Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Statiivi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
13
määrättyihin, joiden jännitysvoimat ja momentit
voidaan määrätä yksinkertaisten tasapainolakieu
avulla, ja staattisesti epämääräisiin, joiden
laskemiseen tarvitaan edellisten lisäksi vielä ne
lait, joiden mukaan rakenteet muuttavat
muotoaan, kun niihin joku tietty voima vaikuttaa.
[..Teknillinen käsikirja": Tallqvist, ,,Teknillinen
mekaniikka".] J. C-én.
Statiivi (lat. stati’vus = paikallaan seisova),
jalustateline, johon kiinnitetään mittauskoje,
valo-kuvauskone t. m. s.
Statisti (lat. stäre = seisoa),
teatterinäytän-nössä esiintyvä mykkä henkilö.
Statistiikka (it. slutistica < sintistä =
valtiomies, < lat. siat us = tila), tilasto, tilastotiede
(ks. n.).
Statistinen (ks. Statistiikka), tilastoi
linen.
Statius /-«-/, Publius P a p i n i u s S. (n.
45-n. 96 j. Kr.), roomal. runoilija, synt. Neapoliissa
(nyk. Napoli), eli enimmäkseen Roomassa
Domi-tianuksen ja ylhäisten suosijain turvissa. Paitsi
eepillisiä runoelmia (..Thebais", joka käsittelee
7 sankarin sotaa Thebaa vastaan, sekä „Achilleis",
joka kuvaa Akhilleuksen oleskelua Skyros-saarella)
S. on kirjoittanut joukon tilapäärunoelmia
(,,Silvæ", 5 kirjaa), jotka osoittavat lämmintä
tunnetta ja suurta muototaituruutta, mutta
tympäisevät ylenpalttisilla imarteluillaan. Hänen
teoksensa ovat julkaisseet m. m. E. Bährens, A. Klotz,
F. Vollmer. (F. Gustafsson, ,.Statii poetiska
skizzer" (1900).] vrt. Rooman kirjallisuus.
K. J. II.
Statocysti, cläint., ks. Kuuloelin; kasvit.
ks. S t a t o 1 i i t i t.
Statoliitit, määrättyihin, kosketukselle
herkällä alkulimalla varustettuihin kasvien soluihin,
statocysteihin, irralleen sijoittuneet
suuret tärkkelysjyväset, jotka kasvin asennon
mukaan painollaan ärsyttävät eri kohtia solun
alkulimassa, ohjaten kenties täten kasvia sen
geo-tiooppisissa liikkeissä. Koko selitys on
toistaiseksi täysin hypoteettinen, vrt. Kasvit, palsta
483. ’ ’ K. L.
Statsionäärinen (lat. siat iii = asemapaikka,
oleskelupaikka j. n. e.), paikallaan pysyvä,
kiinto-nainen.
Statueerata (lat. statu’ere), vakiinnuttaa,
määrätä.
Status (lat.), asento, tila, asema. — S. p r
æ-s e n s, nykyinen tila. — S. q u o, tila. jossa jokin
on t. on ollut. — S. quo ante (bellum), ennen
(sotaa) vallinnut tila. •— Kieliop. S. on apuglossan
merkityksen suhde pääglossan merkitykseen (ks.
Lauseen osa). Kun esim. yhdyssanassa
konekirjoitus edellinen jäsen kone ilmoittaa
välikappaleen, jolla jälkimäisen nimittämä työ
suoritetaan, sanotaan apuglossan tässä edustavan
s. instrumentin, mutta yhdyssanassa
kirjoituskone apuglossa ilmoittaa tarkoituksen, johon
pääglossan nimittämää työvälinettä käytetään, ja
edustaa siis s. f inistä; sanayhtymässä Ei lämmin
luita särje ilmoittaa luita, mihin ..särkeminen"
kohdistuu, ja edustaa kohde-s :ta 1. s. objectivustu
(ks. Objekti). Mainittu merkityssuhde on
hyvin monivivahteinen ja s:ia on siis kielessä
runsaasti. Esim. paikallisuus- ja aika-s:ia on
sekä essiivisiä, joissa apuglossa ilmoittaa
olopaik-kaa ja -aikaa, esim. „Turun tuomiokirkko"
14
(s. inessivus loralis), ..Imatran hotelli" (s.
