Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomi - Kasvi- ja eläinmaailma - Väestö ja asutus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
515
Suomi (Väestö ja asutus) 546
kuitenkin Keski-Euroopasta levinnyt
jokiiiyriäi-nen I. rapu. joka eliiii S:n eteläisemmissä osissa.
Lukuisista pienistä kalvoäyriäisistä suuri osa
kuuluu jiirviemme ja meriemme
planktoneläimis-töön (ks. Plankton). — Muista alemmista
eläimistä tunnetaan S:sta sammaleläimiä 8,
nivel-matoja y. m. vapaasti eläviä matoja n. 100,
sisäl-mysinatoja myös n. 100, sieni- ja
polttiaiseläi-miä 10 ja alkueläimiä n. 280 lajia.
S:n eläimistön tieteellistä tutkimista on
erittäin edistänyt Societas pro fauna et flora fennica,
jonka julkaisuissa useimmat S:n eläimistöä
käsittelevät teokset ja kirjoitelmat ovat ilmestyneet.
Yksityisistä vanhemmista tutkijoista, joilla tässä
katsannossa on suuret ansiot, mainittakoon
P. S. Gadd (Ichtliyologia fennica, 1771-72),
1800-luvun alkupuoliskolta hyönteistutkijat C. K.
Sahlberg ja C. G. Mannerheim, sen keskivaiheilta
\V. Nylander (hyönteisiä), J. M. J. af Tengström
iperhosia), A. v. Nordmann (eri eläinryhmiä),
F.. J. Bonsdorff (kaksisiipisiä), F. \V. Mäkiin
(hyönteisiä y. m.), A. E. Nordenskiöld & A. E.
Nylander (nilviäisiä), M. ja J. v. Wright
(lintuja) ja A. J. Malmgren (lintuja, kaloja).
1870-vaiheiIla alkoivat lukuisia tärkeitä
tutkimuksia julkaista J. Sahlberg (hyönteisiä
y. m.) ja J. A. Palmén (lintuja, hyönteisiä
y. m.), O. M. Reuter (hyönteisiä, kaloja y. m.)
ja A. J. Malmberg-Mela (Iuurankoisia) sekä
seuraavalla vuosikymmenellä O. Nordqvist
(äyriäisiä. kaloja) ja E. E. Bergroth (hyönteisiä).
Myöhemmin ovat S:n eläimistön tutkijoina
esiintyneet W. M. Axelson-Linnaniemi (Apterygola,
tuhohyönteisiä), H. Federley (perhosia), R. Frey
ikaksisiipisiä), T. H. Järvi (hämähäkkejä, kaloja),
K. M. Levander (alku- ja rataseläimiä,
planktonia). C. Lundström (kaksisiipisiä), A. Luther
(nilviäisiä, ripsimatoja), L. Munsterhjelm
(niveljalkaisia, lintuja), E. Nordenskiöld (punkkeja),
R. Palmgren (lintuja), B. Poppius
(kovakuoriaisia, puolisiipisiä y. m. hyönteisiä), E. Reuter
(perhosia, tuhohyönteisiä, punkkeja), J. A.
Sandman (lintuja, kaloja), K. E. Stenroos-Kivirikko
(äyriäisiä, vesi-eläimiä, Iuurankoisia), A. J.
Silfve-nius-Siltala (vesiperhosia y. m.), E. W.
Suomalainen (lintuja, kaloja), A. Wahlberg
(planktonia) y. m. m. [J. A. Palmén, „Géographie
zoologi-que" (S:n maantiet, seuran toimittamassa
„Tra-vaux göographiques" (1895); Mela-Kivirikko,
.,S:n luurankoiset" (1909); J. A. Palmén,
„Eläi-mistömme ja sen alkuperä" (Oma maa I, 1907)
ja ..Suomen kartasto" (N:o 21 b, 1910);
„Biblio-tlieca zoologica Fenniæ" (Acta Soc. pro f. et fl.
fennica 24. N:o 1, 1909).] K. M. L.
Väestö ja asutus.
