- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1587-1588

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Solki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1587 Solnhofen-

liuomioonottamatta, samassa suhteessa
meripeninkulmaan kuin lokilasin juoksuaika yhteen
tuntiin. F. W. L.

Solnhofen [zolnhöfan] (myös Solenhofen). kylä
Baierissa, Mittelfrankenin liallitusalueessa,
Alt-mühlin varrella. Kuuluisat liuskelouhimot, joista
saadaan oivallista liusketta kivipainoa varten.
Liuskeesta löydetty Archæopteryxin jätteitä.

Solo (it.), yksin, ks. Soolo.

Solohko 1. Solo h koin luostari,
kansanomainen nimitys Solovetsin luostarille
(ks. t.).

Solohkoiniekka, kansanomainen nimitys
Solovetsin luostarissa käyville pyhiinvaeltajille (vrt.
Solohko).

Solokansaari ks. Solovetsin saaristo.

Solon [-lön] (n. 640-559 e. Kr.), ateenalainen
lainsäätäjä ja runoilija, yksi Kreikan 11. s.
seitsemästä viisaasta. S. oli Eksekestideen poika ja
polveutui vanhasta aatelissuvusta, joka johti
syntyperänsä Kodroksesta. Tehtyään laajoja
kauppamatkoja hän (antiikkisen perintätarinan
mukaan, joka tosin tässä muodossa on
epäilyksenalainen) ensi kerran tuli huomatuksi julkisessa
elämässä, kun hän syöksyi Ateenan torille ja
lausumalla sepittämänsä tulisen Salamis-elegian
innostutti kansalaisensa valloittamaan Megaralta
takaisin Salamiin. Näihin aikoihin olivat Attikan
yhteiskunnallis-taloudelliset olot kurjalla
kannalla; ankarain velkalakien johdosta
pikkuvilje-lijät olivat suurimmalta osaltaan menettäneet
omistusoikeutensa viijelemiinsä maihin tai
sortuneet suurtilallisten velkaorjiksi, ja puolueriidat
olivat saattamaisillaan valtion täydelliseen
sekasortoon. Tässä pulassa kansa valitsi S:n, joka
runoissaan jo oli vaatinut parannusta
vallitseviin oloihin, 594/3 t. 592/1 e. Kr. arkontiksi
antaen hänelle samalla täyden valtuuden
uudistusten tekoon lainsäädännön alalla. Ensi
työkseen S. pani toimeen n. s. seisakhtlieian (ks. t.),
jolla kumottiin kaikki ne velkasitoumukset,
joiden vakuutena oli velallisen maa tai hänen
persoonansa; velkaorjuus kiellettiin vastaisenkin
varalle. Myös kauppaa ja teollisuutta edistettiin
ottamalla käytäntöön uusi, euboialainen mitta-,
paino- ja rahajärjestelmä entisen aiginalaisen
sijaan. S:n nimen yhteyteen asetetaan tav. se
valtiomuodon uudennus, jonka mukaan Attikan
väestö jaettiin 4 varallisuusluokkaan; uudempi
tutkimus on kuitenkin tullut siihen tulokseen,
että nämä olivat olemassa jo ennen hänen
aikaansa. Mutta S:n merkitys oli, niin
arvellaan, siinä, että hän kehitti valtiomuodon
kansan-valtaisempaan suuntaan m. m. antamalla
neljän-nellekin luokalle, ,,theteille" (th&tes), eräitä
valtiollisia oikeuksia; niinpä he saivat S :n
perustamassa tärkeässä valamiestuomioistuimessa
(.,he-liaia"ssa) ottaa osaa äänestyksiin ja vaaleihin.
Thetien tuli sitäpaitsi palvella laivastossa
soutajina. Pääsy virkoihin jäi kuitenkin 3 ylemmän
luokan etuoikeudeksi. S. pani myös toimeen
attikalaisen yksityisoikeuden kodifioimisen.
Suoritettuaan lainsäädäntönsä S. arkonttivuoden
loputtua läksi pitkäaikaiselle matkalle, jolla 111. m.
oleskeli Egyptissä ja Kyproksessa; hänen
käyntinsä Lyydian kuninkaan Kroisoksen puheilla on
kuitenkin tarua. S :n palattua Ateenaan oli
Peisistratos kohonnut kaupungin mahtavimmaksi
mieheksi, ja huolimatta S:n varoituksista kansa

