Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sikarotuja ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1987
voin öljykakkuja), ruohoa, silputtuja
vihanta-rehuja ja heiniä y. m. Laidunsyöttö on myös
s :n-hoidossa edullinen. Ruokkia tulee useiii
(3-6 kertaa päivässä) ja vähissä erin.
Valkuais-ravintoaineen tarve on s :11a pienempi kuin
lypsykarjalla, keittosuolan sama kuin ihmisellä
sekä fosforihappoisen kalkin (rehuluujauhon t.
liidun) verraten suuri. Siitoseläimet ruokitaan
niukemmin kuin lihoitettavat, jotka päivittäin
tarvitsevat enemmän, aina sen mukaan
tahdotaanko ohutrasvaista lihaa vai paksua silavaa.
Nopeakasvuiset s:t ovat teurasvalmiit
ohutrasvai-sina 8-10 ja paksusilavaisina 15-21 kuukauden
iässä. Lihoitus-s :11a tulee olla raitisilmainen,
kuiva, puhdas, rauhaisa eikä liian valoisa
olinpaikka. lämpö 12-15°C; siitos-s:oilla valoisampi
ja tilavampi. Menestymiselle on puhtaus
kaikessa tarpeen, samoin ulkona jaloittelu nuorille
ja siitos-s :oille välttämätön. — Hyvä siitosemä
antaa vuodessa kahdet tasalaatuiset porsaat (n.
20-28 kpl.). Lihoitus-s :n teuraspaino on 60-86%
elävästä. — Sianhoito on Suomessa vielä huonolla
kannalla, se ei tyydytä edes lähimain oman maan
silavantarvetta. V. 1865 oli meillä s :oja n. 227,000
kpl. ja syyskuulla 1910 oli yli 8 kuukauden
ikäisiä *:oja 156,878 sekii alle tämän iän 265,302 kpl.
100 peltohehtaaria kohti oli meillä yli 8
kuukauden vanhoja s:oja 1910 ainoastaan 8 kpl. — ks.
kuvataulua Sika rotuja. [Joh. L. Hirsch,
..Sianhoito ja silavantuotanto pikkutiloilla"
(1909) ; H. Nylander, ,.Oh jeita sianhoidossa
pienviljelijöille" (1912); Y. Collan, ,,Sianhoidon
oppikirja" (1915); M. Ilkka. ..Sianhoitokirja" (1912);
B. Bondeson & S. Nystedt. ,,Handbok i
Svinsköt-sel" (1902) ; N. Hansson. ,,Vär svenska
svinsköt-sel" (1911); Rohde-Sehmidt, „Schweinezucht"
(1906).] E. v. K.
Sikaani (ransk. chicane), häpäisevä loukkaus,
häpeä.
Sikaanit (lat. Sicä’ni), muinainen kansanheimo
tuntematonta alkuperää Sisilian saaren
länsiosassa. vrt. S i k u 1 i t.
Sikari (esp. cigarro) ks. T u p a k k a.
Sikarilaiva, purjejahti, jonka kölin alin ja
painavin osa on sikarinmuotoinen.
Sikarutto, jonka aiheuttajaa ei toistaiseksi
varmasti tunneta, esiintyy sioilla ominaisena
suolitulehduksella. Taudin itämisaika on 4-10
vuorokautta, jonka jälkeen se alkaa korkealla
kuumeella. Eläin käy raukeaksi, ruokahalu
katoaa, oksennuskohtauksia ilmestyy, ja alussa
vaivannut umpi muuttuu pian ankaraksi ripuliksi.
Suun limakalvo punoittuu ja siihen ilmestyy
paikoitellen harmaankellertäviä kerrostumia.
Joskus vaivaa eläimiä lisäksi hengenahdistus ja
yskä. Kuolema seuraa ankarimmissa
tapauksissa jonkun päivän, tavallisissa parin kolmen
viikon kuluttua. Tautia poteneen eläimen
suoliston ja mahalaukun limakalvossa huomataan,
paitsi turvotusta ja punoitusta, siellä täällä ja
etenkin ohutsuolen ja umpisuolen
yhtymäkohdassa. harmaankellertäviä, helposti irtaantuvia
kerrostumia tai myöskin pieniä kyhmyjä ja
haavoja. Suolilieverauhaset ovat aina paisuneet ja
pahoissa tapauksissa niissä on lisäksi pieniä
ve-rettymiä tai juustomaista ainetta sisältäviä
pesäkkeitä. joita toisinaan voi ilmestyä muihinkin
sisäelimiin. — S. on niitä kotieläinten tauteja,
joiden vastustaminen on maassamme lainsäädän-
1288
nöllä järjestetty ja sen ilmestymisestä on
niinollen viipymättä ilmoitettava asianomaisille.
