- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1677-1678

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sotataito ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1677

Sotataito—Sotavakuutus

1678

osastojen ja etappien välillä. S:n kuljetus,
asettaminen ja hoito 011 erikoisten s.-j o u k k o j en
huolena. Nämä luetaan useimmissa maissa
insi-nöörijoukkoihin. Ennen käytettiin s:een
pylväs-jolitoja, joiden sijalle nyt on yleisesti tullut
sähkökaabeli, jota kuljetetaan keveillä rattailla
tai automobiililla. Kaabeli juoksee rullalaitteelta
ja voidaan myös nopeasti kääriä takaisin
kuljetusvaunuun. S :tä käytetään päämajan ja
armeiakuntien ja divisioonain esikuntien välillä,
kun taas l:sen linjan joukkojen
(etuvartiolinjo-jen, etujoukkojen y. m.) yhteyttä välittää
kenttä- 1. s ota telefoni 1. -puhelin,
jonka johdon muodostaa yksinkertainen eristetty,
puihin, aitoihin, rakennuksiin y. m. sopiviin
esineisiin. vieläpä pitkin maatakin viritetty
johtolanka. Puhelinkoneet ovat keveitä, helposti
mukanakuljetettavia. Kenttätelefonia käytetään
myöskin itse taistelutanterella välittämään pääl
likön käskyjä taistelurintamaan ja
vastaanottamaan sieltä tietoja. — S.-joukot ovat myös
varustetut optilliseen signaleeraukseen
tarvittavilla laitteilla, kuten peileillä, joilla
merkin-antamiseksi heiastetaan joko auringon- tai
keinotekoista valoa. Merkinantomiehet ovat
varustetut moottoripolkupyörillä tai automobiileilla. —
Viime aikoina on myös kipinäsähkölennätin otettu
s:n palvelukseen. M. v. H.

Sotataito, sodankäynnissä ilmenevä taitavuus
ja sitä palvelevat toimenpiteet ja menetelmät.
Jo kreikkalaiset sotapäälliköt kehittivät s:n
järjestelmäksi. S:n periaatteet ovat aikojen kuluessa
suuresti muuttuneet uusien keksintöjen, aseiden
parantumisen sekä tapojen ja olojen muutoksen
mulcana. Suuret päälliköt, kuten Kustaa II
Aadolf, Savojiu prinssi Eugene, Fredrik Suuri.
Napoleon I, kehittivät kukin oman
järjestelmänsä. S. ei voi asettaa yleispäteviä sääntöjä,
vaan ainoastaan yleisiä ohjeita, joita
ylipäällikön on kunkin yksityistapauksen vaatimusten
mukaisesti toteutettava oman harkintansa
mukaan. S :ssa erotetaan kaksi eri puolta.
Strategian tarkoituksena on sodan saattaminen
onnelliseen loppuun, s. o. voitto. Taktiikalla
ta’as tarkoitetaan taitoa käyttää sotavoimia
jonkun yksityisen päämäärän saavuttamiseksi, s. o.
»taistelun voittamiseksi". il/, v. H.

Sotataival, tasaisen kankaan muodostama
kapeahko kannas Sotatunturin pohjoispuolella
Kemi joen sivujoen Vuottujoen ja Jäämeren vesiin
laskevan Nuorti joen (ks. Tul o m a joki)
välillä. S:n yli vedetään veneet teloja myöten
vesistöstä toiseen kuljettaessa. L. H-nen.

Sotatelefoni ks. Sotasähkölennätin.

Sotatiede käsittää a. pää-s:t, jotka ovat:
taktiikka, strategia ja sotahistoria; b. apu-s:t:
1. a. aseoppi (artilleria), b. linnoitusoppi
(forti-fikatsioni), c. maaperäoppi; — 2. a.
hallinto-oppi; b. sotaoikeusoppi, c. sotilashygienia ja
saniteettioppi, d. sotilasmaantiede. [Clausewitz,
»Hinterlassene Werke über Krieg und
Krieg-föhrung"; Poliler, ,,Bibliotheca
historico-milita-ris"; Jähns, ,,Gesch. der Kriegswissenscliaften";
Niemann, »Militärisches Handlexieon"; Leer,
»Encyklopädie der Militär- und
Marinenwissen-schaften"; »Nouveau dictionnaire militaire".]

