- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1149-1150

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Seuffer ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1149

Seuffer—Seurakunnanarkisto

1150

dvssä) valtiopäivillä 1904-05 ja 1905-06 sekä
uudessa eduskunnassa 1907-09 ja 1910 (jolloin
oli jäsenenä ja puheenjohtajana
perustuslakivaliokunnassa, suuressa valiokunnassa ja
toimi-tusvaliokunnassa) ; jäsenenä
eduskunnanuudista-miskomiteassa 1905-06 sekä 1909 asetetussa
ven.-suom. konii+eassa, jonka tuli antaa lausuntonsa
valtakunnanlainsäädännöstä. — S:n tavattoman
laajasta ja monipuolisesta kielitieteellisestä
tutkimustyöstä, jonka keskuksen muodostavat
äännehistorialliset tutkimukset suom.-ugrilaisten
kielten alalla, mainittakoon tässä: »Lauseopillinen
tutkimus .Koillis-Satakunnan kansankielestä"
(1883), ,,Zur Gescliichte der Tempus- und
Modus-stammbildung in den finnisch-ugrischen Sprachen"
(tohtoriväitöskirja, 1886), »Yhteissuomalainen
äännehistoria" (I. II. Konsonantit. 1890-91),
»Lisiä suom.-ugrilaisen kielentutkimuksen
historiaan" (1892), »Oikeakielisyydestä suomen
kielen käytäntöön katsoen" (1894, myös saks.),
»über quantitätswechsel im finnisch-ugrischen"
(1896), »A finn-ugor ö és ö’" (1896), »Zur
finnisch-ugrischen lautlehre" (1903), »Zur herkunft
und chronologie der älteren germ. lehmvörter in
den ostseefinnisclien sprachen" (1906), »Aus dem
gebiete der lehnbeziehungen" (1912),
»Bibliogra-phisches verzeichnis der in der literatur
belian-delten älteren germanischen bestandteile in den
ostseefinnisclien sprachen" (1913), ȟber art,
umfang und alter des stufenwechsels im
finnisch-ugrischen und saniojedischen" (1914), »Zurfrage
nach der verwandtschaft der finnisch-ugrischen
und samojedischen sprachen. über den
gemein-samen wortschatz der finn.-ugr. und sam.
sprachen" (1915). Yllämainitulla
tohtoriväitös-kirjallaan S. m. m. koteutti suomalaiseen
kielentutkimukseemme uudenaikaisen kielitieteen
tutkimusmenetelmät, »Yhteissuomalaisella
äännehistoriallaan" hän laski vankan perustuksen
itämeren-suomalaisten kielten äännehistorialliselle
tutkimiselle, ja hänen nerokas, käänteentekevä
astevaihteluteoriansa (vrt. Astevaihtelu) on
uudistavasti ja hedelmöittävästi vaikuttanutkoko
suom.-ugrilaiseen ja samojedilaiseen
kielentutkimukseen. Suomalaiskansain sivistys- ja
muinaishistoriaa koskevat. »I. N. Smirnows
Untersuchungen tiber die Ostfinnen" (1900) ja »Milloin
ruotsalaiset ovat tulleet Suomeen?" (1900), vanhaa
kansanrunouttamme taas m. m. »Piispa Henrikin
surmavirsi" (1890), »Kullervo-Hamlet" (1904-11),
»Väinämöinen ja Joukahainen" (1913). S:n
aloitteesta Suomal. kirjall. seura alkoi julkaista
»Suomen kielen muistomerkkejä" (I. »Mikael
Agricolan Käsikirja ja Messu", S:n ja K. B.
Wiklundin julkaisema; II. »Ivristoffer
kuninkaan maanlaki. Herra Martin suomeksi
kääntämä. 1.", S:n ja M. Nyholmin julkaisema) ja
on ryhtynyt laajaperäisiin valmistuksiin kolmen
suuren suom. sanakirjan: vanhan kielen,
uudemman kirjakielen ja kansankielen sanakirjan
jul-jaisemiseksi. V. 1901 S. (yhdessä K. Krohnin
kanssa) perusti suom.-ugrilaista kieli- ja kansa
tiedettä sekä muinaishistoriaa käsittelevän
aikakauskirjan »Finniseh-ugrische Forscliungen";
»Valvojan" päätoimittajana S. oli 1897-1905.
Suomen kielen opetuksen tarpeeksi S. on
julkaissut joukon oivallisia oppikirjoja, joista
mainittakoon vain »Suomen kielen lauseoppi" (1 :nen
pain. 1880) ja Suomen kielioppi. Äänne ja sana-

