- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1693-1694

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Soutukilpailut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1693

Soutukilpailut—Sovinto-oikeus

1694

S :n kehitys perustuu etupäässä
veneraken-uustekniikan edistymiseen. Tärkeimpinä
parannuksina tällä alalla mainittakoon u 1 k
o-liangat (1830-luvulta), jotka sallivat veneen
kaventamisen, ja rullien avulla
(rulla-istui-m e t) tai ilman liukuvat tuhdot (ensi
kerran käytännössä 1872), jotka, liukuen
soutajan liikkeiden mukaan edestakaisin, sallivat
hänen tehdä pitempiä vetoja ja tekevät s:n
ruu-miinharjoituksena monipuolisemmaksi. Soutaja
käryttää joko yhtä tai kahta airoa. Edellisessä
tapauksessa nimitetään venettä kaksi-, n e 1 i-,
kuusi- j. n. e. a i r o i s e k s i, jälkimäisessä
engl. nimellä scullingboat, yksihankaista
single scull ja kaksihankaista double
s c u 1 1. Venheessä voi olla joko perämies tai
ohjauslaite, jota perimmäinen soutaja
hoitaa jalallaan. — S.-kilpailut pidetään yleensä
2,000 m:n matkalla, ja parhaat tulokset tällä
ovat 7 1/2 à 8 min. Kl. U. S.

Soutukilpailut ks. Soutu.

Souvenir [siivoni’r], muisto, muistolahja.

Souvestre [suve’str], Émile (1806-54), ransk.
kirjailija, Bretagnen ja sen kansan harras kuvaaja.
Hänen teoksistansa, joille lempeä vakavuus ja
hert-taisuus, joskin hiukan moralisoiva tendenssi ovat
ominaista, mainittakoon: ,,Les derniers bretons"
(1835-37, 4 nid.), „Riche et pauvre" (1836), „Le
t’oyer breton" (1844, 2 nid.; suom.), ,,Un
philo-sophe sous les toits" (1850), „Confessions d’un
ouvrier" (1851 ; suom.). 77. Kr-n.

Sovajoki, Paanajärven länsipäähän S o v
a-järvestä (n. 6 km pitkä järvi) laskeva joki.

Sovelius {-<?], raahelainen kauppiassuku,
toiminut Kaahessa aina kaupungin perustamisesta,
1654-luvulta, lähtien; alkuperäinen nimi S o v i o.
Suvun jäsenistä mainittakoon Henrik
S.(1817-1904), laivanvarustaja ja kauppias, joka
lahjoitti m. m. (1897) 200,000 mk. Raahen rautatien
rakentamista varten, 50,000 mk. kaupungin
rou-vasväenyhdistykselle. J. F.

Sovellettu fysiikka, se puoli fysiikasta, jossa
tämän tieteen lait ja tulokset sovitetaan muiden
tieteiden ja etenkin tekniikan laajoille aloille.
Valtioneuvos Josef Pippingsköldin (ks. t.)
tekemän suuren jälkisäädöslahjoituksen nojalla on
yliopistoomme perustettu vakinainen s:n f :n
professorinvirka. Tämän omistajan ,,tulee esittää
fysiikkaa, sovelluttamalla sitä käytännöllisen
elämän tavallisimpiinkin ilmiöihin". Opetuksen
esineenä on siis fysiikka, mutta on erityisesti
huomioonotettava yhdyskohdat fyysillisen tieteen ja
käytännöllisen elämän, s. o. sen ympäristön välillä,
missä elämme. Arvosana s:ssa f:ssa tuottaa samoja
oikeuksia kuin arvosana fysiikassa. Th. 77.

Sovellettu matematiikka ks. Matern
a-t i i k k a.

Sovellettu taide on luonteeltaan lähinnä
käytännöllistä, kuten yleensä koristeellinen
taide, taideteollisuus (ks. n.) y. m. s.

Sovereign [sovoran], engl. kultaraha, = 1
punta St.

Sovinismi (ransk. chauvinisme),
kansalliskiihko, yksipuolinen, rehentelevä isänmaallisuus.
Sana johtuu ransk. sotilaan Nicolas C h a
u-v i n in niinestä, joka vanhoilla päivillään
kerskaten kertoi vallankumouisajan ja Napoleonin
sodista ja niin liioittelevalla tavalla ilmaisi
Napoleonin-ihailuansa, että muistakin hänen kaltai-

sistaan ruvettiin käyttämään hänen nimeänsä. —
Sovinisti, kansalliskiihkoilija, vrt.
Charlet. ’ J. F.