M. v. n.

Sotatila, suhde, johon valtiot keskenään
joutuvat sodanjulistuksen taikka ilman sellaista

aloitettujen tosiasiallisten vihollisuustointen
johdosta ja joka jatkuu rauhantekoon saakka (vrt.
Sota). S:ksi nimitetään myöskin sitä
valtionsisäistä tilaa, joka aiheutuu sodasta ja johon
kuuluu sotavoimien mobilisoiminen, erinäisten
rajoitusten asettaminen kaupankäynnille y. m.
liikenteelle, joskus myöskin erinäisiä
kansalaisten yleisten oikeuksien ja toimintavapauden
rajoituksia. Onpa viimemainittua laatua oleva s.
eräissä maissa mahdollinen, vaikka valtio itse
ei ole toisen valtion kanssa s:ssa. vrt.
Suojelu s t i 1 a. R. E.

Sotatribuuni ks. T r i b u u n i.

Sotatunturi, 417 m yi. merenp. kohoava
tunturi Sodankylän pitäjässä Vuottujoen latvoilla
(vrt. Sotataival).

Sotatuomari. Kussakin Suomen
tarkkampuja-pataljoonassa oli lainopillisen sivistyksen saanut
virkamies (auditööri), jonka tehtävänä oli
pataljoonan sotaoikeudessa pitää pöytäkirjaa sekä
a,ntaa oikeudenjäsenille neuvoja prosessioikeuden
määräyksistä ja olla puheenjohtajan apuna asiain
käsittelyssä. Auditöörin nimitti pataljoonan
komentajan ehdotuksesta senaatin oikeusosasto.

M. v. E.

Sotatuomioistuin 1. sotilaallinen
tuo-m i o i s t u i n. tuomioistuin, joka käyttelee
sotilaallista tuomiovaltaa (ks. t.).

Sotavakuutus, sotavahinkojen varalta otettu
vakuutus. Sodan aiheuttamat vahingot saattavat
olla monenlaisia. Ensiksikin on mainittava
sodan aiheuttamat kuolemantapaukset, sodan
aiheuttama raajarikkoutuminen ja
työkyvyttömyys sekä sodan aiheuttama sairaus. Kun
henki-, tapaturma-, työkyvyttömyys- ja
sairausvakuutus yleensä ei ole pätevä sodan
aiheuttamiin vahinkoihin nähden, on vakuutetun,
saadakseen turvaa myöskin niiden varalta,
otettava erikoinen s., joka milloin voidaan
liittää aikaisempaan vakuutukseen
lisävakuutuksena, milloin on otettava erikseen jonkun
nimenomaan määrätyn sotavahingon varalta. Toiseksi
on mainittava sodan aiheuttamat tulipalot ja
räjähdykset, joiden synnyttämän vahingon
korvaaminen ei tavallisessa palovakuutuksessa yleensä
tule kysymykseen. Tällöin on vakuutusesinettä
varten otettava joko sotalisävakuutus tahi
varsinainen s. joko palovakuutusyhtiössä tahi
nimenomaan s:ta varten perustetussa
vakuutuslaitoksessa. Edelleen aiheuttaa sota vahinkoa
merenkululle ja muulle tavarain kuljetukselle, jota
vahinkoa meri- ja kuljetusvakuutusyhtiöt eivät
vakuutusehtojensa mukaan korvaa muussa
tapauksessa kuin että on otettu sotalisävakuutus.
Vielä voi s. tulla kysymykseen muissakin
vakuu-tushaaroissa, kuten esim. n. s.
maanviljelys-vakuutuksessa y. m. — S :ta ei useimmissa
tapauksissa voida perustaa mihinkään
tilastollisiin laskelmiin, kuten yleensä muu vakuutus,
vaan on maksujen määrääminen monasti sangen
mielivaltaista ja saattaa vaihdella suuresti
lyhyenkin ajan kuluessa. Tosin
henkivakuutusyhtiöt ovat koonneet numeroita
sotakuolevaisuu-desta ja pyrkineet käyttämään niitä hyväkseen,
mutta ne ovat olleet pakotetut tunnustamaan,
että eri sodat ovat siiuä määrin erilaiset tässä
suhteessa, että numeroilla ei ole suurtakaan
arvoa. Vielä vähemmän tietysti palovakuutus ja
meri vakuutus voivat käyttää hyväkseen aikai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0871.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free