Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Stringendo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
87
Stroma—!
•Struensee
88
Sachbesitz nach dein bürgerl. Gesetzbuche" (1897),
y. m.
Stroma [-ö] (kreik., = levitettävät, matto, aln~
patja), tukikudos, joka muodostaa esim. jollekin
rauhaskudokselle ja kasvainkudokselle peru^
kudoksen.
Stromberg [-haij], Nils (1646-1723), kreivi,
ruots. sotilas; palveltuaan Hollannissa tuli 1689
Skaraborgin rykmentin päälliköksi, 17011
kenraaliluutnantiksi, 1705 kuninkaalliseksi neuvokseksi ja
Viron kenraalikuvernööriksi; puolusti 1707
Lii-vinmaata venäläisiä vastaan, luli 1709
Liivin-maan kuvernööriksi ja puolusti kauan ja urheasti
Riikaa, missä hänen lopulta kuitenkin täytyi
antautua, jolloin häntä ja useita upseereja vastoin
antautumiselitoja pidettiin vankeina; tuli 1711
kamarikollegin ja valtiokonttorin presidentiksi.
J. F.
Stromboli ks. L i p a r i n-s aaret.
Strongylidæ ks. Sukkulamadot.
Strongylus (Eustrongylus), sukkulamatosuku,
tunnetuin laji, punertava K. gigas on suurin
tunnettu sukkulamato, naaras voi niin. tulla 1 m:n
pituiseksi ja 12 mm paksuksi (koiras vain 1/3 m
pitkä). S. gigas elää useiden petoeläinten, joskus
myös nautaeläinten ja hevosen, harvoin ihmisen
muimaissuppilossa. Kehitystapaa ei tunneta
tarkemmin. I. F-s.
Strontiaani ks. Strontium i.
Strontianiitti, rombinen. aragoniitin kanssa
isomorfinen karbonaattimineraali (SrC03). Tätä
jotenkin harvinaista mineraalia tavataan
juonina kalkkimergelissä Westfalenissa. Käytetään
sokeriteollisuudessa sekä strontium-valmisteisiin.
P. E.
Strontiumhydroksidi ks. Strontium i.
Strontiumi (nimi johtuu aineen löytöpaikasta
Strontianshiresta [Skotlannissa]), kem. alkuaine,
joka kuuluu maa-alkalimetallien ryhmään. Kem.
merkki Sr. At.-p. 87,«3. Om.-p. 2,5. Se on
väriltään kellertävä. Esiintyy luonnossa vaikeasti
liukenevana s.-sulfaattina, SrSOj (Coelestin)
ja s.-karbonaattina, SrC03 (strontianiitti).
Strontiaani on strontianiitista
kuumentamalla saatu s.-oksidi SrO. joka veden kanssa
muodostaa s.-hydroksidia Sr(0H)2.8H20. Tätä
käytetään sokeriteollisuudessa melassista erottamaan
sokeria, joka yhtyy kuumassa liuoksessa
stron-tiaaniin muodostaen liukenematonta
bistrontium-sakkaraattia, josta sokeri eristetään hiilihapolla.
S. nitraattia ja s.-kloridia käytetään
ilotulitukseen m. m. punaista bengaalitulta valmistettaessa,
koska se värjää liekin karmiinipunaiseksi.
Yhdistyksissään s. on kahden arvoinen. S. S.
Strontiumklorid! ks. Strontiumi.
Strontiumnitraatti ks. Strontiumi.
Strontiumsulfaatti ks. Strontiumi.
Stroofi (kreik. stropM/ = käänne), koorin
liike t. käänne antiikkisen teatterin orkhestralla;
myös tämän käänteen aikana esitetty laulu 1
säkeistö on runoelmassa kahden tai
useamman säkeen yhdistys. Sekä antiikkisessa että
uudenaikaisessa runoudessa tapaamme monenlai
sia ja monennimisiä s:eja (Alkaioksen. Sapphon,
stanza-s., kansanrunouden jambinen tai
trokei-nen s., j. n. e.). Erityinen merkitys s :11a 011
kreik. koorilyriikassa, esim. Pindaroksen runoissa,
joissa s :ia seurasi samanlainen lyhyt
vasta-säkeistö (ks. A n ti st ro fi). Kunoelma on ko-
koonpantu tav. useista s:eista (tui
ylideiilautui-sista säkeistä ilman s.-muodostusta); vain
lyhyissä mieterunoissa, niinkuin sananlaskuissa,
gnoomeissa ja epigrammeissa, muodostua yksi s.
runon. U. K r-n.
