Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Streljna ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
83
Strich—Strindberg
84
paan yhteen liittynyt bakteerisarja (koliki).
Tällaisia ovat esim. ruusun aiheuttaja (Streptococcus
orysipelalosus) ja lapsivuodekuumeen synnyttäjä,
vrt. Bakteerit.
Strich [slrih] (saks., = viiva, linja), vanha
saks. millimetrin nimitys (1808-84) ; Sveitsissä
= 1/io linjaa = U,s mm; Itävallassa ennen käytetty
(v:een 1875) rekryyttien mittaamisessa: 3 linjaa
= ö,»8i mm; Böömissä viljamittana: 4 vierteliä
= 93,ao 1, pintamittana = 28,73 aaria. (V. S:n).
Stricte (lat., < stringere = kiristää, kiinnittää),
ankarasti, tarkasti.
Strictum jus (lat., = ankara oikeus), yleispäte
viin, tav. kirjoitetussa laissa oleviin
oikeussäännöksiin perustuva oikeus. Jo roomalaiset
asettivat vastakohdiksi s. j :n ja
kohtuudenmukaisuu-den (æquilas), ja kaikkina aikoina on ollut suuri
merkitys sillä kysymyksellä, missä määrin oikeutta
käyttelevä viranomainen saa lieventää s. j :ia
ottamalla kohtuusnäkökohtia huomioon. Milloin
laki itse osoittaa hänelle tämän tehtävän, on asia
yleensä selvä, mutta vastakkaisessakin
tapauksessa jääpi näille näkökohdille usein jonkun
verran sijaa, vaikkakin sääntönä on, ettei tuomari
kohtuuden vaatimuksia tyydyttääkseen saa s. j:n
ohjeista poiketa. Likeisessä yhteydessä tämän
kanssa on nykyaikaisessa oikeustieteessä paljon
pohdittu kysymys tuomarin n. s. vapaasta
oikeuden etsinnästä ja löydännästä (freie
Rechtsfin-dungj, josta mielipiteet käyvät suuresti erilleen.
Sen oikeana pidettävä (eräissä lakikirjoissa
julkilausuttukin) perusajatus voidaan lyhyesti ilmaista
niin, että milloin laki (tai vakaantunut
oikeustapa) ei anna johtoa, milloin siis laissa on
„auk-koja", tulee tuomarin noudattaa sitä ohjetta,’jonka
hän itse lainsäätäjän asemassa
saattaisi voimaan. — Yleensä katsotaan
välitystuoma-rien olevan s. j :iin nähden vapaammassa
asemassa kuin valtion tuomioistuimet. — Omansa
lieventämään sitä kohtuuttomuutta, joka
useinkin välttämättömyyden pakosta johtuu säädetyn
oikeuden tarkasta sovelluttamisesta (,,summum
jus summa injuria"), on a r m a h d u s o i k e
lidén käyttäminen. R. E.
Stridor (lat. strldor), korina, kohina,
kurkunpään ahtaudesta aiheutuva koriseva tai köhisevä
hengitysääni.
Stridulatsioni (lat. stridulus = sihinä, <
stri-dë’re = vinkua), eläint., määrättyjä ruumiinosia t.
erikoisia s.-elimiä vastakkain hankaamalla
aikaansaatu ääni, etenkin hyönteisillä
(heinäsirkoilla, laulukaskailla ja eräillä muilla),
sitäpaitsi myös muutamilla äyriäisillä ja
hämähäkeillä. Samantapaisia hankausääniä voivat
myös eräät kalat synnyttää. S.-kyky on
nähtävästi yhteydessä sukupuolielämän kanssa (tav.
se puuttuu t. on heikommin kehittynyt naarailla).
/. V-s.
Strigidæ 1. S t r i g e s ks. Pöllöt.
Striktuuri (lat. strictü’ra) ks. St enoosi.
