Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomen trikootehdas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
499
Suomen valtionarkisto—Suomen valtiosihteerinvirasto
sekä muut varat, joita ei tarvita valtiovelkain
suorittamiseen, on valtiokonttorin saatettava
tuloa tuottaviksi, osaksi ostamalla valtion tai
muita varmoja obligatsioneja, osaksi antamalla
niitä lainaksi, kuten siitä on säädetty, osaksi
myöskin tallettamalla varat korkoa vastaan
luotettaviin koti tai ulkomaisiin pankkilaitoksiin.
Valtiokonttorin on hoidettava valtiovelkoja ja sitä
tarkoitusta varten pidettävä huolta
valtiovaraston lainoista meneväin vuotuismaksujen
suorittamisesta, sekä toimitettava, ellei eri tapauksia
varten ole toisin säädetty, näihin lainoihin
kuuluvain obligatsionien säädetyt arvonnat kuin
myöskin lunastettava valtiolainoihin kuuluvat
arvotut obligatsionit ja maksettaviksi langenneet
korkokupongit, sekä hoidettava kaikkea lainoja
koskevaa kirjanpitoa. Mikäli valtiokonttoriin ja
muihin kassavirastoihin kertyneitä varoja ei
tarvita juoksevien menojen suorittamiseen, ovat ne
koottavat Suomen pankkiin valtiovaraston
panoja ottotilille. Valtiokonttorissa saadaan pitää
päiväkassaa korkeintaan 50,000 markkaa, siihen
lukematta sitä pientä rahaa, joka rahalain
perusteella on valtiokonttoriin maksettu. Jos kassa
nousee tätä summaa suuremmaksi, on liikamäärä
pantava kassaliikkeen päätyttyä valtiovaraston
pano- ja ottotilille Suomen pankkiin. Koron ja
kuoletuksen maksuajan pitennystä on
valtiokonttori lainanottajan hakemuksesta oikeutettu
myöntämään korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi.
Suurempaa maksuajan pitennystä tai muita
helpotuksia koskevat hakemukset ovat jätettävät
valtiokonttoriin, mutta ovat senaatin
talousosaston ratkaistavat, jonka vuoksi ne ovat
yhdessä valtiokonttorin asiasta antaman
lausunnon ja muun asian tutkimiseen tarvittavan
selvityksen kanssa sinne lähetettävät. Ennen
v. 1901 oli usealla eri virastolla oma erikoinen
rahavarainhoitonsa ilman tehokkaampaa
yhtenäistä valvontaa. Main. v. voimaanpannun
järjestelmän mukaan tulee valtiokonttorin, paitsi
valvoa valtion rahastonhoitoa yleensä, myöskin
valtion keskusrahastona toimia yhdessä muiden
valtion rahastojen kanssa järkiperäisen
valtiovarain hoidon saavuttamiseksi. Apuna on
valtiokonttorilla tässä toimessa pääasiallisesti
lääninhallitukset, jotka melkoiselta osalta toimittavat
valtion tulojen kannon ja myöskin suorittavat
suuren osan valtion menoista. Suorittaakseen
tarpeelliset ulosmaksunsa maan ulkopuolella, on
valtiokonttorilla oikeus ottaa, hankittuaan siihen
luvan valtiovaraintoimituskunnalta ja mainitun
toimituskunnan hyväksymillä ehdoilla, asiamiehiä
ulkomaalla. Kuvernöörien, tuomarien,
maistraattien sekä muiden viranomaisten ja virkamiesten
tulee antaa valtiokonttorille laillista ja pikaista
virka-apua, jota johtokunnan ja sen asiamiehen
on lupa kirjeessä heiltä pyytää, ja he ovat
vastuunalaisia siitä vahingosta ja tappiosta, jonka
he virheellisellä menettelyllä tai laiminlyömisellä
ovat valtiokonttorin hoitamille rahastoille
tuottaneet. — Valtakirjassa, jolla rahaa
valtiokonttorista nostetaan, on nimefiomaan mainittava
valtakirjan tarkoitus ja asiamies, jolle
valtakirja on annettu. Valtakirjan samoinkuin
velka-ja takauskirjainkin, jotka lainan saamista
varten valtiokonttoriin tuodaan, pitää olla
omakätisesti allekirjoitettuja ja asianmukaisesti
todistettuja. K. G. I.