Kp.
Sikaruusu on s.-basillin aikaansaama
äkillinen, tarttuva sikatauti, mikä useimmiten jonkun
vuorokauden kuluttua päättyy kuolemaan.
Taudin itämisaika on 3-5 vuorokautta, jonka
jälkeen eläimeen ilmestyy kuume. Samalla se käy
raukeaksi ja haluttomaksi ja makailee mielellään.
Hengitys vaikeutuu, ripuli ja umpi vaihtelevat
ja oksennuskohtaukset ovat tavallisia. Nahkaan
takareisien sisäpinnalla, vatsan alla, kaulassa ja
rinnassa ilmestyy punaisia tai sinipunertavia
täpliä, jotka nopeasti leviävät ja käyvät yhä
tummemmiksi. — Taudin läpäisseet eläimet
jäävät jälkitautien takia usein koko iäkseen
kituviksi ja pysyvät senvuoksi aina heikkoina ja
laihoina. Kp.
Sikelit ks. S i k u 1 i t.
Sikem, kaupunki Samariassa, Ebal- ja
Garit-sim-vuoren välissä. Joosua määräsi S:n
vapaa-ja leviittakaupungiksi. Kuului sittemmin
Israelin valtakuntaan ollen Jerobeamin
pääkaupunkina. Maanpaon jälkeen se oli samarialaisten
jumalanpalveluksen pääpaikkana. Johannes
Hyr-kanos valloitti sen ja hävitti Garitsimin pyhäkön.
Roomalaisajalla kaupungin nimenä oli Flavia
Neapolis ; nyk. nimi N a b u 1 u s.
Sikermä, mus. ks. Musiikki.
Sikh (sanskr. ciksha• = oppilaat), uskonnollinen
lahko Pohjois-Intiassa (etupäässä Punjabissa); n.
2 milj. tunnustajaa. Lahkon perustaja oli hindu
Baba Nanak (1469-1538); hän harrasti
hindulaisten ja muhamettilaisten yhtymistä.
Kastijärjes-telmän hän hylkäsi. Hänen seuraajansa gurut
(saarnaajat) pitivät sitten huolta opin
levittämisestä. S:ien pyhä kirja on „Adi-Granth", jota
lahkon tunnustajat velvoitettiin lukemaan
kahdesti päivässä. Sen sisällys on alkuperältään
jokseenkin kirjava, pääasiassa kuitenkin intialaista
juurta. Opin päämaalina 011 vapautus
sielunvaelluksesta. yksilöllisen elämän hävittäminen, mikä
saavutetaan täydellisellä yhtymisellä jumaluuteen,
joka milloin käsitetään persoonalliseksi milloin
panteistisesti. Askeesi ja munkkilaisuus
hyljätään. Guruista on huomattavin 5:s, tieteellisesti
sivistynyt Ardzun (1581-1616), joka edeltäjiensä
kirjoituksia ja omia runojaan yhdisti kir
jakokoelmaksi ..Granth" ja jonka aikana s :t vasta
saavuttivat. valtiollista merkitystä ja heidän suhteensa
muhamettilaisväestöön kävi kireäksi. Lahko
muuttui vihdoin uskonkiihkoiseksi liikkeeksi, mikä
vei aseellisiin taisteluihin eritoten 10:nnen
(viimeisen) gurun Govindin aikana, joka antoi s :eille
uuden lakikirjan (..10:nnen ruhtinaan Granth").
llän loi s:eille uuden valtiollisen järjestyksen
mutta hän ei kuitenkaan kyennyt pitämään
puoliaan mahtavia moguleja vastaan. Hänen sukunsa
tuhottiin ja hänet itsensä murhattiin 1708.
Uuden johtajan Banclan aikana käytiin verisiä
taisteluja muhamettilaisia vastaan. Mogulien
valtakunnan sekasorron aikana lahko vahvistui saaden
riveihinsä suurin laumoin hinduja ja ryhtyi
mah-rattien kera Punjabissa ottamaan haltuunsa
mogulien valtakunnan perintöä. Muodostui
liittotasavalta (Lahoressa), jonka voimakas Randzit-singh
yhdisti yhdeksi valtakunnaksi liittäen siilien 1819
Kasmirin. laajentaen sen yli koko Punjabin ja
halliten itsevaltiaana. Kuollessaan hän jätti po-
Sikaani—Sikh
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