Väestö. V:n 1914 lopulla laskettiin S:n
väestön luku olevan 3,209,401 henkeä. Kansamme
on siis vain pieni murto-osa maapallon koko
väestöstä eikä edes yhtä sadannesta Euroopan
väkiluvusta. Suomenmaan väestö muodostaa
kuitenkin historiallisen kehityksensä taloudellisten
ja kulttuuriolojen vaikutuksesta itsenäisen
keko-naisuuden. Tämä esiintyy väestöopillisestikin sitä
tarkastettaessa. Väestöoloissa kuvastuvat ei
ainoastaan niiden olosuhteiden vaikutus, joiden
alaisena se kulloinkin elää, vaan monella muotoa,
asutuksen muotoon, väestön ikä- ja
ammattiryhmi-tykseen, sosiaalisiin oloihin y. m. nähden, väestön
aikaisempienkin vaiheiden jäljet. Vastainen kehi-
tys puolestaan on suuresti riippuvainen niistä
edellytyksistä, mitkä vallitseva väestöolojen tila
tarjoaa. Laajaan alaansa verraten on S :11a
varsin harvalukuinen väestö. Väentiheys ei
nouse nykyisinkään kuin 9,8 henkeen kms:iä
kohti. Maan harva asutus riippuu kyllä suureksi
osaksi ilmasto- ja luonnonseikoista ja on se
sittenkin tiheämpi kuin mitä samalla
leveysasteella yleensä tavataan. Mutta toiselta puolen
väestön luku ja vielä enemmän sen paikallinen
y. m. ryhmitys johtuu myöskin sen
taloudellisesta kehitysasteesta ja puolestaan kuvastaa sitä.
Niin S:nkin väkiluku sitä kautta vuosisatain
seurattaessa.
Uuden ajan alussa, jolloin S:ssa
maanviljelyksen rinnalla laajaperäinen kaskenpoltto,
metsästys ja kalastus olivat väestön elinkeinoina,
arvioitiin maan väkiluku (1571) n. 300,000 hengeksi.
Eikä se siitä seuraavina vuosisatoina paljoakaan
kasvanut. V. 1650 on laskettu väkiluku n. 450,000
hengeksi, ja 1695, juuri ennen vuosien 1696-97
raskaita katovuosia, n. 500.000:ksi. Näiden
katojen johdosta ja sitä seuraavan ison vihan aikoina
väkiluku taas suuresti aleni. V. 1749, jolta v:lta
S:n väkiluku ensi kerran on jotenkin
tarkasti laskettavissa, se kuitenkin oli sivuuttanut
entisen määrän ollen silloin Ruotsille kuuluvassa
osassa 414.487 ja Venäjän alaisessa Vanhassa
Suomessa 1754 119.578 henkeä, yhteensä 534,065
henkeä. Näihin aikoihin olikin jo alkanut
uutis-raivaustyön voimakas kasvaminen, jonka varassa
väkiluku seur. 100 vuoden kuluessa maassamme
kasvoi enemmän kuin kolminkertaiseksi.
Yleiskatsauksen ylläkuvattuun S:n väestön
kehitykseen tarjoavat seur. luvut:
Väkiluku, henkeä Henkeä km2:llä
1571 n. 300 000 0.9
1B50 „ 450.000 1,4
1695 „ 500.000 1,5
1749(54) „ 534.065 1.6
IKI 5 1,117,754 3,4
1R50 1.636.915 4,9
1900 2,712.562 8.8
1914 3,269,401 9,8
V:sta 1749 on S:n väestön kehitys tilaston
valossa yksityiskohtaisesti seurattavissa. Tämä
ajanjakso onkin S:n väestön kannalta erityisen
tärkeä, sillä sen aikana on sen nyk. tilanne
muodostunut, siinä nyt esiintyvät
kehityspyrkimykset selvitettävissä. Tämän runsaasti
puolentoista vuosisadan aikana on väestön lisäys ollut
suhteellisen nopea, n. 11 henkeä vuosittain
väestön 1,000 henkeä kohti. Lisääntyminen ei
kuitenkaan ole ollut yhtämittaista, vaan se on
katojen, tauti- ja sotavuosien johdosta ajoittain
häiriytynyt. Tällaisia häiriöitä ovat olleet, paitsi
eräitä vuosia 1780- ja 1830-luvuilla, ennen
kaikkea vv. 1808-09 ja 1866-68, joista varsinkin
jälkimäiset katovuodet erittäin kipeästi tuntuvat S:n
väestön kehityksessä, aiheuttaen yhteensä 115.707
henkeen nousevan vähennyksen. Vielä nykyisinkin
tuon katoajan vaikutus tuntuu selvästi S:n
väestö-oloissa siinä, että niinä vuosina syntyneet
väestön ikäluokat ovat melkoisesti harvalukuisemmat
kuin viereisiin vuosiin kuuluvat. Mutta nämä
ulkonaisten seikkaili väestölle aiheuttamat
tuntuvatkin tappiot eivät tuona aikana kuitenkaan
voineet muuttaa kehityksen yleistä edistyvää
suuntaa. Väestön lisääntyminen ei mainittuna
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
