- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1351-1352

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Simberg ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1351

Simia—Simolin

1352

osassa, Jaila-vuoriston pohjoisjuurella,
Salgir-joen ja Kurskin-Sevastopolin radan varrella;
69,666 as. (1911), venäläisiä, tataareja ja
armee-nialaisia. — S. jakaantuu vanhaan,
kapeakatui-seen tat. kaupunkiin, ja uudenaikaiseen ven.
kaupunkiin. Yli 20 kirkkoa (kaksi
armeenia-laista, yksi protestanttinen, yksi
roomal.-katolinen), joista mainittavin Aleksanteri Nevskijn
tuomiokirkko, 12 moskeiaa, useita synagogia.
Semstvorakennus (jossa luonnonhist. museo) ;
ruhtinas Dolgorukijn muistoksi pystytetty
obeliski. Katariina II:n muistopatsas
kaupunginpuutarhassa. Pari lukiota, hengellinen seminaari,
tat. opettajaseminaari; kreik.-katolisen piispan,
mufti’n sekä VII :n armeiakunnan esikunnan
asunto. Harjoitetaan puutarhanhoitoa, vähäistä
teollisuutta (säilykkeitä) sekä kauppaa
maatalouden tuotteilla. — S:n paikalla oli skyyttalaisen
ruhtinaan Skilurin v. 100 e. Kr. rakentama
kaupunki Nea/iolis. Tataarilaiset perustivat sen
raunioiden lähelle 1500-luvun alussa kaupungin
Ak-Metset, joka 1600-luvulla oli armeian
ylipäällikön asuinpaikkana. Venäläiset polttivat sen
1736, 1783 se Krimin keralla joutui Venäjälle ja
1802 siitä tehtiin Taurian kuvernementin
pääkaupunki. E. E. K.

Simia ks. Oran g-u t a n i.

Similitimantti (lat. similis = samankaltainen),
valetimantti, tekotimantti.

Simkevits (S c h i m k e v i t s c h) [-&-],
Vladimir Mihajlovits (s. 1858), ven.
eläintieteilijä, tuli 1889 ylimääräiseksi, 1895
varsinaiseksi eläintieteen professoriksi Pietarin
yliopistoon. Monipuolinen tutkija, liikkunut sekä
fau-nistiikan ja systematiikan että vertailevan
anatomian ja embryologian, viime aikoina etenkin
kokeellisen embryologian, aloilla; tunnettu myös
oppikirjain laatijana. S. on ottanut osaa
Vienanmeren tutkimiseen, myös hän on käsitellyt
osia it. ,,Vettor Pisani"- ja pohj.-amer.
„Alba-tros"-syvänmerenretkikunnan kokoelmista.
Teoksista mainittakoon vain: ,,Étude sur le
dévelop-pement des Araignées" (1885), »Havaintoja
Vienanmeren eläimistöstä" (ven., 1889), ,,Comptes
rendus sur les Pantopodes" (1894), „Studien über
parasitische Copepoden" (1896), ,.Experimentelle
Untersuchungen an meroblastischen Eiern. 1.
Cephalopoden" (1899), 2. „Die Vögel" (1902).
-S:n erinomaisen selkärankaisten vertailevan
anatomian oppikirjan saks. käännös ,,Lehrbueh
der vergleiehenden Anatomie der Wirbeltiere"
(1910) on meilläkin käytännössä.

I. V-s.

Simia, piirikunnan pääkaupunki Intian
luoteisosassa, Koillis-Punj abissa, lähellä Sutlejta
125 km Umballasta (josta haararata)
pohjoiseen, kauniilla paikalla metsäisellä
Himalajan haarakkeella, 2,000-2,400 m yi. merenp.;
13,960 as. (1901), kesäisin asukasmäärä nousee
melkein kolminkertaiseksi. — Terveellisen,
verraten vilpoisen ilmastonsa (v:n keskilämpö
+ 12,7° C, tamniik:n -f 4,e° C, kesäkin + 19,8° C)
ja luonnonkauneutensa takia S:sta on tullut usean
keskushallintoviraston vakinainen sekä Intian
varakuninkaan, Punjabin hallinnon ja lukuisain
virkamiesperheiden kesäasuinpaikka.
Varakuninkaan palatsi, kaupungintalo, useita
oppilaitoksia, teatteri, sairaala, magneettis-meteorologinen
observatori. Olutpanimoita. N. 5 km:n päässä

Jutoghin sotilasasemapaikka. — Ensimäinen
euroopp. asunto rak. S :aan 1819. E. E. K.