Strophanthus hispidus, Apocynacea- heimon
kiipivä, ehytlehtinen pensas Ylä-Guineassa. Sen
siemenet sisältävät kitkeränmakuista
strofantii-nia, jota käytetään sydämenlääkkeenä. kuten lh
gitalis-kasvin lehdistä saatua infusioniu. K. 1,.
Strossmayer [strös-J, Joseph G e o r g (1815
1905), kroatsialainen piispa ja politikko. S. tuli
1849 Djakovårin piispaksi; vastusti Vatikaanin
kirkolliskokouksessa paavin erehtymättömäksi
julistamista-, mutta taipui siihen jonkun ajan
kuluttua. S. oli innokas kroatsialainen patriootti.
Etupäässä hänen aloitteestaan syntyi Agramin
yliopisto ja tiedeakatemia. Hän perusti kansakouluja
ja. Bosnian kroatsialaisia varten seminaarin;
toimitti julkisuuteen kroatsialaisia kansanlauluja ja
kokoelman „Vetera monumenta slavorum
meri-dionalium historiani illustrantia" (1863). J. F.
Strozzi [strotsi], firenzeläinen suku, kuului
alkuaan kansanpuolueeseen (popoloni); siitä on
13:nnelta vuosis. saakka esiintynyt huomattavia
jäseniä. Palla S. (k. 1462) oli
renesanssisivis-tyksen suosija ja diplomaatti, kuului Cosimo dei
Mediei’n vastustajiin ja karkoitettiin Firenzestä
1434. Hänen poikansa Filippo S. (k. 1491)
hankki rahakaupalla suuren omaisuuden, sai
palata Firenzeen, missä hän 1489 aloitti
kuuluisan Palazzo S:n rakentamisen. Filippon poika
Giambattista S. (1488-1538), tunnettu
nimellä Filippo Nuorempi, tuli naimisensa
johdosta Mediei’en sukulaiseksi, mutta oli
sittenkin heille vihamielinen, jätti Firenzen
Alessandro-dei Medici’n tultua 1532 herttuaksi, teki hänen
murhansa jälkeen 1537 yrityksen uudistaa
tasavaltaa Firenzessä, mutta joutui taistelussa van
giksi sekä surmasi itsensä. Hänen poikansa
menivät Ranskan palvelukseen ja jatkoivat taistelua
Medici-sukua sekä heidän kannattajaansa
keisaria vastaan. Eräs haara S.-sukua elää vielä Ita
liassa. G. F.
Struensee, Johan Frederik von (1731
72), kreivi, tansk. valtiomies; synt. Haliessa; tuli
kaupunginlääkäriksi Aitonaan 1758; seurasi
1768-69 henkilääkärinä Tanskan kuningasta Kristian
VII :tä ulkomaanmatkalla, pääsi hänen suosioonsa
sekä myöhemmin kuningatar Karoliina Matildan
(ks. t.) rakastajaksi. Kuningasparin
kannatukseen luottaen S. erotti siihenastiset suosikit ja
ministerit, m. m. johtavan ministerin J. H. E.
Bernstorffin, sekä korotti heidän sijaansa
toisia, kuten E. Brandtin, josta tuli heikkomielisen
kuninkaan kaitsija. S. lakkautti valtioneuvos
ton, sai oikeuden antaa käskyjä kuninkaan alle
kirjoituksetta ja tuli 1771 ministeriksi sekä
kreiviksi. Suosien valistunutta yksinvaltaa S. yritti
kehittää elinkeinoja poistamalla niitä rajoitta
vat määräykset, järjestää hallintoa ja
raha-asioita, parantaa talonpoikaissäädyn tilaa, perus
taa sivistys- ja hoitolaitoksia, lieventää
rikoslakeja y. m. Mutta hän toimi tässä
häikäilemättömästi ja väkivaltaisesti, hankki siten
itselleen mahtavia vihollisia ja ärsytti kansaa syr
jäyttämällä tanskan kielen saksan kielen hyväksi;
hänen suhteensa kuningattareen herätti myös
paljon pahennusta. Hovissa syntyi häntä vastaan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
