- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1123-1124

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Serbia - Serbialaiset, ks. Serbokroaatit - Serbian kieli ja kirjallisuus, ks. Serbokroaatsian kieli ja kirjallisuus - Serbokroaatit

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1123

Serbialaiset—Serbokroaatit

1124

joukko huusi hallitsijaksi Pietarin, Obrenovicien
kanssa kilpailevaa Karadjordjevioin sukua, ja
eduskunta valitsi hänet kuninkaaksi. Tämänkin
jälkeen jatkuivat S:n puolueriidat; vaikeuksia
tuotti m. m. kuninkaanmurhaajien pysyminen
jonkun aikaa vaikuttavassa asemassa ja
suurvaltain siitä johtunut nurjamielisyys. Pasicin
maltillis-radikaalisen ministeristön (Pasié oli
johtavana ministerinä useita kertoja v:n 1004
jälkeen) onnistui kuitenkin jonkun verran
rauhoittaa oloja. Itävalta-Unkariin S:n suhteet
pysyivät hyvin kireinä, varsinkin sittenkun
ensinmain. valtio oli 1908 täydellisesti
yhdistänyt alueisiinsa Bosnian ja Hertsegovinan. S., joka
vaati vastaavaa hyvitystä, liittyi Montenegroon
ja sai tukea Venäjältä; 1909 sen kuitenkin täytyi
luopua vaatimuksistaan. Samoihin aikoihin
käytiin Itävalta-Unkarin kanssa tullisotaa (sovittu
1910). V. 1909 S:n kruununprinssi Yrjö luopui
oikeudestaan kruunuun nuoremman veljensä
Aleksanterin hyväksi. — V. 1912 S. Bulgaarian
ja Kreikan liittolaisena kävi menestyksellistä
sotaa Turkkia vastaan, mutta 1913 syntyi
Balkanilla Turkilta saatujen alueiden jakamisesta
uusi sota, jossa S. yhdessä Bomaanian ja Kreikan
kanssa taisteli voitollisesti Bulgaariaa vastaan.
Bukarestin rauhassa S. sai osan pohjoista
Makedoniaa sekä suurimman osan Kosovon vilajeettia.
-— Itävalta-Unkaria vastaan jatkui suurserb.
kiihotus seur. vuosina, ja kesäk. 1914 serb.
salaliittolaiset murhasivat Itävalta-Unkarin
kruununperillisen, Frans Ferdinandin. Itävalta-Unkari
syytti S m hallitusta osallisuudesta murhaan,
esitti pitkälle käyviä hyvitysvaatimuksia ja
julisti, kun S:ii hallitus ei niihin kaikkiin
suostunut. sodan. S. sai nytkin kannatusta
Venäjältä. Itävalta-Unkarin liittolaisena Saksa julisti
sodan Venäjälle ja Ranskalle, joten syttyi
suur-valtainsota. Sen kestäessä serbialaiset monesti
menestyksellä torjuivat itävaltalaisten
hyökkäykset, vaikka näillä jo vähän aikaa (jouluk. 1914)
olik in Belgrad hallussaan. Lokak. 1915 alkoi
Itävalta-Unkarin ja Saksan puolelta uusi
rynnistys S :aan ja samaan aikaan aloitti myöskin
Bulgaaria sodan sitä vastaan; pian koko maa oli
valloitettu (marrask. 1915). G. H. (J. J. M.)

Serbialaiset ks. Serbokroaatit,

Serbian kieli ja kirjallisuus ks. S e r b
o-kroatsian kieli ja kirjallisuus.

Serbokroaatit, serbialaisten ja kroaattien
yhteisnimi, esiintyy etupäässä tieteellisessä
kirjallisuudessa. Serbialaiset ja kroaatit käyttävät
itse nimitystä »serbialaiset ja kroaatit" tai
»serbialaiset 1. kroaatit", osoittaen siten näiden
kahden kansan likeistä yhteenkuuluvaisuutta, joka
ilmenee jo molemmille yhteisessä kirjakielessä.
S:n kansallinen yhteistunto esiintyy kyllä vasta
19:nnellä vuosis. n. s. illyriläisen liikkeen
aikana, mutta jo keskiaikana on
serbialaiset ja kroaatit käsitetty niin
yhteenkuuluviksi, että heidät usein sekoitetaan
toisiinsa. Molemmat heimot ovat samaan aikaan
asettuneet nykyisille aloilleen. Tämä tapahtui
600-luvun alussa, jolloin he, nähtävästi
avaa-rien johdolla, siirtyivät Galitsiasta ja
Poh-jois-Unkarista Dalmatsiaan sekä nykyisen
Bosnian itäosiin ja Novipazarin maakuntaan.
Dal-matsian pohjoisosassa kroaatit muodostivat
9:nnellä vuosis. mahtavan valtakunnan, joka