Simmel [zimol], Georg (s. 1858), saks.
filosofi ja sosiologi, on toiminut v:sta 1885
dosenttina ja v:sta 1900 ylimäär. professorina
Berliinin yliopistossa. Julkaissut teräväjärkisiä ja
perusteellisia tutkimuksia, m. m. ,,Soziale
Differen-zierung" (4: s pain., 1910), „Einleitung in die
Morahvissensehaft" (2 os., 3:s pain., 1911),
,,Pro-bleme der Geschichtsphilosophie" (3 :s pain., 1907),
,,Philosophie des Geldes" (2:nen pain., 1907).
„Soziologie" (1908). A. Gr.

Simmenthalin lehmärotu ks. Lehmä, palsta
734.

Simo. 1. K u n t a, Oulun 1., Kemin kihlak.,
Simon nimismiesp.; kirkolle Viantien
rautatie-pysäkiltä 2 km, Simon rautatieasemalta 10 km.
Pinta-ala 2,251,7 km2, josta viljeltyä maata
(1910) 3,751 ha (siinä luvussa luonnonniityt
3.017 ha). Manttaalimäärä 1 6 272/288, talonsavuja
197, torpansavuja 82 ja muita savuja 527 (1907).
4,403 as. (1914); 497 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 246 :11a (1901). 314 hevosta,
1.409 nautaa (1913). — Kansakouluja 5 (1915).
Haara-apteekki (Iin pääapteekin) S:n aseman
luona. — Teollisuuslaitoksia: Kallion saha
(Simo-niemen kylässä); Väinölän saha (S:n aseman
luona) ; Castrenin mylly ja tiilitehdas (S:n
aseman luona); Granholmin mylly (Simonkylässä) ;
Hämärin mylly ja saha (Jokikylässä). —
Kirkonkylän nimitys S i m o n i e m i. — 2.
Seurakunta, konsistorillinen, Kuopion hiippak., Kemin
rovastik.; perust. 1695 Kemiin kuuluvaksi
rukoushuonekunnaksi, muodostettiin kappeliksi kunink.
käskykirj. 4 p:ltä elok. 1796; määrättiin
erotettavaksi Kemistä omaksi khrakunnaksi keis.
käskykirj. 23 p:ltä tammik. 1865 (ensimäinen
vakinainen khra v:sta 1880). Osa S:oa (n. s.
Ylisimo) tulee (sen. päät. 7 p:ltä marrask. 1899)
erotettavaksi S:sta ja liitettäväksi uuteen
Ranua nimiseen khrakuntaan. — Kirkko
(toinen järjestyksessä) puusta, rak. 1846. [Z.
Castrén, ,,Vanhan ajan muistoja Kemin, Tervolan ja
Simon seurakunnista" (Suom. muinaism.-yhd.
aikak. XIV).] — 3. Rautatieasema (V 1.)
Oulun-Tornion rataosalla Kuivaniemen ja Kemin
asemien välillä, 80 km Oulusta, 25 km Kemiin;
etäisyys Helsingistä 834 km. Aseman luona
Castrenin mylly ja tiilitehdas sekä Väinölän saha
ja S:n apteekki. L. H-nen.

Simojoki, joki Pohjois-Pohjanmaalla, pit. n.
160 km, sade-alue n. 3.400 km2, alkaa S i m o j ä
r-vestä (ks. t.), virtaa mutkitellen lounatta
kohti ja laskee Pohjanlahteen n. 15 km
kaakkoispuolella Kemijoen suuta. S:n erottaa
Kemijoesta Kivalon vuoriselänne.

Simojärvi, n. 30 km pitkä järvi Kuusamon
ylängön läntisellä reunustalla, pohjoisosa
Rovaniemen, eteläosa Pudasjärven pitäjän alueella,
pinta-ala n. 90 km2, suurin lev. n. 6 km, korkeus
n. 200 m yi. merenp. Suurin saari. Porosaari
(pit. 5 km), on järven eteläosassa. S:n
lasku-jokena on Simojoki.

Simola, rautatieasema (III 1.),
Kouvolan-Viipurin rataosalla, Pulsan ja Vainikkalan asemien
välillä 81 km Kouvolasta, 50 km Viipuriin. S :sta
lähtee 19 km pitkä haararata
Lappeenrantaan (vrt. R i i h i m ä e n-P ietarin rata).

Simolin f-li’n], Johan Mathias (1720-99),

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0706.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free