Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen rakennuistaide ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
445
Suomen rakennustaide
447
johdossa muodostuu suurempi yhtenäisyys ja
muuttuneet valtiolliset olosuhteet tarjoavat uusia
suuria tehtäviä rakennustaiteen alalla. Charles
Bassiu, vasta perustetun intendenttikonttorin
(nyk. rakennusylihallituksen) ensimäisen
yli-intendentin erottua 1824 tuli tähän toimeen
C. L. Engel (ks. t.), joka jo 1816 oli
maahamme kutsuttu. Tuotteliaassa toiminnassaan
tämä pääkaupunkimme vanhan osan luoja pysyi
johdonmukaisesti koko elämänsä ajan kerran
omaksumassaan uusklassillisessa tyylisuunnassa,
jonka vuoksi hänen töissänsä ou harvinaisen
yhtenäinen leima; tunnusmerkillistä niille on
selväpiirteinen jäsentely ja jäykkä
suoraviivaisuus, ominaisuuksia, jotka näyttävät siirtyvän
meidän uusimmankin rakennustaiteemme
itsetietoisuuteen. Engelin kuoleman jälkeen seurasi
rakennustaiteellisessa kehityksessä pitkä seisaus,
johon osaltaan vaikutti sekin seikka, että maamme
kaupungit kehittyivät sangen hitaasti, joten
uusien rakennusten tarve oli vähäinen.
Maaseudullakaan ilmennyt osittainen rakentamisen
vilkkaus, josta esimerkkeinä ovat suomalaisen
A. F. G r a n s t e d t i n herraskartanot, kirkot
y. m. sekä rakennusylihallituksen virallinen
toiminta, ei jaksanut tuoda esille mitään
merkitse-vämpää. - ■ Ulkomaalaisista arkkitehdeista,
joiden kykyyn yhä vielä turvauduttiin, mainittakoot
ruotsalaiset Ii. A. Setterberg (rakensi vasta
perustettuun uuteen Vaasaan m. m. kirkon ja
hovioikeusrakennuksen, joiden fasadit ovat tiiltä),
ja G. T. P. C h i e w i t z (k. 1862, ks. t.)
(rakentanut m. m. Ritarihuoneen ja entisen
Ruotsalaisen teatterin, nykyisen rakentanut pietarilainen
N. Benoit). Chiewitzin atelieeri Turussa
muodostui ensimäiseksi huomattavaksi nuorten
arkkitehtien opiskelupaikaksi, jossa m. m. F. A. Sjöström,
Th. Decker, Th. Höijer ja J. J. Ahrenberg
ulkomaisten opintojensa ohella työskentelivät.
Huomattakoon myös A. II. D a 1 s t r ö m, vanhan
ylioppilastalon tekijä, sekä C. A. Edelfelt (k.
1869), joka yliopiston vanhassa kemian
la-boratorirakennuksessa edustaa n. s. Münchenin
koulua, mikä yritti luoda uutta tyyliä
sulattamalla yhteen keskiaikaisia muotoja ja
renesans-sia. Chiewitzin opjulaista on erikoisesti
mainittava Suomen 1872 perustetun Polyteknillisen
opiston ensimäisenä opettajakykynä
arkkitehtuurin alalla F. A. Sjöström (k. 1885, ks. t.)
ja laajan rakennustoimintansa vuoksi Th. H ö
i-j e r, joka enemmän kuin kukaan muu Engelin
jälkeen on määrännyt luonnetta eräille osille
Helsinkiä. Ensimäiset kotimaassa opiskelleet
suomalaiset arkkitehdit ovat Seb. Gripenberg
(ks. t.) ja K. G. Nyström (ks. t.)-. —
Uus-klassillisuutta seurannutta (tai osaksi rinnan sen
kanssa esiintynyttä) romantiikan aikaa, jolloin
keskiaikaisia tyylejä yritettiin sovittaa uuden
ajan oloihin, edustivat meillä Setterberg ja
Chiewitz. Sjöströmin ja Ilöijerin aika merkitsee jo
siirryntää renesanssimuotoihin, jotka jälleen yhä
itsevaltiaammin Keski-Euroopan akatemioissa
muodostuvat opiskelujen pohjaksi (saks.
Sem-perin aloitteesta). Näin tyylistä toiseen
vaihdellen oli rakennustaide vähitellen johtunut
hengettömään kopioimiseen ja enemmän tai
vähemmän luonteettomaan yleismaailmallisuuteen.
