Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sokerihappo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1567
Sokeriteollisuus
1568
töön hänen oppilaansa Achard, joka perusti
ensi-mäisen sokeritehtaan 1709 .sleesiaan. Tulokset
olivat puutteellisten menetelmien vuoksi pienet.
Ranskaan ja Saksaan perustettiin useita tehtaita, jotka
menestyivät varsinkin Napoleonin
mannermaan-sulun aikana. Vasta sitten kuin uusia
menetelmiä, kalkin ja luuhiilen käyttämistä, alettiin
sovelluttaa sokerinvalmistukseen, elpyi s., etenkin
Ranskassa, jossa 1830 oli 50 tehdasta. N. 30 v.
sitten Saksa otti juurikas-s :ssa johdon käsiinsä
ollen nyt juurikassokeria eniten tuottava maa.
Sokerijuurikkaan onnistuneen jalostamisen kautta
(vrt. Juurikas) on juurikassokerin
valmistus nyt yhtä tärkeä kuin ruokosokerin.
Saksassa oli 1912 342 raakasokeritehdasta, 31
raffi-noimistelidasta ja 6 tehdasta, joissa vain
erotettiin nielassista sokeria. Tehtaat ovat suurimmaksi
osaksi osakeyhtiöiden, joiden omistajina on
enimmäkseen pienviljelijöitä. Ranskassa oli
sokeritehtaita sam. v. 213 ja 9S mehuasemaa, joista
kalkilla käsitelty mehu johdetaan peninkulmia
pitkiä johtoja myöten keskustehtaisiin. V. 1910 oli
Venäjällä 274 sokeritehdasta, joista 47 oli
raffi-noimista varten. — Vuosisadan vaihteessa
tavattomasti lisääntyvän sokerintuotannon ja siitä
johtuvan tuhoisan kilpailun takia useat
asianomaisista valtioista 1902 tekivät keskenään
Brysselin s o k e r i k o n v e n t s i o n i n,
joka uudistettiin 1908 ja 1912. Viimem. v.
Eng-ianti, joka suurena sokerinkuluttajana tahtoi
vapaasti saada ostaa (vientipalkkioiden
vaikutuksesta) huokeata ven. sokeria, ilmoittamalla
seur. v:n elokuusta eroavansa konventsionista
(jonka olisi pitänyt kestää v:een 1918), pani
alulle konventsionin purkaantumisen.
Ruokosokeriteollisuus. Sokeriruokoa
(ks. t.) viljellään nykyisin useina
viijelysmuun-noksina ruokosokerin valmistamista varten
etupäässä tropiikeissa; viljelyksen määrästä eri
seuduissa antaa käsityksen alempana oleva
ruoko-sokerintuotantotaulukko. Sokeriplantaaseilta
korjataan sato n. 16-18-kuukautisen kasvuajan
jälkeen vähää ennen kukkimista siten, että
sokeri-ruovot katkaistaan tyvestä poikki ja arvoton
latva erotetaan. Ruovot pilkotaan lyhyiksi
paloiksi ja kuljetetaan käsi- tai tuulenvoimalla
käyviin sokerimyllyihin tai suurissa tehtaissa
sokeri puristimiin, missä valssit ruhjovat ne rikki
ja pusertavat niistä mehun. Ruovossa on n. 90 %
mehua, josta 14-20 % on sokeria. Mehusta
poistetaan munanvalkuaisaineet lisäämällä kalkkia
(n. 0,2-0,5 %) ja kiehuttamalla, joko avonaisissa
kattiloissa tai erikoisissa koneissa,
separaattoreissa. Mehun pinnalle kerääntynyt vaahto
kuoritaan pois, ja mehua haihdutetaan, joko
avonaisissa tai tyhjöpannuissa ja annetaan sen sitten
kiteytyä. Kiteistä poistuu siirappi valumalla tai
se poistetaan sentrifugiu avulla ja käytetään
ruokasiirappina tai rommin ja ärräkin
valmistukseen. Nykyään on yhä enemmän alettu
käyttää uudenaikaisia menetelmiä ja koneita,
samanlaisia, joita juurikassokeriteollisuudessakin. Näin
saatu sokeri joko osittain puhdistetaan tai
lähetetään säkeissä tai tynnyreissä Eurooppaan
puhdistettavaksi. Puserretut ruovon jätteet, bagasse,
sisältävät vielä sokeria n. 15-30% koko
sokeri-määrästä, joka välistä erotetaan niistä
diffusioni-menetelmän avulla. Bagassea käytetään myös
polttoaineena. Pääkauppapaikkoja ovat m. m.
