Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Syvänniemen rullatehdas ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
80!)
Syvänniemen rullatehdas—Syväri
810
Kuva 4. Iso vertikaalihaavi
nostetaan laivaan
(BValdivia"-retkl-kunta).
Kuva 5. Sulkuhaavi
ylösnostettuna.
silinteri a (kuva 3), joka täyttyy vedellä ja
laitetta nostettaessa itsetoimivasti sulkeutuu sekä
ylhäältä että alhaalta, koska silloin propellit
(yläpuolinen on c ja kausi 6; alapuolista
propel-lia ja kantta ei kuvassa näy) joutuvat pyörimään
ja ruuvaavat kannet kiinni. Vesinäytteitä
voidaan saada samaan aikaan eri syvyyksistä, kun
liitetään yhtaikaa nostolankaan useampia astioita
määrättyjen matkojen päähän toisistaan. —
Lämpötila on meressä suurilla syvyyksillä hyvin
vähän vaihteleva leveysasteen mukaan. 1,000 m:n
syvyydessä ei lämpötila enää vaihtele kuin
3-8 asteeseen ja meren pohjalla veden lämpötila
on 0° ä 2° suuren suurilla aloilla. V. S’ :n.
Biologinen s. kohdistuu pääasiallisesti
merieläimistöön, sillä n. 400 m:n syvyydessä
loppuu kirkkaimmissakin merissä valonpuutteen
vuoksi tavallisten merikasvien elämisen
mahdollisuus. Varsinaisessa syvässämeressä siis tavataan
vain kuolleita, pohjaan painuvia kasvimuotoja,
lukuunottamatta sellaisia (bakteereja y. m. s.),
lotka eivät tarvitse auringon valoa
energian-lähteekseen. Eläinmaailma sen sijaan on
hämmästyttävän rikas vielä tuhansien m:ien
syvyydessäkin (vrt. Syvänmeren eläimet). —
Biol. s:ssa käytetään tietysti samankaltaisia
pyydvstys- y. m. kojeita kuin yleensä
vesieläi-mistöä tutkittaessa. Erikoisuutena ovat yleensä
vain suurien syvyyksien vuoksi tarpeellinen
lujuus, suuri koko, monenlaiset, välttämättä
konevoimaa vaativat nosto- ja vetolaitteet y. m.
Tässä mainittakoon vain tärkeimmät päätyypit.
Pohjassa ja pohjan lähellä asustavien eläinten
pyydystämiseksi ovat tärkeimmät välineet
pohja- 1. harahaavit (engl. traicl, jota
nimeä tav. käytetään vain suurimmista), lujalla,
tav. suunnikkaaumuotoisella metallikehyksellä
’suurimmissa useita m :ejä leveä) ja siihen
kiinnitetyllä, kymmenkuntakin m:iä pitkällä, lujalla
pussilla varustettuja haaveja, jotka raapivat ja
kokoovat pohjasta kaiken irtonaisen. Muista
pohjaeläiiiten pyydyksistä mainittakoon Monacon
ruhtinaan Albertin käytäntöön ottamat pohjaan
laskettavat, syötilliset syvänmeren merrat.
Vapaina, pelagisesti eri vesikerroksissa asustavia
eläimiä pyydystetään monenlaisilla, lujasta ja
tiheiistäi silkkiharsokankaasta valmistetuilla
planktonhaaveilla. Niistä mainittakoon isot ver
tikaali haavit (kuva 4), jotka lasketaan
syvyyteen ja sitten nostetaan pystysuoraan ylös.
Niiden kärjessä on lasiastia t. irroitettava
metalli-! säiliö, jonka pohja on samaa kangasta kuin haavi
ja siivilöi vedestä eläimet. Sulku h aaveilla
voidaan tarkalleen tutkia määrättyjen
vesikerrosten eläimistöä. Haavi (kuva 5) lasketaan
sul-| jettuna haluttuun syvyyteen ; heti kun sitä ryhdy
tään nostamaan, avautuu se erikoisen propellin
vaikutuksesta, sulkeutuakseen taas
automaattisesti määrätyn matkan kuljettuaan.
Sulkuhao-veja käytetään myös vaakasuorassa suunnassa
toimivia.
S:n historian voimme sanoa alkavan vasta
[ 19 :nnen vuosis. alkupuolelta, ja se liittyi kauan
läheisesti kysymykseen, onko valtamerien
syvyyksissä elämää. Vielä 1805 väitti Péron, että
valtamerien pohja oli jään peitossa ja siis elämä siellä
mahdoton. V. 1818 John Ross tapasi
napaseutu-retkelliiän eläimiä n. 1800 m:n syvyydessä, mutta
löytö unohtui pian. Ensimäincn, joka
järjestelmällisesti tutki suurempia syvyyksiä ja siinä
ensi-mäisenä käytti 1838 keksittyä pohja- 1.
harahaa-via, oli Edvard Forbes. Hänkään ei kuitenkaan
uskonut elämittä tavattavan n. 550 m:iä
syvemmällä. ISOO-luvun puolivälissä tämä raja oli
siirretty lähes 1,000 m:iin ennen kaikkea Michael
Siirsin ansiosta. Hänen ja muiden skand.
tutkijain huomattavat löydöt olivat tärkeänä
kiillottajana laajempiin tutkimuksiin, samoin jotenkin
samoihin aikoihin tapahtuneet ensimäiset
valta-merikaapelien laskut ja niihin liittyvät
luotaukset. Eläimistön tutkimiseen vaikutti vielä
enemmän sekä Atlantin että Välimeren kaapelin kat
keaminen. Niitä nostettaessa todettiin nim., että
niiden pintaan oli 2,000-3.000 m:n syvyydessä
asettunut lukuisia eläimiä. Niinpä saatiinkin
Englannista käsin 1S66-70 aikaan useita lyhempiä
retkiä Wyville Thomsonin ja Charpenterin (ks. n.)
johdolla. Näiden runsaat tulokset antoivat
sysäyksen kuuluisimman s.-retkikunnan,
..Chal-Ienger"-retkikunuan (1872-76) varustamiseen;
johtajana oli Wywille Thomson (ks. C h a 11 e n g e r).
Myöhemmistä tutkimusmatkoista mainittakoon
A. Agassizin (ks. t.) viime vuosis. loppupuolis
kolia ja vuosis. vaihteessa „Blake"- ja
„Alba-tross"- y. m. laivoilla Ameriikan vesillä
suorittamat, saks. „Valdivia"-retkikunta (1898-99)
Intian merelle ja Monacon ruhtinaan Albertin lukui
sat retket. [Krümmel, ..Handbuch d. Oceano
graphie" (1907-11); sama. ..Das Ozean" (1902);
C. Chun, „Aus den Tiefen des Weltmeeres" (1903).]
I. V-s.
Syvänniemen rullatehdas ks. Saas ta moi
n e n.
Syväoro, rautatieasema (V 1.) Elisenvaaran
Savonlinnan rataosalla, Sorjon ja Parikkalan
asemien välillä, 14 km Elisenvaarasta, 68 km
Savonlinnaan; etäisyys Helsingistä 540 km.
Syväri, järvi Nilsiän reitissä (Vuoksen
vesistöalueessa), Nilsiän ja Varpaisjärven pitäjissä,
suurin pit. 35 km (pituussuunta luoteesta-kaakkoon),
suurin lev. 10 km. vedenpinnan korkeus 96 m
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
