- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1671-1672

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sotakontributsioni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1671

Sotalaiva—Sotalääkintätoimi

1672

ks. erikoisartikkeleita. vrt. Suomen
sota-v ii k i. M. v. H.

Sotalaiva ks. M e r i s o t a 1 a i t o s ynnä
eri-koisartikkeleita.

Sotalaivasto ks. Merisotalaitos.

Sotalääkintätoimi johtaa alkunsa jo
varhaisesta muinaisuudesta. Niinpä oli kreikkalaisilla
sota joukkojensa mukana henkilöitä, joiden
tehtävänä oli teuraseläinten sisälmyksistä
ennustamisen ohella myös haavoittuneiden hoito.
Roomalaisten sotajoukoissa s. oli jo korkealle
kehittynyt, mitä todistavat m. m. ne monet
kirurgiset kojeet, joita on jälkimaailmalle säilynyt
tältä ajalta. Keskiajalla rappeutui tämäkin
lääketieteen haara. Valaisevana esimerkkinä
siitä, kuinka omituisia parannuskeinoja vielä
uuden ajan alussa käytettiin, mainittakoon julma
tapa valaa kiehuvaa öljyä luodinhaavoihin.
Ensimäisenä tätä tapaa vastaan nousi
senaikui-sista lääkäreistä myös sotakirurgina kuuluisaksi
tullut Ambroise P à r é (k. 1590). Mutta
30-vuo-tisessa sodassakin oli haavoittuneiden hoito siksi
huonoa, että sitä tuskin voi nimittää
lääketieteelliseksi hoidoksi. Vasta Napoleonin sodissa
kiinnitettiin tähänkin seikkaan suurempaa
huomiota. Etenkin kuuluisa kirurgi N el at o n on
tässä yhteydessä mainittava s :n kehittäjänä.
Vihdoin 19:nnellä vuosis. alettiin sekä rauhan että
sodan aikana huolehtia sotilaiden terveyden
hoidosta. Armeiassa usein raivoavat tarttuvat
taudit pakottivat kehittämään s:ta ja vaativat
sotalääkäriltä omaa erityistä valmistelua.
Yleisen asevelvollisuuden päästyä käytäntöön tuli
asevelvollisten tarkastus lisäksi sotalääkärin
tehtäviin. Kaikki tämä vaati myös erikoisia
sota-lääkärikoulu ja, kuten Fredrik Wilhelmin laitos
Berliinissä, sotilaslääketieteellinen akatemia
Pietarissa j. n. e. Armeiaan järjestettiin erityinen
saniteettiväki. Jokaisella rykmentillä on
omat lääkärinsä, välskärinsä ja muu
sairasapu-henkilökuntansa, joka sodassa pysyttelee
ryk-menttinsä kintereillä ollakseen heti valmis
apuun. Paikkakunnilla, joissa pidetään enemmän
joukkoja, on sitäpaitsi suurempia
sotilassairaaloita omine heukilökuntineen.

Sota-aikana lisätään niin hyvin
sairasapuhen-kilökuntaa kuin sairaaloita. Reserviin
kirjoitetut lääkärit ja välskärit kutsutaan toimeen,
samaten vakinaiseen sotapalvelukseen
kelpaamattomat asevelvollisuusiässä olevat miehet
sanitää-reiksi, joiden toimena on kantaa haavoitettuja,
sitoa yksinkertaisempia haavoja, olla
palvelusväkenä sairaaloissa j. n. e. Sairaaloiksi
käytetään yksinkertaisista teltoista ja
parakeista alkaen kaikkia tarkoitukseen sopivia
rakennuksia. Sen mukaan, kuinka lähellä
rintamaa ne ovat, sijoitetaan niihin siirrettäviä
kenttäsairaaloita,
etappisairaa-1 o i t a ja kiinteitä sotilaslasaretteja.
Kaiken tämän lisäksi on järjestetty erityinen
komennuskunta kuljettamaan haavoitettuja ja
sairaita. — Ensi rivin juoksuhaudoissa ja heti
niiden takana toimii joukko sanitäärejä,
jotka sitovat ja kantavat haavoitettuja heti
taistelulinjan takana olevaan lähimpään
sidonta-paikkaan, missä lääkäri olijaa avunantoa.
Jonkun km:n päässä rintamasta on tav. n. s.
pääsidontapaikka, johon haavoitettuja
kootaan suuremmalta alalta. Pääsidontapaikka on

