- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1709-1710

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Spegel ... - Spektraalianalyysi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1709

Spegel—Spektraalianalyysi

1710

Spegel [spe-], Haqvin (1645-1714), ruots.
arkkipiispa. Opiskeltuaan sekä koti- että
ulkomaan yliopistoissa S. tuli maisteriksi Lundissa
1671, saaden jo sam. v. kutsumuksen
leskikuningatar Hedvig Eleonooran hovisaarnaajaksi.
Seurattuaan 1673 hovisaarnaajana Kaarle XI :tä
hänen matkoillaan S. nimitettiin 1675 kuninkaan
rippi-isäksi, ylihovisaarnaajaksi ja Skånen
armeian superintendentiksi. Viimemainitussa
ominaisuudessaan hän otti myöskin osaa Kaarle XI :n
sotaretkiin. V. 1679 S. nimitettiin Ronnebyn
kirkkoherraksi, kohta jälkeenpäin Gotlannin
superintendentiksi, 1685 Skaran piispaksi.
Siirryttyään 1691 Linköpingin piispaksi S.
kutsuttiin Upsalan arkkipiispanistuimelle 1711.
Kirkollisena johtomiehenä S. harrasti kansan lukutaidon
kehittämistä ja otti osaa 1690-luvulla julkaistujen
uusien kirkollisten kirjain laatimiseen sekä n. s.
Kaarle XII:n kirkkoraamatun valmistamiseen.
Suuri osuus hänellä on v:n 1697 virsikirjassa,
jossa on m. m. 31 hänen sepittämäänsä sekä
17 hänen kääntämäänsä virttä. [H. W. Tottie,
,,Haqvin Spegel såsom kateket och homilet"
(1890).J

Speier ks.> S p e y e r.

Speiskoboltti ks. Smaltiini.

Speitz [-ts], Hartikka (1591-1651),
lain-suomentaja, oli Hauhon ja Hollolan
tuomiokunnan lainlukijan Henrik Jaakonpojan poika,
kirjoitettiin 1614 Wittenbergin yliopistoon ja
antautui itse samalle alalle kuin isänsä, tullen 1620
Vehmaan lainlukijaksi, josta virasta kuitenkin
virkavirheen takia erotettiin 1624. S. on
muistettava ahkerasta toiminnastaan lainopillisen
kirjallisuuden suomentajana, johon hän ryhtyi
virkansa menetettyään. V. 1642 hän julkaisi
suomeksi käännettyinä Kustaa Aadolfin
sota-artik-kelit. ja seur. v. samoin vuorilaitosta koskevat
asetukset. Näiden lisäksi hän valmisti koko
maanlain käännöksen, joka kuitenkin jäi
painamatta. V. 1645 Turun hovioikeus tuomitsi hänet
kuolemaan, koska hän oli moittinut sen tuomiota
eräässä häntä koskevassa perintöjutussa, ja
seur. vuosina hän oli vankeudessa, josta
kuitenkin lienee päässyt vapaaksi ennen
kuolemaansa. S. näyttää olleen innokas ja yritteliäs,
mutta kiivas ja riidanhaluinen mies. K. G.

Speke [spik], John Hanning (1827-64),
engl. Afrikan tutkija, astui 1844 Intian armeian
palvelukseen, matkusteli 1854 Burtonin keralla
Somali-maassa, otti osaa Krimin-sotaan, lähti
1857 Burtonin seurassa etsimään Itä-Afrikan
suuria järviä, joista he 1858 yhdessä löysivät
Tanganjikan ja S. yksinään sam. v. myöskin
Viktoria-järven, olettaen sen aivan oikein
Niilin lähde järveksi. Todistaakseen olettamuksensa
oikeaksi hän, Grant seuralaisenaan, 1860-63 teki
Viktoria-järvelle uuden retken ja saapui 1862
sille kohdalle, jossa Niili lähtee järvestä sekä
seurasi sitten virtaa myöten alas Gondokoroon.
Löydöstään S. julkaisi kertomuksen »Journal of
the discovery of the source of the Nile" (1863).