ades-sivus localis), „Heinäkuun vallankumous" (s.
inessivus temporalis), että latiivisia, joissa apuglossa
ilmoittaa liikkeen lähtö- tai päättymiskohtaa t.
suuntaa, esim. „Hän palasi kaupungista" (s.
ela-tivus localis) : ,,Hän muutti kaupunkiin" (s.
illa-tivus localis); „IIän oli matkalla kaupunkiin
päin (s. oblativus localis) kerinnyt L:n kirkolle
(s. alla tivus localis) pitkin mäkistä maantietä"
(s. prolativus localis); kumpiakin on useita
alalajeja. Samoin on laita mitta-, luokitus- y. m.
s.-ryhmäin. Riippuvaisuus-s :ista mainittakoon
esim. s. causativus (esim. ,,Ethän tuosta
suuttune?"). s. conditionis (esim. ..Jos tapaat hänet,
niin sano terveisiä minulta"), s. consecutivus
(esim. ,,Hän on tuomittu kuolemaan"). s.
subjec-tivus (esim. „Sepä miehentyö!"), s. resultativus
(esim. „Haio»hakkaajaa ei voi valita kunin
kaaksi"), s. originis (esim. ,,Vaihda Smyrnan vii
kunoita Messinan appelsiineihin!"), s. possessoris
(esim. ,.Kallen kirja katosi"). [Noreen, „Vårt
språk" V 178, 190-252.] E. A. T.
Status nascendi [-e’-] (lat.), muodostumistila.
Siinä hetkessä, jolloin joku alkuaine vapautuu
yhdistyksistään, sanotaan sen vaikuttavan in st atm
nascendi. Sen kem. vaikutuskyky on silloin
suurempi kuin tav. oloissa, riippuen siitä, että sen
atomit vaikuttavat semmoisenaan täydellisellä
yhtymishalullaan, eivätkä molekyleinä. Esim.
vedyllä in staiu nascendi (vetyatomit, H) on
paljoa suurempi pelkistämiskyky kuin tav. vapaalla
vetykaasulla (vetymolekyli, H2). Edv. 11 j.
Status quo ks. Status.
Statuutti (lat. statii’ tum = säädetty, <
sta-tu’ere = vakiinnuttaa, säätää), sääntö tai
sääntöjen yhdistelmä, oikeudellinen järjestys,
erittäinkin itsehallintoa käyttelevän kunnan,
yhdistyksen tai juridisen henkilön. Yliopiston s:eista ks.
Yliopisto.
Stauffacher fstauffahgr], Werner, tarun
mukaan Schwyzistä kotoisin oleva talonpoika, joka
oli Riitlin niityllä 1307 solmitun liiton
alkuunpanijoita.
Staufit ks. Hohenstaufit.
Staupitz [staupitsj, Johann von (k. 1524),
saks. jumaluusoppinut. V:n 1503 tienoilla
Wittenbergin vastaperustetun yliopiston professoriksi
kutsuttuna S. vaikutti tehokkaasti main.
korkeakoulun järjestämiseen. Vielä huomattavammaksi
hänen toimintansa tuli augustinolaisveljeskunnan
observanttien kongregatsionin kenraalivikaariona,
johon virkaan hän tuli samaan aikaan. Hän
koetti saada kaikki saksalaiset sekä
lombardialaisetkin augustinolaisluostarit liittymään yhteen
uudistetun luostarisäännön pohjalla. S. vaikutti
paljon Lutherin kehitykseen tämän ollessa
Erfurtin augustinolaisluostarissa ja sai aikaan
Lutherin siirtymisen Wittenbergiin. Otettuaan
1520 eron ylitarkastajan virastaan S. siirtyi
Salzburgin kardinaaliarkkipiispan
hovisaarnaajaksi, 1522 erään benediktiiniluostarin apotiksi.
Salzburgissa ollessaan häntä vaadittiin hyväksy
mään paavin pannakirja Lutheria vastaan, jäsen
verran hän taipui, että tunnusti paavin
tuoma-rikseen. [Th. Kolde, „Die deutsche
Augustiner-kongregation und Johann v. Staupitz" (1897).J
A. J. P-ä.
Stauroliitti (kreik. stauro’s = risti, lithos
-kivi), vedenpitoinen rauta-aluminiumsilikaatti
Statiivi—Stauroliitti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