sijoitettu paikkaan, josta haavoitetut sopivasti
joko hevosilla, autoilla tai junilla voidaan
kuljettaa kauemmaksi kenttäsairaaloihin tai sopivissa
tapauksissa jo vakinaisiin lasaretteihin.
Varsinkin silloin kun taistelulinja on liikkuva, ei
edellämain. vakinainen saniteettihenkilökunta
usein kykene riittävästi auttamaan. iSentakia
onkin muodostettu paljon n. s. lentäviä
ambulansseja, useinkin yksityisten henkilöiden
tai järjestöjen ylläpitämiä.

Haavoitettu jen ja sairaiden kuljetukseen
käytetään paareista (ks. t.) alkaen kaikenlaisia
kuljetuskeinoja. Ratsuväessä täytyy
haavoitettua usein viedä hevosen selässä pitkät matkat.
Erityisesti sommiteltuja sairasrattaita.
joita nyk. sotaan suuret määrät on valmistettu
meidänkin maassamme, käytetään sikäli kuin
niitä riittää. Suuren merkityksen on saanut
erityinen sairasauto m obiilijärjestö.
Nopealiikkeiset autot kuljettavat suuren
määrän haavoitettuja pienessä ajassa, mutta haittana
niissä on toistaiseksi vielä tärinä ja heiluminen,
joka pahasti haavoittuneille tuottaa suurta
tuskaa. Sairasjunat ovat kokoonpantuja
vaunuista, jotka ovat erikoisesti järjestetyt
sairait-ten makuuvaunuiksi, sidonta- ja
leikkausvau-nuiksi erityisine leikkaussaleilleen,
apteekkei-neen. desinfektsionivaunuiksi, joissa vaatteet
puhdistetaan j. n. e. Vieläpä ovat junatkin jaetut
usein eri vammoja kärsiville, niin että
haavoittuneita, tarttuvia ja sisätauteja sairastavia ja
mielisairaita, kutakin ryhmää kuljettavat eri
junat. Rautatieasemilla on erityisiä
sairas-parakkeja ja
evakuatsionisairaa-1 o i t a, joihin potilaat sijoitetaan odottamaan
sopivaa lähetysmahdollisuutta.

S:een kuuluu niinhyvin sisäisten kuin
ulkonaisten vammojen hoito. Edellinen on varsin
tärkeä, koska suurissa armeioissa monistakin
syistä tarttuvat taudit helposti pääsevät
leviämään. Profylaktisena toimenpiteenä
useimmissa armeioissa vaaditaan rokotusta, mutta
usein toimitetaan myös i m m u n i s o i m i n e n
lavantautia ja koleraa vastaan. Sopivia aineita
jaellaan sotamiesten käytettäväksi syöpäläisiä
vastaan, jotka etupäässä levittävät
toisinto-tyfusta ja pilkkukuumetta. Nykyään on
muodostettu erityisiä kylpylä junia, jotka
tuodaan niin lähelle rintamaa kuin suinkin, vieläpä
on paikoitellen juoksuhautojen yhteyteen
rakennettu maanalaisia kylpyhuoneita. —
Varsinaisia sisätauteja sairastavat sijoitetaan
niinpian kuin mahdollista erityisiin sairaaloihin.

Suurin osa vammoista on kiväärin- ja
kuularuiskunluotien sekä kranaatinsirpaleiden ja
srapnellien aikaansaamia. Varsinkin viimemai
nitut repivät pehmeisiin ruumiinosiin
ammottavia haavoja. Mutta sekä ensi- että
viimemainittuun ryhmään kuuluvat luodit pirstovat usein
luita pieniksi siruiksi. Eheän kiväärinluodin
tuottama haava pehmeissä ruumiinosissa voi olla
varsin viaton, mutta rikkoutuneen tai n. s.
dum-dum-luodin tai räjähtävän kiväärinluodin haavat
ovat pahempia parantaa. Paljon harvemmin lää
käri saa hoitoonsa sapelin- t. pistimenhaavoja.—
Haavoitettujen hoito alkaa jo ensi sidonta pai
kassa. Täällä ei tav. kiireen ja pienten
toimintamahdollisuuksien vuoksi voida muuta kuin
sitoa haavoja, jolloin kuitenkin tulee kysymyk-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0868.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free