—Solothurn 1588

salli hänen tekeytyä itsevaltiaaksi (561 e. Kr.).
Pian senjälkeen S. kuoli, elämänsä loppuun
saakka pyrkien kartuttamaan tietojaan.
S., ensimäinen ateenalainen runoilija, asetti
runoutensa yhteiskunnallisten uudistusten ja
politiikan palvelukseen, milloin innostuttaen
kansalaisiaan rohkeaan sotayritykseen („Salamis"),
milloin räikeillä, sääliä herättävillä kuvauksillaan
paljastaen yhteiskunnallisia epäkohtia tai
kehoit-taen yksimielisyyteen ja laillisuuteen, milloin
perustellen ja puolustellen omaa
lainsäätämis-tointaan (..Neuvoja ateenalaisille"). ,,Neuvoissa
itselleen" S. taas esittää tervettä elämänviisautta
sisältäviä mietelmiä. Yllämainituissa runoelmissa
S. on käyttänyt elegistä runomittaa; toisissa,
joissa hän enimmäkseen torjuu valtiollista
toimintaansa vastaan tehtyjä moitteita ja
hyökkäyksiä, esiintyy kiihtyneempiä mittoja
(trokei-nen tetrametri ja jambinen trimetri). Onpa S.
esiintynyt hilpeänä lemmenrunoilijanakin. S:n
runoelmista on säilynyt n. 250 säettä. — S:n
elämäkerran sepitti Plutarkhos. E. R-n.

Solothurn [zo-] (ransk. Soleure). 1. Kauttoni
Poli jois-Sveitsissä, Aare-joen ympärillä ja sen
pohjoispuolella (lisäksi kaksi pientä eksklaavia);
791 km2, 119,620 as. (1912; 1910: 117,040, joista
uskonnoltaan katolisia 77.408 ja protestantteja
39,006, kansallisuudeltaan saksalaisia 111,445,
ranskalaisia 2,778 ja italialaisia 2,621), 151
km2:llä. — S., joka muodoltaan on sangen
epäsäännöllinen, kuuluu pohjoisessa Jura-vuoristoon,
etelässä Sveitsin keskusylänköön. Ilmasto
vaihteleva. Pääjoki Aare. — Elinkeinoista
maatalous tärkein. V. 1912 kanttonin pinta-alasta
oli metsää 37,2%, peltoa, niittyä ja laidunta
59,7%. V. 1911 S :ssa oh 4.627 hevosta, 42,437
nautaa, 12,089 sikaa, 894 lammasta ja 8,462
vuohta. Teollisuus sangen tärkeä; huomattava
varsinkin kelloteollisuus. V. 1911 työskenteli
teollisuuslain alaisissa tehtaissa 20.118 henkeä,
pienempien laitosten työväestöä lukuunottamatta.
V. 1905 kotiteollisuuden harjoittajia oli
kaikkiaan 1,864 henkeä (valmistivat kelloja,
silkkinauhoja, jalkineita, kankaita y. m.). Vuorityö
tuottaa marmoria, suolaa y. m. — Opetusolot
erinomaisella kannalla. — Hallitusmuoto
kansanvaltainen, tarkistettu 1895. Kansanäänestys.
Lakia säätää 4 v:ksi valittu kanttonineuvosto
(Kantonsrat), hallintoa hoitaa 5-jiiseninen
hallintoneuvosto (Regierungsrat); viimemain.
puheenjohtajana on Landammann. Pääkaupunki S.

— 2. Edellämain. kanttonin pääkaupunki, usean
radan risteyksessä Aaren varrella, Neu-S. Aaren
vas., Alt-S." sen oik. rannalla; 12,000 as. (1913),
enimmäkseen katolisia. Ursuksen tuomiokirkko
(1762-73; Sveitsin kaunein
suur-renesanssiraken-nus). asehuone kallisarvoisine asekokoelmilleen,
kaupunginmuseo, 4 1500-luvun kaivoa, jätteet
1667-1727 rakennetuista lujista linnoituksista.

— Baselin piispan istuin. — S:n ulkopuolella
olevalta Weissensteiniltä (1,287 m yi. merenp.)
suurenmoinen näköala. — Historia. S.
(8a-lodurum) oli roomal.-aikana Helvetian
sotilastei-den risteyspaikkana, keskiajalla Pyhän
Ursuksen kapitulikunnan istuimena, kuului sittemmin
Burgundille ja tuli 1218 valtakunnankaupungiksi.
Bernin liittolaisena S. kävi voittoisaa sotaa
Habsburgin-Kyburgin kreivejä vastaan
(1300-luvun lopulta alkaen). Otettiin 1481 jäseneksi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0826.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free