Spektaakkeli (ransk. spectacle, < lat.
spectä’-culum = näky), näytelmä, ilveily.

Spektraalianalyysi, valo-opillinen
tutkimusmenetelmä, joka käsittää erilaisista valolähteistä
säteilevien valolajien kokoomuksen määräämisen
— olkoonpa säteily sitten suoraan valolähteestä
tullutta, heijastuksen t. absorptsionin muunta-

maa — sekä saadun tuloksen nojalla
johtopäätöksien tekemisen valoa säteilevän t. valoa
muuntavan kappaleen aineellisesta laadusta. Tehtävä
suoritetaan tarkastamalla spektriä (lat.
spectrum - kuva), s. o. prisman läpi kulkevan
valon antamaa värillistä kuvaa (ks.
Väri-hajaantuminen). Sen perinpohjaiseen
tutkimiseen tarvitaan tarkoituksenmukaista kojetta,

(S.H.)

Kuva 1.

Kuva 2.

n. s. spektroskooppia. Kuva 1 ja kuva 2
esittävät Steinheil in täydellisentämän Bunsenin
spektroskoopin. Rautainen kolmijalka kannattaa
piilasiprismaa P, jonka taittava särmä
on pystysuora sekä k o 1 1 i m a a 11 o r i a A,
tähystintä B ja asteikkoputkea C.
Kollimaattori on putki, jonka toisessa päässä on
pystysuora, leveydelleen ruuvilla säänneltävä
hieno rako t (kuva 2; mn kuvassa 3) ja toisessa
päässä kupera linssi a, joka taittaa raon edessä
olevan liekin lähettämät säteet yhdensuuntaisiksi.
Prisman läpi kulkeneet säteet hajaantuvat eri
väreihinsä. Samanväriset säteet ovat
taittumisenkin jälkeen yhdensuuntaiset. Tähystimen
objektiivi b (kuva 2)
yhdistää sitä
kohdanneet punaiset
säteet, niin että ne
sen polttopinnassa
muodostavat
punaisen kuvan (r) raosta,
samoin muodostavat
violetinväriset säteet
kuvan v, jolloin
muiden säteiden luomat värilliset rakokuvat
joutuvat edellisten väliin. Jos valolähde säteilee
valkoista valoa, niin spektrissä on äärettömän
monta yhtenäisesti toisiinsa liittyvää eri
valo-lajia. Sellaista täydellistä spektriä sanotaan
jatkuvaksi. Eriväriset raon kuvat
järjestyvät kuitenkin tällä tavoin tarkkaan toisiinsa
liittyviksi, edellyttäen että raon leveys on
äärettömän pieni. Koska käytännössä kuvilla aina
on ulottuvaisuutta leveyssuuntaan, niin eri
valo-lajit osaksi peittävät toisiaan. Spektri 011
niinmuodoin sitä epäpuhtaampi, kuta leveämpi
rako on. Syntynyttä spektriä katsellaan
okulaarilla 0, joka suurentaa sitä kuten tavallinen
suurennuslasi. Asteikkoputkessa C on kuperan
linssin c polttovälin etäisyydellä takaa valaistava,
läpikuultava asteikko s. Linssin läpi kuljettuaan
valosäteet kohtaavat yhdensuuntaisina prisman
etupinnan muodostaen sellaisen tulokulman, että
syntyy kokonaisheijastus. Senjälkeen säteet
kohtaavat linssin b, yhtyvät sen polttopisteessä ja
muodostuvat okulaarin läpi tarkattavaksi, pitkin
spektrin reunaa ulottuvaksi asteikon kuvaksi.
Havainnontekijälle käy täten mahdolliseksi
määrätä, mihin kohtaan asteikkoa spektrin kukin

(S.H.)

Kuva 3.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0887.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free