Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Taannehtiva ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1051
Taatit—Tabelli laitos
1052
tärkeänä vientitavarana, jonka
kysyntä on suuresti
nousemassa. T:ua viljellään
yleisesti erämaan keitaissa,
joenvarsilla j. n. e. ja
huolehditaan tällöin tarkoin
emipui-den pölyytyksi stii.
Etelä-Euroopassakin saadaan t:sta
paikoitellen marjoja;
yleisimmin se sentään on
koristepuuna puutarhoissa ja
tienvarsilla. Sen lehtiä käytetään
rauhansymbooleina yleisesti
Etelä-Euroopan kirkollisissa
juhlissa, varsinkifi
pääsiäisenä. Melkein kaikista kasvin
osista saadaan tarveaineksia
erilaisiin tarkoituksiin.
Runkoa käytetään rakennuspuuna. Ph. reclinata ja
Ph. canariensis ovat komeita huonekasveja.
K. L.
Taatit ks. T a d z i k i t.
Taavetti (ruots. Davidstad), kylä ja
rautatieasema Luumäen pitäjässä, 0 km kirkolta
länteen, pitäjän tärkein asutus- ja liikennekeskus.
Apteekki. Lääkärin ja nimismiehen asuinpaikka.
Suomen harja- ja sivellintehdas. T:n saha ja
mylly. Reservikasarmit. Vanha linnoitus sota
v:lta 1788-90. Asema (IV 1.)
Kouvolan-Viipurin rataosalla. 47 km Kouvolasta, 53 km
Lappeenrantaan, 74 km Viipuriin; etäisyys
Helsingistä 239 km.
Taavetti (engl. davit), aluksen partaalle
pystytetty, ympäri kiertyvä nostokurki (rana)
veneiden, ankkurien t. m. s. nostamiseksi joko
alukseen tai pois aluksesta. F. W. L.
Tabanidæ, p a a r m a t (ks. t. ja K ii r p
ä-s e t).
Tabanus ks. P a a r m a t.
Tabari, A b 0 D z a’ f a r M u h a m m e d i b n
Dzarir (838-923), arab. historioitsija ja
koraaninselittäjä, synnyltään Persian
Tabaris-t anista, mistä nimi at Tabari, vaikutti
Bagdadissa perintätiedon ja oikeusopin opettajana
ja kirjoitti m. m. ensimäisen arabiankielisen
maailmanhistorian (,,Annales auetore atTabari",
julkaissut de Goeje y. m. 1879 seur.) ja ..Tafsir"
niinisen koraaninselityksen. K. T-1.
Tabasco J-ba’sko], valtio Etelä-Meksikossa,
Atlantin rannikon valtioita, Meksikon-lahden
etelärannikolla; 26,871 km2, 187,574 as. (19101,
enimmäkseen intiaaneja. -— T. on tasaista,
alavaa, paitsi sisäosissa, jossa 1,000 m;iin kohoavia
Kordillieerien haarakkeita. Rannikolla paljo
laguuneja (suurimmat Sant’Ana ja Tupileo).
Ilmasto rannikolla epäterveellinen. Pääjoet,
Gri-jalva ja Ustimat inta. ovat kulkuteinä sangen
tärkeitä. Suiden poikki on matalikkoja. Laajoja
aarniometsiä, joista saadaan arvokkaita puulajeja.
Hedelmällinen maa tuottaa kaakaota, maissia,
sokeriruokoa, tupakkaa y. m. Pääkaupunki S a n
Juan Bautista de T. (12,327 as. 1910), ent.
nimi Villa Hermosa. Piiäsatama Frontera,
Gri-j ai van suussa.
Tabasir ks. B a m b u.
Tabelli (lat. tdbella < talilla = taulu),
taulukko.