oppi" (l:nen pain. 1898); tähän kuuluu myös
hänen toimensa n. s. kielioppikomitean
puheenjohtajana (1906-15). Oppikirjoillaan, omalla
yliopistollisella opettajatoiminnallaau sekä
järjestämällä uudelle kannalle suomen kielen
yliopistollisen opetuksen S. erinomaisen tehokkaasti on
vienyt eteenpäin suomen kielen sekä opetusta että
tutkimusta maassamme. -— Valtiolliseen
elämäämme S. huomattavalla tavalla on ottanut osaa
varsinkin n. s. sortovuosina ja sinä
murroskautena, jona kansanvaltainen eduskuntamme syntyi
ja jolloin tälle oli luotava tarkoituksenmukaiset
toimintamuodot. Julkaissut aikakauslehdissä ja
sanomalehdistössä joukon kirjoitelmia niyös
valtiollisista ja valtio-oikeudellisista kysymyksistä.

Seuffert [zöifart], H e r m a n n (1836-1902),
saks. oikeusoppinut; v:sta 1890 professorina
Bonnissa; oltuaan alkuaan vanhoillisella
kannalla S. myöhemmin omisti puhtaasti
uudenaikaisen käsityskannan rikosoikeustieteessä;
teoksia: ,,Was will, was wirkt, was soll die
staat-liclie Strafe" (1897), »Die Bewegung im
Straf-rechte während der letzten dreissig Jahre"
(1901), »Ein neues Strafgesetzbuch für
Deutschland" (1902), »Die Strafgesetzgebung der
Gegen-wart", I (1894). ’ " J. F.

Seula, verkkopohjainen astia, jonka laidat
muodostaa vannemainen kehä ja jota käytetään
eräiden ruoka-ainesten,
kuten jyväin, jauhojen ja
herneiden puhdistamiseen.
Verkko, joka tehdään
jouhista, ohuista puusäleistä
y. m. s., on tiheämpi tai
karkeampi aina sen
mukaan, mitä sillä seulotaan.

U. T. 8.

Seulaiset ks. Plejadit.

Seulakalvo ks. Dec idu a.

Seulaluu ks. Pääkallo.

Seulavaate on lujista langoista kudottu
lintu-niisi-sidoksinen kangas, joka eri tarkoituksia
varten kudotaan kerratuista lujakierteisistä
puuvilla-, pellava-, villa- tai silkkilangoista. Usein
se valmistetaan jouhista. S :ta käytetään
seuloissa, mutta myös joskus koruompeluksien
pohjakankaana ja joihinkin muihin
ompelutarkoituk-siin. E. J. S.

Seulomakone, kone, jossa 011 heilahtelevat
tasaiset tai pyörivät putkimaiset, liereät tai
kulmikkaat, seulat, ja jota käytetään jyvien,
jauhojen, hiekan, ruudin y. m. jyvämäisten aineitten
puhdistamiseen tai lajittelemiseen. P-o P-o.

Seume [zöima], Johann Gottfried
(1763-1810), saks. kirjailija. S:n teokset, joissa
hän kuvailee matkojaan eri maihin, saavuttivat
aikoinaan kuivalla huumorillaan paljon suosiota.
Niistä mainittakoon: »Spaziergang nach
Syra-kus" (1803), »Mein Sommer im Jahre 1805"
(1807; matkamuistelmia Venäjältä, Suomesta ja
Ruotsista). V. 1813 julkaistiin hänen
kirjoittamansa elämäkerta »Mein Leben". II. Kr-n.

Seura ks. Yhdisty s.

Seurakunnanarkisto, kirkkoherran hoidossa
oleva arkisto, joka sisältää kirkonkirjat (ks. t.),
mitkä säädetään kirkkolain 146 § :ssä (keis. as.
19 p:Itä lokak. 1908), sekä tuomiokapitulin
kiertokirjeet ja muut siihen lähetetyt viralliset
julkaisut ja säilytettävät asiakirjat. Vaikka aiko-

(S.H.) Seula.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0599.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free