Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Singer ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1375
Singularis
Sinilevät
1376
rettyyn tangenttiin TT. Sellaisia tasokäyrällä
olevia pisteitä, jotka eivät täytä näitä kahta
ehtoa, sanotaan s:ksi. Niitä on useanlaatuisia.
Algebrallisilla käyrillä, joiden aste on korkeampi
kuin kaksi, on tärkeitä s: itä. M o 11 i n k e r t a i
s-pisteeksi sanotaan käyrän kahden
(kaksoispiste) tai useamman haaran
risteyspistettä. Lemniskata
nimisellä (kuva 2) neljännen
asteen käyrällä on pisteessä
O kaksoispiste. Jos otetaan
huomioon vain tämän käyrän
toinen silmukka, niin 011
yksinkertaisella pisteellä O se
ominaisuus, että sillä siinä on
kaksi eri tangenttia SS ja
TT’. Sellaista s:tä sanotaan
kulmapisteeksi. Kun taas kaksi käyrän
haaraa yhtyy pisteessä sillä tavoin, että niillä
siinä on yhteinen tangentti, syntyy r e b r o u s- ]
sementpiste (ks. t.). P
y-sähtymispiste on siinä,
missä käyrän yksinkertainen
haara jyrkästi päättyy (kuva
3). Eristetyn pisteen
välittömässä läheisyydessä ei ole
mitään muuta käyrään
kuuluvaa pistettä, ei puolella eikä toisella. [Sainion,
„A treatise on higher curves".] U. S:n.
Singularis ks. Singulaari.
Sini, suom. nimitys s i n u s-käsitteelle. ks. S
i-n u s.
Sinigriini, myronihappoinen kaliumi,
mustissa sinapinsiemenissä esiintyvä glykosidi, joka
niissä erään fermentin, myrosiinin vaikutuksesta
kosteassa hajoaa muodostaen sinappiöljyä,
sokeria ja hapanta kaliumsulfaattia. S. S.
Sinihai (Carcharias glaucus) on suurimpia
(pituus 4-5 m) ja raatelevimpia haikaloja; ei
halveksi ihmisenlihaa, missä se vain on tilaisuudessa
sitä saamaan. Sen selkäpuoli 011 tumman
teräs-sininen. vatsapuoli valkea; evät mustareunaiset.
Kaksi selkäevää, yksi peräevä; silmissä
räpytys-kalvo; ruiskutusreikiä ei ole. Synnyttää eläviä
sikiöitä, jotka seuraavat emoansa jonkun aikaa.
Vaaran uhatessa tämä piilottaa poikaset
suuhunsa. S. on yleinen kaikissa kuumau
vyöhykkeen merissä ja tavataan lauhkeassakin
vyöhykkeessä Englannin rannikoille asti. Maksasta
valmistetaan öljyä. P. B.
Sinihappo ks. Syaanivetvhappo.
Sinihaukka ks. Suohaukat.
Siniheinä (Alolinia), heinäkasvisuku. Ainoa
laji, sinivihreä soi 111 11 ton s. (M. ccerulca) 011
jokseenkin kookas, litteälehtinen heinä, jolla 011
ruskea t. sinipunerva, suppea ja harva röyhy ja
korsi tyveltä, ainoan solmun alapuolelta,
sipuli-maisesti turvonnut. Kasvaa melkoisen yleisenä
lihavilla soilla, rannoilla y. m. K. L.
Sinijuuri (Mercurialis), pieniä
Euphorbiace<e-lieimon ruohoja, joilla on mitättömänväriset ja
-kokoiset, 1-neuvoiset kukat ja vastakkaiset
lehdet. Meillä 2 lajia, joista monivuotinen s.
(M. perennis) on harvinainen lehtoruoho
Etelä-Suomessa. K. L.
Sinijäljennös 1. s i 11 i k o p i o, valonaralle
paperille otettu rakennuspiirustusten v. 111. s.
jäljennös käyttämättä valokuvanegatiivin välitystä.
Valonarka paperi asetetaan jäljennöskehykseen
(S.H.) Kuva 2.
(S.H.) Kuva 3.
välittömästi piirustuksen alle ja asetetaan valoon.
Valonarkana valmisteena käytetään rautasuoloja,
sillä orgaaniset rautaoksidisuolat pelkistyvät
valon kohtaamilta paikoilta rautaoksidulisuoloiksi.
Tavallisimmin s:issä on valkeat viivat sinisellä
pohjalla.
Sinikopio ks.
Sinijäljennös.
Sinilatva
(Polemo-nium ),
Polemoniaceæ-heimoon kuuluva kasvisuku.
Keskikokoisia ruohoja,
joilla on jokseenkin
suuret, kauniit, siniset t.
valkeat, ratasmaiset t.
kellomaiset kukat ja
parilius-kaiset lehdet.
Tavallinen s. (P. cæruleum),
joka kasvaa harvinaisena
lehtoruohona Etelä- ja
Keski-Suomessa ja
jokseenkin usein
villiytyneenä niityillä, on
yleinen koristekasvi puutarhoissa. K. L.
Sinilevät, sinivihreät levät,
jakolevät (Cyanophyceæ, Scliizophyccce), hyvin
alhaisella kannalla olevia leväkasveja, joko
1-solui-sia muotoja, jotka elävät yksittäin t. hyytelön
yh-teenliittämissä yhteiskunnissa, t. varsinkin
moni-soluisia, haarattomina t. haaraisina
(valehaarau-tuminen useilla) rihmoina kasvavia muotoja, jotka
nekiu tav. ovat määrätynmuotoisissa limakkoisissa
yhteiskunnissa. Soluissa on seinää verhoava
väri-hiukkanen, jossa on, paitsi lehtivihreää, myös
sinivihreää p h y k o c y a n-ainetta.
Yhteyttämis-tulos on glykogeenia. Solun väritön keskiosa,
,,keskihiukkanen", on selitetty joko tumaksi t.
alkulimaksi, jossa tuma vielä ei ole erilaistunut.
Soluseinä, joka on pektiiniä t. kitiiniä
muistuttavaa ainetta, on ulko-osissaan tav.
Hinautunut (limatuppi), usein värikäs ja aiheuttava
hyy-telöyhteiskuntien synnyn. Useilla rihmamaisilla
s:llä 011 paikoitellen tavallisten solujen välissä
muodoltaan, väriltään ja kooltaan erilaisia, jako-
(S.H.) Sinilatva.
(S.H.) 1 Chroococcus, 2 Glceocapsa, 3 Nostoc, 4
Chamæ-siphon, 5 Rivularia, 6" Anabæna. 7 Plectonema, 8 Spirulina,
9 Lyn^bya; sp itiö, h heterocysti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