Tabellikomissioni (ks. Tabelli jä K o m i s
s i o n i) oli 1756 asetetun vakinaisen komis-
sionin niinenä, jolle uskottiin 1749 alulle pan
nun Ruotsi-Suomen väestötilaston tabellilaitokscu
(ks. t.) ylin hoito ja koko maata käsittävien
väestötilasto!listen yleistaulujen laadinta. T. on
siten ensimäinen tilastollinen viranomainen
maailmassa. T:n jäsenyys oli palkaton toimi; vain
sihteeri nautti pientä vuosipalkkiota. Tästä
syystä komissionin toiminta ajoittain olikin
kovin vähäistä. V :sta 1802 t.:n vakinaisia
virkailijoita lisättiin ja Ruotsissa sen toiminta
jatkui sen lakkauttamiseen asti 1858, jolloin t:u
huolena ollut väestötilaston hoito uskottiin sam.
v. perustetulle Tilastolliselle päätoimistolle.
Suomen erottua Ruotsista t:n tehtäviä hoidettiin
senaatin kamari- ja tilintekotoimituskunnassa.
kunnes ne siirrettiin 1865 perustetulle
väliaikaiselle tilastolliselle toimistolle, myöhemmin Suo
men tilastolliselle päätoimistolle. E. d nij.
Tabellilaitos (ks. Tabelli) oli 1749 alkuun
pannun Ruotsin ja Suomen väestötilaston
nimenä. Nimitys aiheutui siitä, että kyseessä
olevat papiston kirkonkirjojen perusteella
annettavat tilastotiedot oli laadittava kustakin seura
kunnasta valmiiden taulujen (tabellien)
muotoon. Tabelleja oli alusta saakka kahdenlaisia,
nimittäin väestön tilaa ja väkiluvun
muutoksia koskevia. Jälkimäiset, joita myös on
nimitetty mortaliteettitauluiksi, sisälsivät tietoja
syntyneistä, vihityistä, kuolemantapauksista,
myöhemmin myös sisään ja poismuuttaneista.
Mortaliteettitaulut oli laadittava vuosittain.
Väestön tilaa esittävissä väestötauluissa (folkmängds■
tabcllcr) tehtiin selkoa väestön lukumäärästä ja
sen ryhmityksestä iän, siviilisäädyn, sukupuo
Ien, ammatin ja yhteiskunnallisen aseman,
myöhemmin myös syntymäpaikan, kielen,
varallisuussuhteiden. sivistysmäärän y. m. mukaan.
Väestö-tauluja laadittiin niitäkin aluksi vuosittain,
mutta jo v :sta 1751 vaadittiin niitä niiden suuri
töisyyden vuoksi vain joka kolmas vuosi. V:n
1775 jälkeen laadittiin väestötauluja vain joka
viides ja v:sta 1880 lähtien Suomessa vain joka
kymmenes vuosi. Ajoittain, varsinkin vv:n
1802-11 väliaikana, t. sisälsi myös
maanvilje-lystilastollisia tietoja sadosta, karjasta, vilje|
lyn maan alasta, viljan hinnoista y. m. —
Seurakunnittain laadittujen tabellien nojalla oli
kustakin rovastikunnasta laadittava yhteenveto,
näiden nojalla taas liiippakuunittaiset ja läänittäi
set yhteenvedot, joihin vihdoin koko maata
koskeva yhteenveto nojautui.
Tilia aikaansaatu väestötilasto oli jo alusta
saakka niin monipuolisesti ja hyvin harkitusti
järjestetty, että väestötilasto tälle pohjalle
Ruotsissa ja Suomessa on yhtämittaisesti voinut
rakentua. Näiden maiden väestötilasto ulottuu
siten kauemmas menneisyyteen kuin niinkään
muun maan, ja se herätti jo ensi aikoinaan suurta
huomiota. Suomessa väestötilasto vieläkin
rakentuu t:n järjestelyyn. Ruotsissa Sensijaan jo
v :sta 1861 alkaen on väestötilastolliset ensitiedot
luettelojen muodossa lähetetty seurakuntain
kanslioista tilastolliselle keskusvirastolle, joka vasta
näiden tietojen perusteella laatii tilastolliset
tauluyhdistelmät. Suomessakin on tällaista
uudistusta puuhattu, vaikkakaan siitä ei ole
mitään tullut.
T:n tarjoama ensiainehisto, seurakunnittaiset
taulut, säilytetään kirkonarkistoissa, sikäli kuin
Taatelipalmu
hedelmiini. 1 yksityinen
hedelmä, 2 siemen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
