- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
1755-1756

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - St. ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1755

Stade—Staël

von Holstein

1756

liaan ja Etruriaan, niissä 1827 löysi Corneton
maanalaiset hautakammiot. S :n julkaisuista
mainittakoon ,.Der Apollotempel zu Bassä" (1826),
jonka luin itse kuvitti, ja „Die Gräber der
Hellenen in Bildwerken und Vasengemälden"
(1836-37; 80 taulua). S:n elämäkerta ilmestyi
1882. E. K-n.

Stade [stodo], samannimisen hallitusalueen
pääkaupunki Preussissa, Hannoverissa. Elbeen
Hampurin alapuolella vas. laskevan pienen,
laiva-kulkuisen Scluvingen varrella, n. 1/2 penink.
Elbestä, ratojen risteyksessä; 11.078 as. (1910).

Muutamia kirkkoja, lukio, seminaari.
Rauta-valimoita, konepajoja, laivaveistämöitä, nahka-,
tupakka- ja tiilitehtaita, sahoja, olutpanimoita;
vilkasta kauppaa. — S. oli jo varhain
huomattava kaupunki, sai 1200-luvun alussa haltuunsa
Elben tullin, esiintyi 1500-luvulta alkaen
Hampurin kilpailijana, joutui 1648 Ruotsille tullen
Bremenin ruhtinaskunnan pääkaupungiksi. V. 1676
sen valloittivat hannoverilaiset. 1712
tanskalaiset, 1719 se joutui Hannoverille. V. 1861
Hannoverin oli korvausta vastaan luovuttava S:n
oikeudesta kantaa Elben tullia. V. 1866 preussilaiset
taistelutta miehittivät S:n, jonka linnoitukset
senjälkeen hävitettiin.

Stade [stü-], Bernhard (1848-1906), saks.
protestanttinen teologi, v:sta 1878 prof.
Giesse-nissä. perusti 1S81 aikakauskirjan ,,Zeitschrift
für alttestamentliclie Wissenschaft". Teoksia:
..Geschielite des Volkes Israel" (l:nen nide 1887;
2:nen nide O. Holtzmannin kera 1888), ,,Biblische
Theologie des Alten Testaments" (1905).

Stadion, kreik. pituusmitta = 600 kreik. jalkaa.
Koska jalka pituusmittana vaihteli, oli s:nkin
pituus vaihteleva; niinpä teki olympialainen s.
192,27 m, pytholainen s. 165 m, ptolemaiolainen s.
185 m ja ioonialainen s. 210 m. S. merkitsee
myös kilpajuoksurataa, jonka pituus alkuaan oli
600 kreik. jalkaa, mutta myöhemmin saattoi olla
esim. 1,000 kreik. jalkaa. Kreikan vanhin s. oli
Olympiassa (pituus 192.27 m), muita olivat esim.
Ateenan (pituus 178 m), Delphoin (pituus 178 m),
Epidauroksen (pituus 181.os m), Ephesoksen y. m.
s :t. Katsojien varalta sijoitettiin s. mieluimmin
kahden yhdensuuntaisen harjun väliin tai
paikkaan, jota ainakin yhdeltä puolen rajoitti kumpu;
radan luontaista ylennystä vailla oleviin vieriin
luotiin maavalli. Olympian s:ssa ei ollut kivisiä
istumapaikkoja; myöhemmin tehtiin katsomoon
amfiteatterin tapaan kohoavat
marmori-istuin-sijat. Niin oli laita esim. Herodes Attikoksen
koristamassa Ateenan s:ssa, jonka
uudestaraken-tamisen on tehnyt mahdolliseksi Aleksandriassa
asuvan kreik. kauppiaan Avverofin (k. 1899)
suurenmoinen lahjoitus (vv. 1896-1906).
Vanhemmat s :t olivat suorakaiteenmuotoiset; vasta
myöhemmin, varsinkin roomalaisajalla, oli tapana
tehdä radan pää puoliympyrän muotoiseksi
(„sphendone"). Se kohta, niistä juoksijat
alkoivat juosta, merkittiin kiviliuskoilla; kukin
juoksija oli erityisillä laitteilla erotettu muista.
Olympian s-.ssa saattoi yhtaikaa 20 juoksijaa lähteä
liikkeelle, muissa tunnetuissa s:eissa oli niiden
luku pienempi. S:ia käytettiin, paitsi
kilpajuoksuun. jota varten se alkuaan oli aiottu, myös
muihin urheilulajeihin, lukuunottamatta kilpa-ajoa
ja -ratsastusta, vrt. Olympia. E. R-n.