Sovinnaisrangaistus ks. Sopimussakko.

Sovinto, oikeuden edessä tai sen ulkopuolella
tehty sopimus, jolla riitapuolet tai henkilöt,
jotka voivat joutua riitapuoliksi, päättävät
oikeusriidan tai poistavat kiistanaiheen
määrätyssä oikeuskysymyksessä. Muutamissa
oikeusjärjestelmissä, esim. Saksan oikeuden mukaan,
kuuluu s:n käsitteeseen molemminpuolinen
myö-tenantaminen. Tämä ei kuitenkaan välttämättä
kuulu itse s:n käsitteeseen meidän oikeutemme
mukaan. Oikeudenkäyntivaltuusmies ei saa tehdä
s:oa ilman nimenomaista lupaa. Oikeuden
vahvistama sopimus pannaan täytäntöön kuten
muukin päätös. Rikosasioissa ei asianomistajan
kanssa tehty s. estä sen syyttämisoikeuden
käyttämistä, joka virallisella syyttäjällä lain
mukaan on. Jos asianomistaja tahtoo sopia
vahingonkorvauksesta, on hänellä siihen lupa.
(Oikeudenkäymiskaari 20 1., 15 1. 7 §, Rikoslain
voimaanpanoasetuksen 16 §.) El. K.

Sovintokaava (lat. Formula concordice),
luterilaisen kirkon viimeinen erikoistunnustus. Kun
Lutherin kuoleman jälkeen syntyneet opilliset
riitaisuudet uhkasivat hävittää kaiken sisällisen
ra.ulian Saksan luterilaisesta kirkosta, ryhtyi
Tübingenin yliopiston kansleri Jakob Andreæ
toimeen sellaisen oppikaavan aikaansaamiseksi,
jonka pohjalla eri puolueet voisivat yhtyä.
Saksin vaaliruhtinas August kannatti hanketta, ja
niin saatiin 1577 valmiiksi laajaperäinen opin
esitys. Useat Saksan ruhtinaat ja
vapaakaupungit sekä 8,000-9,000 jumaluusoppinutta
hyväksyivät s:n tunnustuskirjaksi, mutta toisaalla sitä
vastustettiin jyrkästi. Ruotsi-Suomessa se sai
tunnustuskirjan arvon 1663 synkretististen
riitaisuuksien johdosta. [K. Fr. Göschel, ,.Die
Kon-kordienformel nacli ihrer Geschichte, Lehre und
kirchlichen Bedeutung" (1858), Fr. H. R. Frank,
„Die Theologie der Konkordienformel,
liistorisch-dogmatisch entwickelt und beleuchtet" (1858-65). |

A. J. P-ä.

Sovintokirja, luterilaisen kirkon
tunnustuskir-jain kokoelma, joka julkaistiin ensi kerran
Dresdenissä 25 p. kesäk. 1580. S. sisältää seur.
tunnustuskirjat: apostolisen,
nikealais-konstanti-nopolilaisen ja Athanasiuksen tunnustuksen,
Augsburgin tunnustuksen, Augsburgin
tunnustuksen puolustuksen, Schmalkaldenin
uskonkappaleet, Lutherin vähemmän ja suuremman
katekismuksen sekä sovintokirjan. Ruotsi-Suomessa
hyväksyttiin koko S. 1663. [J. T. Müller,
„Diesym-bolischen Biiclier der evangelisch-lutherischen
Kirche" (10 :s pain. 1907).] A. J. P-ä.

Sovintolautakunta ks.
Sovittelulauta-kunta, S o v i n t o-o i k e u s.

Sovinto-oikeus (ruots. kompromissdomstol).
Jos asiakysymys on riitainen, voidaan se
selvittää muun muassa katselmuksella tai arviolla,
jonka uskottu mies tai asiantuntija (arbitrator,
Schiedsmann) voi toimittaa. Jos nousee riita
oikeuskysymyksestä, ei tätä keinoa voida
käyttää. Ellei aineellisoikeudellista sovintoa saada
aikaan, on valittavana vain joko oikeudenkäynti
tai s:n asettaminen, mitkä yleensä ovat
luonteeltaan prosessioikeudellisia. Kuitenkin voi s:n
asettaminen olla järjestetty aineellisoikeudellisil-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0879.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free