- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1639-1640

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sortavala ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1639

Sortavalan kihlakunta - Sorva

1640

tehdas; Niemiskosken puuhiomo ja paperitehdas;
Tuokslahden puuhiomo; Koveriukosken puuhiomo;
Läskélän saha; Kiviniemen saha ja mylly;
Myllykylän mylly; O.-y. Helylän tehdas
(puu-sepäntehdas, lelutehdas, urkuharmonitehdas y. m.);
Pitkänkosken sähkövoimalaitos (S:n kaupungin
ja Niemiskosken tehtaiden sähkötarvetta varten).
— Kotiteollisuutena harjoitetaan huomattavaa
venerakennustta saaristossa ja saviteollisuutta
Uudessaky Iässä. — Luonnonnähtävyyksiä:
Kir-javalahti, Kekrinlahti, Kaarnesaari,
Haukka-riutta, Tamhanka, Pötsövaara sekä yleensä
Laatokan rannikot ja saaristo. — Erikoisena
huomattavuutena mainittakoon Valamon
luostari (ks. t.) S:n ulkosaaristossa. — 3. S:n
yhteinen maa- ja
kaupunkiseura-k u n t a, keisarillinen, Savonlinnan hiippak.,
Sortavalan rovastik.; muodostettu luterilaiseksi
seurakunnaksi todennäköisesti 1630 luvulla.
Kaupunki on määrätty erotettavaksi eri
khrakun-naksi sen. päät. v:lta 1916. S:n seurakunnan
itäisistä osista ynnä osista Ruskealaa ou senaatti
1916 määrännyt muodostettavaksi uuden Harlu
nimisen khrakunnan (keskuspaikkana
Läskelän-joen tienoot). — Kirkko (kaupungissa), rak.
puusta 1801, korjattu 1844, uusittu (torni,
peltikatto v. m.) 1893-95. [K. Killinen,
„Muinais-jäännöksiä ja muistoja Sortavalan
kihlakunnassa" (Suom. muinaism.-ylid. aikak. XI).j

L. II-nen.

Sortavalan kihlakunta käsittää Sortavalan,
Ruskealan ja Uukuniemen kunnat Viipurin
lääniä. Pinta-ala (maata) l,724.i km2; väkiluku
(1908) 30,414 henkeä (=17,6 l:tä km2 kohti).

Sortavalan kreivikunta lahjoitettiin 1651
Juliana Banérin pojalle Gustaf Adam Banérille;
käsitti Sortavalan kaupungin ja 2,759
arvio-ruplaa Sortavalan pogostassa, tuotti vuosittain
5,963 taaleria. Peruutettiin 1680.

Sortavalan rovastikunta käsittää
Sortavalan, Uukuniemen, Ruskealan, Impilahden (ynnä
Salmin rukoushuonek.), Parikkalan, Jaakkiman,
Kurkijoen ja Soanlahden (ynnä Korpiselän
rukoushuonek.) seurakunnat Savonlinnan
hiippakuntaa.

Sortavalan seminaari 1. Kymölän
semi-n a a r i. Alkuna S. s:lie oli n. s. „Siitoisen
kansakoulu", jonka asessori H. Hallonblad ja hänen
puolisonsa E. Hallonblad perustivat kauppias
J. Siitoisen (rouva Ilallonbladin isän) muistoksi
1863, antamalla valtion hoitoon 200,000 mk.,
sillä ehdolla, että valtio tämän summan koroilla
ylläpitäisi lahjoittajain suunnitelman mukaista
kansakoulua Sortavalan pitäjässä; tämän koulun
hyväksi lahjoittivat mainitut henkilöt vielä
Kymölän 1 1/2 manttaalin suuruisen maatilan ja
rakennuttivat sen alueelle, nykyisen seminaarin
paikalle, komeat koulutalot (tämä tapahtui 3 v.
ennen kuin muu kansakoulutoimi maassamme tuli
järjestetyksi). Koulu avattiin syksyllä 1864.
Pe-rustajain kustannuksella kävivät koulun
ensimäinen johtaja F. M. Saukko, pastori A. W. Lyra
ja neiti Böcker Saksassa ja Sveitsissä
tutustumassa samantapaisiin oppilaitoksiin. Koulussa
oli poika- ja tyttöosasto (ynnä internaatti) sekä
lastentarha. Mainittujen kolmen opettajan lisäksi
oli vielä käsitöiden ja maanviljelyksen neuvojat.
V. 1876 lahjoittajat päättivät tarjota koulun
perustusrahaston ynnä Kymölän maatilan val-