1102 liittyi Unkariin. Serbialainen valtakunta
kehittyi myöhemmin. Sen kantamaana oli
Ra-san eli nykyisen Novipazarin ympäristö, josta
se levisi kaakkoon päin. 12:nnella vuosis.,
vähän myöhemmin kuin Kroatsia oli kadottanut
ulkonaisen itsenäisyytensä, nousi Serbia
mahtavaksi valtakunnaksi. Kaksi vuosisataa
myöhemmin tulivat turkkilaiset, ja serbialaiset
kärsivät musertavan tappion valtakuntansa
kantamaassa Kosovon kentällä. Silloin serbialaisuus
kääntyi pohjoiseen päin Tonavaa kohti.
Kroa-tsian ja Serbian välille oli muodostunut Bosnian
valtakunta, joka 14:nnellä vuosis. oli
mahta-vimmillaan. 15:nnen vuosis. lopulla olivat
kaikki serbialaisalueet joutuneet turkkilaisten
haltuun ja myöhemmin tuli eteläinen osa
kroaattilaisiakin maita saman kohtalon alaiseksi.
Turkkilaisen ylivallan aika tasoitti niitä
eroavaisuuksia, jotka olivat syntyneet s:n
keskuudessa kahden, jopa kolmenkin kansallisen
valtion olemassaolon aikana. Sen sijaan heikkeni
serbialainen asutus poismuuton kautta
serbialai-suuden kantamaassa Vanhassa Serbiassa
albanialaisen aineksen kustannuksella. S:eja on n.
8,500,000, joista kroaatteja n. 2,700.000. S. ovat
suurimmalta osaltaan vuoristokansaa,
ruumiiltaan kookkaita ja terveitä. Väestön
lisääntyminen on heikoin alueen pohjoisessa osassa, nim.
Kroatsiassa ja Slavoniassa 10 v:n ajalta
(1890-1900) 8,75 % ja voimakkain Dalmatsiassa, jossa
lisäys samalta- 10-vuotiskaudelta oli 12,58 %, ja
varsinkin Serbiassa, jossa vastaava
prosenttiluku on 14.2. Tämä ei kuitenkaan johdu
suuresta syntyneisyydestä, joka Serbiassa on melko
alhainen — siinä kohden käy Dalmatsia ja
Kroatsiakin sen edellä — vaan avioliittojen
suuresta lukumäärästä. Serbiassa oli näet 1900
avioliitossa olevia kokonaista 67,7%, kroaattien
ja Itävallan serbialaisten keskuudessa oli
vastaava luku 35,4%. 1.000 henkeä kohden syntyy
Serbiassa 44.45, Kroatsiassa 44.is ja
Dalmatsiassa 38,39 (Bulgaariassa on vastaava luku
36.36). Lapsia kuolee ensimäisellä
ikävuodellaan Serbiassa 16,3% ja Kroatsiassa 21.2% (sitä
vastoin Bulgaariassa vain 8.3%) ja yleensä 1,000
asukasta kohden kuolee Kroatsiassa 30.24,
Serbiassa 25,67 ja Dalmatsiassa 24.38 (Bulgaariassa
sitä vastoin vain 18). S :11a ei näytä olevan
erittäin suuria lisääntymisen mahdollisuuksia, ei
ainakaan Kroatsiassa, jossa saksalaisten ja
varsinkin unkarilaisten nopean lisääntymisen takia
s :n prosenttimäärä maan koko asukasluvusta
on v :sta 1880 v :een 1900 alentunut 90,48% :sta
S7.22%:iin. Kansanvalistuksen keskitaso on
vielä hyvin alhainen: Dalmatsiassa on luku- ja
kirjoitustaitoa vailla 74% ja Kroatsiassa 54%,
Serbiassa ilmoitti v:n 1900 tilasto luku-
jakir-joitustaidottomien määrän olevan 79,7 %.
Pääelinkeinona on maanviljelys: Dalmatsiassa elää
siitä 86.9%, Bosniassa 88,34% ja Serbiassa
harjoittaa maanviljelystä ja karjanhoitoa 84,23%.
Uskonnoltaan ovat kroaatit (Kroatsiassa ja
Dalmatsiassa) katolilaisia, jota paitsi Bosnian
väestöstä 011 katolilaisia 21,3%, serbialaiset taas
kreikanuskoisia, lukuunottamatta melkoista osaa
Bosnian asukkaita (34,9%), jotka ovat
muhamettilaisia. joten kaikista s:eista yhteensä on
yli 5 miljoonaa kreikanuskoisia, 11. 2,700,000
katolilaisia ja 590,000 muhamettilaista. ,/. j. m.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0586.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free