Stadion, Johann PhilippKarl Joseph

(1763-1824), kreivi, itäv. valtiomies; toimi
lähettiläänä Tukholmassa 1787-90, Lontoossa 1790-93,
Berliinissä 1800 (jolloin turhaan koetti saada
Preussia yhtymään Itävallan liittoon). Pietarissa,
missä otti tehokasta osaa kolmannen liittokunnan
aikaansaamiseen 1805. Austerlitzin taistelun
jälkeen 1805 S. tuli Itävallan
ulkoasiainministeriksi ja koetti sisällisillä uudistuksilla valmistaa
Itävaltaa uuteen sotaan Napoleonia vastaan,
mutta kun hänen kehotuksestaan aloitettu v:n 1809
sota oli päättynyt onnettomasti, luopui hän
asemastaan. V. 1813 S. hankki liittoa Venäjän ja.
Preussin kanssa ja sai 1814 toimekseen järjestää
Itävallan rappiolle joutuneet raha-asiat. J. F.

Stadiumi (lat. stadium ; ks. S t ad i o n),
vaihe, kehitysaste.

Stael von Holstein [stäl f on], Anne Louise
Germaine (1766-1817), ransk. kirjailijatar,
omaa sukua N e c k e r,
Ludvik XIV : n
finanssiministerin Neekerin (ks. t.)
tytär. Jo lapsena hän
herätti huomiota
lahjakkai-suudellaan. Tuskin
20-vuo-tiaana hänet naitettiin
Pariisin ruots. lähettilään,
parooni S t a ë ITI o 1 s t e
i-n i n kanssa, mutta
avioliitto rikkoutui.
Ensimäi-sessä teoksessaan „Lettres
sur le caractère et les
ou-vrages de J. J. Rousseau"
(1788) S. ylistävin sanoin
käsittelee
lempikirjailijaansa Rousseau’ta.
Vallankumous, jota hän aluksi
oli tervehtinyt innostunein mielin, herätti
väkivaltaisuudellaan piankin hänen kauhuaan, ja
voima inso, mukaan hän yritti auttaa sen uhreja,
kunnes hän hädin tuskin itse pelastui raivoavan
kansan käsistä ja pakeni isänsä luo Sveitsiin,
josta tämän oli jo aikaisemmin ollut pakko etsiä
tuivaa. Coppefn herraskartanossa Genève-järven
rannalla S. sepitti lentokirjasia, koettaen
vaikuttaa niillä maansa kohtaloihin. Täällä sai alkunsa
hänen suhteensa Benjamin Constanfiin ja antoi
hänelle aiheen teokseen ..De Tinfluence des
pas-sions sur le bonheur des individes et des nations"
(1797). jossa hän käsittelee intohimojen
vaikutusta ihmisen onneen. Jo edellisenä v:na S. oli
palannut Pariisiin, ja hänen salonkinsa tuli siksi
keskipisteeksi, jossa sen ajan etevimmät
valtiomiehet, kirjailijat ja taiteilijat tapasivat
toisensa. Hänen vaikutusvaltansa oli niin suuri,
että itse Napoleon alkoi pelätä häntä, ja
huomatessaan hänen yrittävän heikontaa hänen
valtaansa, hän käski 1803 karkoittaa S:n
Pariisista. Napoleonin suuttumusta S. oli lisäksi
herättänyt teoksellaan ,,De la littérature
consi-dérée dans ses rapports avec les institutions
soeiales" (1800). jossa hän ylistää tasavaltaa ja
edistysaatteita. S. matkusti nyt Saksaan, jossa
hän tutustui sen ajan suurimpiin miehiin,
Goetheen, Schilleriin y. m., sekä sen jälkeen
Italiaan. Matkansa kokemuksia ja vaikutelmia hän
käytti hyväkseen laajassa teoksessaan „De
1’Alle-magne" (1810), joka on kypsin ja arvokkain
hänen tuotteistansa ja jossa hän tutustuttaa
maalaisensa Saksan kulttuuriin, runouteen ja

(S.H.) Madame de StaPl.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0912.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free