa ovat sommittelultaan heikkoja.
Parhaiten hän onnistuu novelleissansa, varsinkin
Napoli’n kansanelämää kuvaavissa. Hänen
teoksistaan mainittakoon: »Fantasia" (1883), ,,11
ventre di Napoli" (1884), »Telegrafi dello Stato"
(sam. v.), „La conquista di Roina" (1885),
„All’erta sentinella!" (1889), „I1 paese di
cuc-cagna" (1891), ,,Suor Giovanna della Croce"
(1901), y. m. Joitakuita S:n novelleja on
suomennettu. II. Kr-n.
Serapeion [-pe’i-] (kreik.; lat. Serüpè’um).
Serapiin temppeli, esim. Memfiksessä ja
Aleksandriassa. Jälkimäisessä, jonka pihassa seisoi
vieläkin pystyssä oleva »Pompejuksen pylväs",
säilytettiin kuuluisa kirjasto. [Parthey, „Das
Alexandrinische Museum" (1838) ; Mariette, „Le
Sérapéum de Memphis" (1857-65).] K. T-t.
Serapion [-i’ön]. 1. Antiokian piispa (191-211
j. Kr.), useiden teologisten kirjain tekijä. —
2. Thmuiksen piispa Egyptistä 4:nneltä vuosis.,
Antonius Erakon ja Athanasiuksen ystävä. —
3. S. S i n d o n i t e s. egypt. askeetti, jonka sano-
taan olleen sankarina kuuluisan hetairan Thaik
sen tarinassa. E. K-a.
Serapis [-rö,’-] 1. S a r a p i s, Vähän-Aasiau
Sinopessa palveltu jumala (ehkä < sarapsi -
vesi-syvänteen kuningas, hah. Ea jumalan epiteetti
[Lehmann]), jota Ptoleinaiojen aikana (osaksi
nimien yhtäläisyyden vuoksi) identifioitiin egypt.
Osiris-Apis (Asar-Hapi) jumalan kanssa.
Osiris-Apista 1. kuoltuansa Osiriiksi muuttunutta pyhää
Apis-härkää palveltiin myöhemmin kuolon
juma-lana Osiriin sijasta. Sen mukaan Serapistakin
pidettiin manalan ja sen yhteydessä olevan
kuoleman ja sairauden jumalana, ja koska häneltä
rukoiltiin terveyttä, myös samana kuin kreikka
laisten Asklepios. Egyptistä S:n kultti levisi
Roomaan asti. Kuvaesityksissä S :11a on Zeus
jumalan kasvojenpiirteet, pitkä puku ja päässä
n. s. modius. K. T-t.
Seravsan ks. Zeravsan.
Serbia (serb. Srbija), kuningaskunta
Kaak-kois-Euroopassa, Balkanilla, ulottuu pohjoisesta,
Savalta ja Tonavalta (Drinan ja Timokin välistä)
n. 440 km etelään, 60 km:n päähän
Aigeian-me-restä luoteiseen pistävästä Saloniki’n-lahdesta.
josta sen erottavat Kreikan alueet, samoinkuin
Adrian-merestä Albania, joten S :11a ei missään
ole merirajaa (ks. Balkanin niemimaan
karttaa). Muut S:aa rajoittavat maat ovat
Montenegro, Itävalta-Unkari, Romaania ja
Bulgaaria. S. jakaantuu kahteen osaan, alkuperäiseen.
Berliinin kongressissa 1878 S:n
ruhtinaskunnaksi muodostettuun (1882 kuningaskunnaksi
julistettuun) alueeseen pohjoisessa, 48,303 km2.
2,956,907 as. (1911), 61 km2:llä, sekä
Balkanin sodassa (Bukarestin rauhassa 1913)
Turkilta valloitettuun alueeseen etelässä
(käsittää suurimman osan Kosovon vilajeettia 1.
n. s. »Vanhaa S :aa" sekä Monastirin
vila-jeetin koillis- ja Saloniki’n vilajeetin
luoteis-kulman), n. 39,000 km2, 1,636,291 as. (1911;
Sti-pin piirikunnasta puuttuvat tiedot
asukasmäärästä) ; koko S. on siis 87,303 km2, jossa (Stipin
piirikuntaa lukuunottamatta) 4,593,198 as. (1911).
S. on siis pinta-alaltaan Romaaniaa, Bulgaariaa
ia Kreikkaa pienempi, asukasmäärältään
niinikään Romaaniaa pienempi, mutta jokseenkin
Bulgaarian ja Kreikan vertainen. Vain
alkuperäisen S:n rajat ovat jokseenkin luonnolliset,
kulkien suureksi osaksi jokia ja vuorenharjanteita
sekä vedenjakajia myöten, jotavastoin Turkilta
1913 anastetun alueen rajat monessa kohdin
kulkevat aivan asutuskeskuksien halki. —
Pinnanmuodostuksensa ja geologisen
rakenteensa puolesta S :n läntisimmät osat
kuuluvat erilaisista, paleozooisista ja nuoremmista
aineksista syntyneeseen, vielä tertiääriajalla
poi-muttuneeseen dinariseen poim u vuori
s-t o o n, itäisimmät osat verraten nuoreen h a 1 k
a-nilaiseen poimu vuoristoon,
jotavastoin suurin osa, Keski- ja Etelä-S.. kuuluu rikki
silpoutuneeseen r u m e e 1 i a 1 a i s e e n
lohko-m a a h a n, jonka pääaineksena ovat vanhemmat,
arkeiset muodostukset. Vaikka S. on etupäässä
vuorimaata, ovat vuoristot kuitenkin verraten
matalat, vain harvassa paikassa kohoten yli 2,000
m yi. merenp» Ljubeten Sar planinassa 2,700 m
yi. merenp» Golesnitsa planinan korkein huippu
2,550 m yi. merenp» Peristeri 2,530 m, kaikki
Bukarestin rauhassa saadussa osassa; rauhan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