Suomen valtionarkisto on saanut alkunsa
niistä Haminan rauhansopimuksen 12 pykälässä
mainituista Suomea koskevista asiakirjoista, jotka
olivat Kuotsista luovutettavat, ja joiden pääosa
1810 saapui Turkuun. Arkistoa nimitettiin ensin
Suomen hallituskonseljin, sitten senaatin arkis
toksi, ja se siirtyi hallitusviraston kanssa 1819
Helsinkiin. Vasta 1844 ryhdyttiin toht. J. E.
Grönbladin johdolla arkistoaineksen tarkempaan
seulomiseen ja järjestämiseen; 1858 päätettiin
arkiston hoitoa varten asettaa vakinainen aina
nuenssi, joksi nimitettiin K. A. Bomansson. Toi
sen osan S. v:n sisällyksestä muodostavat
senaatin ja’ Suomen keskusvirastojen ynnä muiden
laitosten ja komiteain sinne siirretyt asiakirjat.
Sen lisäksi on aikojen kuluessa S. v:oon kerätty
kaikellaisia Suomen historiaa valaisevia
asiakirjoja, kirjeitä y. m. s., osaksi alkuperäisiä, osaksi
kopioita. V. 1869 ,,senaatin arkisto" muutettiin
S. v:ksi. S. v:n virkamiehinä ovat nykyään (1916)
valtionarkistonhoitaja, kaksi arkistonhoitajaa
(arkkivaaria) ja neljä amanuenssia, kuva ks.
Arkisto. |R. Hausen, „öfversigt af Finlands
statsarkivs uppkomst, tillvext och närvarande
organisation" (1883).] K. G.
Suomen valtionrautatiet ks. Suomen
rautatiet.
Suomen valtiosihteerinvirasto, Pietarissa
oleva Suomen ministeri-valtiosihteerin alainen
virasto, jonka johtosääntö ou vahvistettu
manifestilla 17 p. maalisk. 1826. Johtosäännöllä
hallitsija tahtoi säätää „perustuslakien ja
perusta-vaisten asetusten mukaisen järjestyksen niiden
asiain ja juttujen esittelemisessä, jotka ovat
korkeimman vallan päättämisen alaisia".
Perustuslakien mukainen järjestys, johon manifestissa
viitataan, tarkoittaa 1772 v:n Hallitusmuodon
21 § :ää, jossa säädetään, että Buotsin valtakunnan
kansliakollegin valtiosihteerin tulee „tarkasti
noudattaa ja valvoa, että toimituskirjat Kunink.
Maj:tin päätöksen sekä pöytäkirjain mukaan
joutuin oikein ja hyvässä järjestyksessä
valmistetaan ja ulosannetaan". Samassa § :ssä
määrätään myöskin, ettei „tästälähin, enemmän kuin
tähänkään asti, toteltako ja seurattako mitään
käskyä, joka ei oikealla vahvistusnimellä ole
varustettu; sota-asiat erotettuina". Valtiosihtee
rinvirastoon kuuluu ministeri-valtiosihteeri,
mi-nisteri-valtiosihteerin apulainen ja Keisarin ja
Suuriruhtinaan kanslia Suomen siviilihallitusta
koskevia asioita varten. Kansliassa on
virkamiehinä m. m. toimituspäällikkö, vanhemmat
toimitussihteerit sekä niiden apulaiset ja nuoremmat
toimitussihteerit. Ministeri-valtiosihteerin
apulainen hoitaa ministeri-valtiosihteerin tehtäviä tämän
ollessa sairaana taikka muuten estettynä virkaansa
toimittamasta ja on muulloinkin hänelle apuna
niinkuin muutkin valtiosihteerinviraston
virkamiehet. Ministeri-valtiosihteerin ja hänen apulaisensa
nimittää hallitsija suorastaan, toimituspäällikön ja
toimitussihteerit ministeri-valtiosihteerin
esityksestä. Muut viraston virkamiehet nimittää
ministeri-valtiosihteeri. Ministeri-valtiosihteerin
tehtävänä on Suomen asiain esitteleminen hallitsijalle,
hallitsijan päätöksen ilmoittaminen
kenraalikuvernöörille ja sen toimituskirjan laatiminen, jolla
tai jonka nojalla hallitsijan päätös toimitetaan
asianomaisille tiedoksi samoinkuin kirjeenvaihto
keisarikunnan ministerien ja virastojen kanssa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