Havanna, Bahia ja New York. Tili-v:n 1911-12
tuotantoa osoittaa seuraava taulu:
Itä-Intia............................2,428,700 tonnia
Kuba............................1,896.000
Jaava (Alankomaiden)..................1,466,600 „
Yhdysvallat ja Portorico....... 635,600
Etelä-Ameriikka........... 537,000
Hawaii.............. 531,500
Keski-Ameriikka ja Länsi-Intia (paitsi Kubaa) 39:5.500 „
Afrikka (Mauritius, Ejrypti)....... 319,400
Muu Etelä-Aasia,........... 305,400
Austraalia............. 268,400
Espanja.............. 20.000
Yhteensä 8,802,100 tonnia
V:n 1912-13 tuotanto oli 9,2 milj. ton.
J uurikassokeriteollisuus. Valko- 1.
sokerijuurikas, Beta vulgaris var. orassa (ks.
Juurikas), on nykyään s: ssa yhtä tärkeä kuin
sokeriruoko. Sen käytäntöä oli ehdotettu jo 1747,
mutta vasta Napoleon I:n
mannermaansulkenii-sen aikana alkoi sokerin valmistaminen siitä
tulla yleiseksi. Napoleonin vallan murruttua se
sortui toistaiseksi kilpailussa ruokosokerin kanssa.
Vasta tekniikan kehityttyä on sokerijuurikkaan
viljeleminen tullut kannattavaksi. Alkuaan oli
valkojuurikkaassa vain n. 5 % sokeria, mutta
jalostamisen kautta 011 sen sokeriupitoisuus
noussut n. 16-20% :iin. Niin hyvä tulos saadaan vain
huolellisen hoidon, runsaan ja sopivan kali- ja
fosfaattilannoituksen, siementen ja maaperän
valinnan avulla (vrt. Juurikas). Tärkeimmät
valkojuurikkaan viljelysmaat ovat ensiksi Saksa,
sitten Itävalta-Unkari, Venäjä, Ranska ja Belgia.
Suomessa tehtiin ensimäiset viljelyskokeet v:n
1840 vaiheilla Sääksmäellä, Voipalan kartanossa.
Tulos viljelyskokeista oli huono. V:u 1890
tienoilla ryhdyttiin Lounais-Suomessa taas
viljelys-puuhiin ja perustettiin 1899 tehdas Alfa
Turkuun sokerin erottamiseksi. Yritys epäonnistui.
N. 10 v. myöhemmin otti ,,Maanviljelijäin
yleinen liitto" sokerijuurikkaan viljelyksen
edistämisen ohjelmaansa. Alettiin tehdä viljelyskokeita
eri paikoilla Etelä-Suomea. Valtion koelaitoksella
Ånäsissä tehtiin 1910-12 sekä laatu- että
viljelys-tapakokeita, joiden tulokset osoittivat, että
sokerijuurikkaan viljelys meillä on hyvinkin
mahdollinen. Ruotsissa alkoi valkojuurikkaan viljely
1830-luvun lopulla, tauoten kuitenkin joksikin aikaa.
N. 1860 alkoi viljely antaa parempia
tuloksia ja useita tehtaita perustettiin. Skånessatoimi
1904 18 sokeritehdasta. Jo 1896 oli Ruotsin
sokerintuotanto suurempi kuin maan tarve.
—Sokerijuurikas sisältää n. 91% mehua, 4-5%
soluu-seinäkudosta, jossa on vettä vielä 4-5%. Sokeria
on siinä 16-20%, tav. 17-18%, 1-1.5% orgaanista
,,ei-sokeria", tuhkaa n. 1 %. N. s. „ei-sokeri"
on selluloosaa, kasvihappoja, kumi- 1.
pektiini-aineita, raffinoosia. inverttisokeria, rasvaa y. m.
Typenpitoisia aineita on siinä albuminaatteja,
asparagiinia y. m. Siemenviljelystä ohjaamalla on
saatu sokerijuurikkaiden tuhkanpitoisuus
alenemaan. — Juurikassokerin valmistus jakautuu
seuraaviin toimituksiin. Mehun eristäminen,
diffu-sionimehun puhdistaminen, mehun väkevöiminen,
täytemassan muokkaaminen, raakasokerin
raffi-noiminen ja lisäksi melassin käsitteleminen.
Pääpiirteissään on valmistamisen kulku
seuraavanlainen. Viijelyskentältä juurikkaat joutuvat aluksi
kaltevaan uittokouruun, missä vesi niitä kuljettaa
ja huuhtoo mullan pois. Elevaattorit nostavat
ne sitten pesukoneisiin (ks. kuvaa), niistä ne
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