tiolle ikuiseksi omaisuudeksi, ehdolla, että valtio
perustaisi tilalle täydellisen mies- ja
naisseminaarin sekä ottaisi sen ylläpitääkseen. V :n 1877
valtiopäivät suostuivatkin lahjoituksen
vastaanottamiseen. Seminaari avattiin ja vihittiin
tarkoitukseensa syksyllä 1880. Silloin päättyi
aikaisemman „Siitoisen kansakoulun" toiminta;
koulussa oli sen toimiaikana opetusta nauttinut
kaikkiaan 380 poika- ja 260 tyttöoppilasta. —
Keväällä 1884 oli seminaari sekä opetuksensa
että myöskin rakennustensa puolesta täydessä
kunnossa. Rakennukset: miesseminaarin
luokkaliuo-neistorakennus, samoin naisseminaarin, johtajan
asunto, juhlasali, internaattirakennukset (miesten
ja naisten), ruokalat (samoin), 2
mallikoulu-rakennusta y. m.; mainittujen jälkeen
rakennetuista uutisrakennuksista on mainittavin uusi
juhlasali. — Lukuvuonna 1913-14 oli oppilaiden
lukumäärä yht. 235 (114 miestä, 121 naista),
vakinaisia opettajia 16 (12 mies- ja 4
naisopettajaa), lisäksi 2 virkaatoimittavaa opettajaa ja
3 työnjohtajaa. S. s:n menot lukuvuonna 1913-14
tekivät Smk. 206,893:92 ja tulot Smk. 10,544:95.
— vrt. Sortavala ja Seminaari. [K. R.,
„Kymölän seminaari Sortavalassa"
(Kansanvalistusseuran kalenteri 1885).]

Sortavalan tuomiokunta käsittää seuraavat
3 käräjäkuntaa: 1. Uukuniemi; 2. Ruskeala; 3.
Sortavala. Viipurin hovioikeuden alainen.

Sortavaliitti, Sortavalan kaupungista tavattu,
juonen muotoisena esiintyvä pikimusta vuorilaji.
Tämä on vulkaaniseksi lasiksi jähmettynyttä
diabaasia ja kuuluu todennäköisesti yhteen Valamon
ja Mautsinsaaren suurien diabaasimassojen kanssa.

P. E.

Sorteerata (ruots. sortera, < ransk. assortir),
lajitella.

Sorto (ruots. afdrift), merenkulussa se kulma,
jonka hankavastaista tai laitatuulta kulkevan
aluksen veden pintaan jättämä kulkujuova
(vanavesi) tekee kölin suuntaa vasten. S:n aiheuttaa
tuulen ja aallokon vaikutus aluksen purjeistoon,
takilaan ja runkoon. F. IV*. L.

Sorttimentti (ruots. sortiment, < ransk.
assor-timent), lajitelma; laji varasto. —
Sortti-menttikirjakauppa, kirjakauppa, josta
on saatavissa eri kustantajien tuotteita.

Sortuukki 1. s o rt uutti (ransk. surtout <
sur = päällä, ja tout = kaikki), pitkätakki.

Sorus, itiöpesäkeryhmä sanikkaisilla (ks. t.).

Sorva (Leuciscus erythrophtalmus) on särjen
sukuun kuuluva suolattoman veden kala, jolla
silmät ovat punaiset kuten särjelläkin, mutta joka
ruumiiltaan on tätä paljoa korkeampi. Pyrstö-,
perä- ja vatsaevät kärjestään korean punaiset;
alaleuka yläleuan pituinen tai pitempikin ;
nielu-hampaat kahdessa rivissä; sivuviivassa 40-42
suomua. Selkäpuolelta tumman ruskeanvihreä,
sivuilta kullankellertävä, alta valkea. S. on
särjen kokoinen kala, mutta voi joskus kasvaa
kilonkin painoiseksi. Elämäntavoiltaan hyvin
särjen kaltainen oleskellen tämän seurassa
mieluimmin rautapohjaisissa, vesikasveista rikkaissa
lahdissa; on kuitenkin särkeä paljon
harvinaisempi. Syö, paitsi kaikenlaisia pieniä
vesieläimiä, hyvin paljon kasviosia. Kutee kesäkuussa.
S:n merkitys ihmisen taloudessa on hyvin
vähäinen, sillä sen liha on huonoa ja ruotoista;
petokalojen ravintona on sillä kuitenkin merki-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0852.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free