- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1445-1446

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Siviilihenkilö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1445

Siviilihenkilö—Siviiliprosessi

1446

tenkin tav. selvä raja olemassa molempien
välillä. Sodan aikana sotilashallitus useimmiten
erinäisillä aloilla laajenee, itsenäistyy ja osittain
syrjäyttää s:n. R. E.

Siviilihenkilö (ks. Siviili), henkilö, joka
ei ole sotilaallisessa virassa tai toimessa.
Varsinkin niissä maissa, missä yleinen
asevelvollisuus on voimassa, saattaa henkilö, joka
yhteiskunnallisesti oikeastaan on s., ohimeneväksi
ajaksi (asevelvollisuuskaudekseen) saada
sotilashenkilön aseman; sodassa tietysti suuri osa maan
miehistä siviiliväestöä muuttuu sotilaiksi. R. E.

Siviili-insinööri (ks. Siviili ja
Insinööri). Insinöörikunnan (ks. t.) ollessa
sotilaallisesti järjestettynä nimitettiin sen
ulkopuolella olevia vapaita, enimmäkseen yksityisalalla
toimivia insinöörejä s:eiksi. Nimitys on yleensä
jäänyt vähitellen unohduksiin muualla paitsi
Ruotsissa, jossa sitä vielä joskus kävtetään.

J. C-én.

Siviilijuttu (ks. Siviili) 1. riita juttu,
tuomioistuimessa vireillä oleva, yksityisoikeuden
luontoinen siviiliasia (ks. t.)

Siviilikunnan tilat ks. Virkatalo.

Siviilikuvernööri (ks. Siviili), kuvernööri,
jonka tehtäviin ei kuulu mikään sotilaallinen
vallankäyttö. Nykyänsä ovat yleensä kaikkialla
sotilas- ja siviilihallinto toisistaan erotetut,
jotenka myöskin kuvernöörit tai heitä vastaavat
muunnimiset viranomaiset ovat puhtaita
siviili-virkamiehiä, mikä ei estä että heillä esim.
soti-lasvirka-avun antamiseen nähden voi olla
tärkeitäkin kosketuskohtia ja että lie osittain ovat
yhteistoiminnassa sotilasviranomaisten kanssa.

R. E.

Siviililainkäyttö (ks. Siviili),
oikeudenkäynti riitaoikeuden luontoisissa asioissa
tuomioistuimen ja yleensä valtiovallan kannalta
katsottuna.

Siviililainoppi (ks. Siviili) 1.
siviilioikeus, se oikeustieteen haara, joka
käsittelee n. s. yksityisoikeutta, s. o. sitä oikeuden
haaraa, jonka lainsäätäjä on katsonut koskevan
pääasiassa yksityisten etuja ja jota
säännöstel-täessä sentähden oikeuden voimassapitäminen ja
puolustaminen on suurimmaksi osaksi jätetty
yksityishenkilön toiminnan ja aloitteen varaan.

El. K.

Siviililaki (ks. Siviili), se positiivisen
oikeuden osa, joka säännöstelee
aineellisoikeudellista yksityisoikeutta. Sitävastoin
siviiliprosessilaki, prosessioikeutena, sisältää
melkoiseksi osaksi tuomioistuimia ehdottomasti,
riippumatta yksityisen asiallisen tahdosta,
sitovia määräyksiä, ja se kuuluu sentähden julkisen
oikeuden alaan. S. on meillä, järjestelmällisen
kodifioimisen puutteessa, sirotettuna hyvin
hajalleen, osaksi useissa 1734 v:n lain kaarissa,
osaksi eri laeissa ja asetuksissa.
Siviiliprosessilakina ovat meillä pääasiassa
oikeudenkäymiskaari, ulosottolaki ja konkurssiasetus y. m.

’ El. K.