Strindberg [-bärj], Johan August
(1849-1912), ruots. kirjailija, synt. 22 p. tammik. 1849
Tukholmassa, k. 14 p. toukok. 1912. Jo
kouluaikana heräsi S:ssä vastustushalu ja
uskonnollisia epäilyksiä. Hänen levoton luonteensa ajoi
häntä toisesta yrityksestä toiseen. Niinpä hän
tultuaan ylioppilaaksi 1S67 keskeytti moneen
kertaan lukunsa, toimi kansakoulunopettajana, koetti
onneaan sekä näyttelijänä että näytelmänkirjoit-
Augost Slriodberg. (S.H.!
tajana ja työskenteli useissa sanomalehdissä,
kunnes sai kirjastonapulaisen viran Tukholmassa
(1874 82). Hänen ensi
yrityksiään kaunokirjallisella
alalla oli neljä näytelmää,
niiden joukossa
ensimäi-neu suorasanainen
muodostelma „Mäster Olofista,
jota hän turhaan tarjosi
useille teattereille. Tämä
näytelmä (suom. 1909),
jossa 20-vuotias
nuorukainen esiintyy valmiina
vas-tarinnanmiehenä, toiselta
puolen ihanteellisen
totuuden puoltajana, toiselta |
pettyneenä
elämäutunti-jana, ilmestyi runomuotoon
uusittuna 1878,
herättämättä kuitenkaan
minkäänlaista huomiota. Nykyään sillä on ensimäinen sija
Kuotsin historiallisten näytelmien joukossa. S. teki
nimensä laajemmissa piireissä tunnetuksi vasta
romaanillaan ,.Röda rummet" (1879, suom.),
tuolla loistavalla satiirisella kuvauksella, jonka
vertaista ei Kuotsin kirjallisuudessa ole toista
ja joka hyökkäsi kaikkia yhteiskunnan
sovinnaisuuksia vastaan. Tämän teoksen jälkeen,
joka yhtä suuressa määrin hämmästytti kuin
suututti ja ihastutti yleisöä, S. julkaisi useita
sivistyshistoriallisia teoksia: „Kulturhistoriska
studier" (1881), „Gamla Stockholm" (1880-82).
,,Svenska folket i helg ocli söcken, i krig oeh
£red" (1881-82), mutta palasi jälleen kaunokir
jalliselle alalle teoksellaan „Det nya riket" (1882),
jossa hän tähtää verisen ivansa varsinkin arvos
telijoitaan vastaan, sekä näytelmillään „Herr
Bengts hustru" (sam. v.) ja „Lycko-Pers resa"
(sam. v., suom.), joista jälkimäinen on
satiirinen satunäytelmä. V. 1882 ilmestyi niinikään
ensimäinen osa novellisarjaa ,,Svenska öden och
äfventyr" (suom.). Senjälkeen seurasi kokoelma
satiirisia kiihotusrunoja „Dikter" (1883, suom.).
runovihkonen „Sömngångarnätter" (1884),
kiistakirjoitukset „Likt och olikt" (sam. v.), sekä
optimistiset kuvaukset „Utopier i verkligheten"
(1885, suom.). Teoksessa „Giftas" (I os. 1884.
suom.), jonka johdosta S. vedettiin oikeuteen,
mutta julistettiin syyttömäksi, hän tekee
ankaran hyökkäyksen ehtoollisoppia sekä, saman
ker-tomuskokoelman toisessa osassa (1880, suom.),
naista ja avioliittoa vastaan. Tätä taisteluaan
hän jatkaa näytelmässään „Fadern" (1887, suom.).
jossa hän päästää hillittömän vihansa valloilleen.
Oman elämänsä kehityksen S. paljastaa laajassa
kolmiosaisessa teoksessaan ..Tjenstekvinnans son"
(1880-87); sen jälkeen seuraavat huvinäytelmät
,,Kamraterna" (1S88), „Fröken Julie" (sam. v.).
romaani ,,Tschandala" (tanskaksi 1889, ruotsiksi
1904), realistiset saaristokuvaukset „Hemsöborna"
(1887, suom.), „Skärkarlslif" (1888) ja ..I
hafsbandet" (1890), luonnokset. ..Blomstermälningar
och djurstycken" (1888) ja matkakertomus ..Bland
franska bönder" (1889). Kemiallisia ja
alkemis-t.isia tutkimuksia käsittelevät S:n kirjat „Tryckt
oeh otryckt" (1890) ja ..Antibarbarus" (saksaksi
1894). S :n sisäisiä taisteluja, hänen elämänsä
synkintä kautta, kuvastavat teokset „Die Beichte
eines Thorén" (1893), joka Saksassa aiheutti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