Tätä vastaan nousivat uudet voimakkaat
virtaukset, aluksi Englannissa ja Belgiassa, ulot-
tuen meidänkin maahamme 1890-luvun lopulla.
Tuiteen tuli olla tosi, muodot nykyaikaisten
rakenteiden mukaiset ja rakennusten
kokonaisuuden ulkonaisesti kuvastaa tarkoitustaan. Sisältä
ulospäin piti rakennussuunnittelun kehittyä.
Eri rakennusaineita oli käsiteltävä niiden
luonteen mukaisella tavalla ja rehellisesti näytettävä
kivi kivenä, rauta rautana j. n. e.
Tarkoituksenmukainen oli kaunista. Aika oli teoretisoimisen
ja kaikkien kauneusarvojen uudestaan arvioimi
sen aikaa. Ensimäisissä tämän ajan töissä
(meillä), joissa ilmenee vaikutuksia osittain
Ruotsista osittain myös samanaikaisesta
pohjois-amer. , graniittiarkkitelituurista, uusien peri
aatteiden sovelluttaminen on vielä varsin
varojista kohdistuen etupäässä fasadiaineen käsit
telyyn, kuten ,,Falken"in asuinrakennuksessa
Bulevardin varrella Helsingissä (K. Hård af
Segerstad), Vaasan osakepankin ja „Agros"
yhtiön taloissa Helsingissä (ruots. Settergren
toiminimessä Grahn-Hedman-Wasastjerna),
Yhdyspankin talossa Aleksanterink. varrella
Helsingissä (K. G. Nyström), Suomen kansallis
teatterissa (O. Tarjanne) ; tyypillinen saks. leima
on sitävastoin Helsingin Aleksanterinkadulla
sijaitsevalla Lundqvistin liikepalatsilla (S.
Lindqvist), joka on ensimäinen yksinomaan
liiketarkoituksia palveleva rakennus. Uusi suunta alkoi
kuitenkin saada sisäistä voimaa ja kantavuutta
vasta sen näihin aikoihin syntyneen virtauksen
kautta, joka tahtoi perustaa rakennustaiteen
puhtaasti kansalliselle pohjalle. Niinpä
muinaismuistoyhdistyksen kannattamalta
Karjalan-ret-keltä arkkitehdit J. W. Sucksdorff ja
Y. Blomstedt toivat runsaan kokoelman
puurakennustyyliä ja kotiteollisuutta koskevia
aineksia, josta toivottiin voitavan luoda uusi
kansallinen puutyyli. Toiselta puolen huomio
kiintyi keskiaikaisiin kirkkoihimme ja
linnoihimme, samalla kuin ornamenttiaiheet haettiin
kotimaisesta kasvistosta ja eläinkunnasta. Mutta
uudemmalla englantilaisellakin rakennustaiteella,
varsinkin sisustusalaa käsittelevällä (Baillie
Scott y. m.), on ulkolaisista vaikutteista tärkeä
osansa. Ominaista suunnan monipuolisille
pyrkimyksille on myöskin, että se yritti aikaansaada
läheistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä edellisinä
aikoina eri teitään kulkeneille eri taidealoille.
Merkillepantavaa tässä suhteessa on taiteilija
Gallé n-K a 11 e 1 a n vaikutus nuoren polven
arkkitehteihin. — Ylempänä mainittuja aatteita
ovat uraa uurtavasti toteuttaneet arkkitehdit
G e s e 11 i u s-L i n d g r e n-S a a r i n e n m. m.
kilpailujen kautta valloittamissaan ensimäisissä
töissään: Pariisin paviljongissaan, Pohjolan
talossaan (Helsingissä), Kansallismuseorakennukses
saan sekä n. s. Lääkärien talossa (P. Makasiinink.
6 Helsingissä). Arkkitehtuurikilpailut ovat näistä
ajoista lähtien meillä olleet sangen yleisiä ja
osaltaan tehokkaasti vieneet eteenpäin nuorta
rakennustaidottamme. — Valaisevana esimerkkinä ja
uuden suunnan voimannäytteenä, Pariisin
paviljongin ohella, esiintyy Suur-Merijoen hovi, siinä kun
arkkitehdeille oli annettu harvinainen
toimintavapaus viimeistä sisustusta myöten ja jossa
näillä tämän ohella oli käytettävänään nuorten
taideteollisuustaiteilijain tehokasta apua.
Mainitussa rakennuksessa tuli myös
rappausarkkiteb-tuuri uudella tavalla käsitettynä käytäntöön:
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