Siviililakikirja (ks. Siviili), jossakin
maassa voimassa olevien siviilioikeudellisten
oikeussäännösten yhdistelmä (kodifikatsioni).
Yksityisoikeuden laaja ala on niitä oikeusaloja,
joiden kodifioiminen kohtaa suurimpia vaikeuksia,
mutta samalla on erittäin tärkeä. Silloinkin,
kun tällaiseen tehtävään ryhdytään, ei se taval-

lisesti kuitenkaan käsitä koko yksityisoikeutta;
niinpä kauppaoikeus, milloin se on kodifioitu,
tav. muodostaa oman erikoisen ,, lakikirjan".
Tunnetuimpia uudenaikaisia s:oja ovat Ranskan
c o d e c i v i 1 e (ks. C o d e), Saksan B ü r g e
r-liches Gesetzbuch, elok. 18 p:ltä 1896,
joka on Saksan valtioiden ensimäinen yleinen ja
yhteinen s-, sekä Sveitsin uusi s., hyväksytty 10
p. jouluk. 1907, voimaan astunut v:n 1912 alusta.
-— Ruotsin valtakunnassa v:n 1734 lain
siviilioikeudelliset ,,kaaret" oikeastaan olivat aiotut
käsittämään maan koko voimassa olevan
yksityisoikeuden, mutta ennen pitkää syntyi uusia, sitä
muuttavia ja kehittäviä erikoislakeja ja
asetuksia, ja nykyänsä vallitsee Suomessa tällä alalla
suuri hajanaisuus. R. E.

Siviililista (engl. civil list), hallitsijan
käytettäväksi, hovi- y. m. omia menoja varten
valtion varoista osoitettu vuotuinen määräraha.
,,Civil list" tarkoitti Englannissa alkuaan
kaikkia siviilihallinnosta johtuvia menoja; v:n 1830
jälkeen vain sitä, jota nyk. sanotaan s :ksi.

.R. E.

Siviilinotarius (ks. Siviili), riita-asioita
esittelevä virkamies suuremmissa
raastuvanoikeuksissa.

Siviilioikeus. 1. Niiden oikeussäännösten
kokonaisuus, jotka koskevat yksityisten henkilöiden
välisiä oikeussuhteita. — 2. Se oikeustieteen
haara, joka käsittelee tätä oikeutta. — S:n alaan
kuuluvissa oikeussuhteissa on yksityisten etu
määräävänä; valtiolla ei niissä ole välitöntä
intressiä, paitsi milloin se itse esiintyy
varallisuusoikeudellisena juridisena henkilönä (ks.
K r u u n u). Yleisimmässä merkityksessään s. on
käsitteellisesti sama kuin yksityisoikeus, ollen
julkisen oikeuden vastakohtana. Jotkut tahtovat
kuitenkin yksityisoikeuden piirissä erottaa
varsinaisen s:n, joka käsittäisi kansalaisia yleensä
koskevat yksityisoikeudelliset säännökset, sekä
erikoisen 1. spesiaalisen yksityisoikeuden, joka
käsittäisi kauppaoikeuden, yksityisoikeudelliset
osat elinkeino-oikeutta, merioikeutta y. m.
(Suomessa melkoista osaa jälkimäisiä aloja
yhteisnimellä sanotaan taloudelliseksi oikeudeksi). —
Vanhentunut on jo se käsitys, jonka mukaan s.
jakaantuu ,,aineelliseen" ja ,,muodolliseen"
s:een, joista jälkimäinen olisi sama kuin
siviiliprosessioikeus. ks. Suomen siviilioikeus.

R. E.

Siviiliprosessi (ks. Siviili ja Prosessi),
oikeudenkäyntimenettely riita-asioissa. Sen
mukaan, tarkoittaako oikeudenkäynti yksityisten
oikeussuhteiden selvittämistä vaiko valtion
rankaisuoikeuden toteuttamista, erotetaan toisistaan
s. ja rikosprosessi. Edellisessä asian vireillepano
ja selvittäminen on asianomaisista itsestään
riippuvainen, ja valtion myötävaikutus supistuu
siihen, että yksityisille tarjotaan tilaisuus saada
oikeuksilleen suojaa, jotavastoin rikosasioissa
syytteen nostaminen ja ajaminen
säännönmukaisesti on viranomaisten virkavelvollisuus. S:ssa
vallitsee siis n. s. dispositsioni- 1.
määräämis-periaate, rikosprosessissa offisiaali- 1.
virallisuus-periaate. — Riippuen siitä, onko tuomarin
(tuomioistuimen) asiana itse myötävaikuttaa
riita-asiain selvittämiseen ja prosessiaineiston
hankkimiseen vai eikö, erotetaan srssa
käsittelymenettely (joka on yleisesti, m. m. meillä, vallalla) ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0753.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free