Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tamburiini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1167
Tammelan kihlakunta—Tammerkoski
1168
kihlak., Tammelan nimismieap.; kirkolle Forssan
asemalta 9 km. Pinta-ala 702,i km2, josta
viljeltyä maata (1910) 12,493 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 1,041 ha, puutarha-ala 54,i ha).
Manttaalimäärä 88,saas, talonsavuja 292,
torpan-savuja 347 ja muita savuja 1,099 (1907).
15,877 as. (1912); läsnäolevista asukkaista 1910
(15,269 henkeä) oli ruotsinkielisiä 246
(pitäjän koko asukasmäärästä asuu lähes puolet,
n. 7,500 henkeä, Forssassa). 3,863 ruokakuntaa,
joista teollisuus pääelinkeinona 1,715:11a,
maanviljelys 1,438:11a (1901). 1,588 hevosta, 4,816
nautaa (1913). — Kansakouluja (1914) 18 (29
vakinaista opettajaa). Yhteiskoulu (8-luokkainen)
Forssassa. Mustialan maamiesopisto ja
käy-tännöllistietopuolinen karjanhoitokoulu. Alempi
käsityöläiskoulu Forssassa. Lastentarha Forssassa
(rak. Borgströmin lahjoitusvaroilla).
Säästöpankki ja Yhdyspankin haarakonttori (Forssassa).
Tammelan piirin piirilääkäri (asuinpaikkana
Forssa). Kunnanlääkäri yhteinen Jokioisten
kanssa. Forssan tehtaanlääkäri. Piirieläinlääkäri
(asuinpaikkana Forssa). Apteekki.
Kunnansairaala. — Teollisuuslaitokset ks. Forssa, 1.;
Ruhalan nahkatehdas, Lamalan, Linikkalan ja
Majasuon sahat; Turpoon mylly, Viksbergin
meijeri y. m. — Vanho ja kartanoita : M u s t i a 1 a,
Kojo, Saari ja V i k s b e r g (ks. n.).
Luonnonnähtävyyksiä : Kaukolan harju, Saaren harju,
Saloisjärvi, Torron suo y. m. — 2. S e u r
a-kunta, hallituksen pit., Porvoon hiippak.,
Tammelan rovastik.; Länsi-Hämeen vanhimpia
emäseurakuntia, muodostui siten, että jo ainakin
1500-luvtin alkuvuosina Portaan vieläkin
vanhempi khrakunta jaettiin kahteen osaan (T. ja
Somero). T:aan ovat aikaisemmin kuuluneet:
Ypäjä, Humppila ja Jokioinen sekä Torro
niminen rukoushuonekunta (1810-92). T:sta on
määrätty erotettavaksi Forssan ja Koijärven
uudet khrakunuat. — Kirkko harmaasta kivestä,
rak. 1500-luvun alkupuolella, laajennettu ja
korjattu 1781-85, 1859 ja 1886. [F. O. Rapola,
,,Häme" (siv. 314-327).]
Tammelan kihlakunta käsittää Tammelan,
Jokioisten, Humppilan, Ypäjän, Urjalan, Akaan.
Kylmäkosken, Someron, Somerniemen, Kalvolan
ja Sääksmäen kunnat Hämeen lääniä. Pinta-ala
(maata) 3,118.2 km2; väkiluku v. 1908 62,956
henkeä (=20,2 1 kms:iä kohti).
Tammelan konepaja (omistaja
Osakeyhtiö Sommers, af Hällström & W a 1
dens), Tampereella, Tammelan kaupunginosassa,
perustettiin 1895 (perustajat insinööri Th.
Sommers, rakennusmestari Arthur af Hällström ja
insinööri Elis Waldens), 2 v. myöhemmin liike
muodostettiin o.-y:ksi (osakepääoma 350,000 mk.,
korotettu 1913 6~25.000 mk:aan)’-. T. k. (kuuluu
Suomen metalliteollisuuskonttoriin) valmistaa
erikoistuotteinaan sahanraameja, höyläkoneita,
sahanteriä, koneteriä; lisäksi höyrykoneita ja
-kattiloita. Melkoinen määrä tuotteista viedään
Venäjälle. Tuotannon arvo 1913 oli 650,000 mk.,
1914 550,000 mk. Työväestö 200 henkeä.
E. E. K.
Tammelan rovastikunta käsittää Akaan,
Kylmäkosken, Urjalan. Humppilan, Ypäjän,
Jokioisten, Tammelan, Someron ja Somerniemen
seurakunnat Porvoon hiippakuntaa.
Tammelan tuomiokunta käsittää seuraavat
4 käräjäkuntaa: 1. Urjala, Akaa ja Kylmäkoski;
2. Tammela; 3. Jokioinen, Ypäjä ja Humppila;
4, Somero ja Somerniemi. Turun hovioikeuden
alainen.
Tammelinus 1. Tammelin [-i’-]. l.Lauri
Pietarinpoika (k. 1671), suom. kirjailija,
oli luultavasti Turusta kotoisin, koska hän
mainitaan nimellä „Aboieus", mainitaan 1641
Loimaan kappalaisena ja tulee 1648 Tammelan
kirkkoherraksi. Itänen jälkeläisensä ottivat siitä syysth
itselleen Tammelinus nimen. Hän julkaisi
suomeksi useita saarnateoksia, esim. ,,Muutamat
ehristilliset saarnat" ja ,,Selityxet joeapäiväisten
huomen- ehto- ja ruoealucuin eli siunausten’ .
Vielä enemmän tunnettu T. on
sepittämäs-tänsä Suomen riimikronikasta „Ajantieto
Suomenmaan menoist ja uscost" (1658). Myöskin
hänen kerrotaan aloittaneen suomalaisten
sananlaskujen keräämisen, jota sitten hänen poikansa
ja Henrik Florinus (ks. t.) jatkoivat. — 2. G a
liri el T. (1641-95), kirjailija, edellisen poika,
tuli ylioppilaaksi 1657, maisteriksi 1664, Turun
koulun konrehtoriksi 1667, rehtoriksi 1670, Loh
jan kirkkoherraksi 1675. Samoinkuin isänsä T.
esiintyi suom. kirjailijana, m. m. kääntäen
Schiitzen „Christillisen muistokirjan" (1679) ja
Gerhardin „Pyhät tutkistelemuxet" (1680) sekä
jatkaen sananlaskujen keräystyötä. — 3. Lauri
T. (1669-1733), piispa, edellisen poika, tuli 1685
ylioppilaaksi, 1694 maisteriksi, Turun koulun
jehtoriksi 1695 ja matematiikan professoriksi
yliopistoon 1698. Hänen kirjallisesta
toiminnastaan on mainittava, että hän paitsi väitöskirjoja
julkaisi ensimäiset suomenkieliset almanakat
(v:sta 1705 alkaen). Sodan sytyttyä hän Turussa
harjoitteli opiskelevaa nuorisoa aseiden käytössä.
Ison vihan myrskyt saiyat hänet pakenemaan
Ruotsin puolelle, jossa hän 1717 nimitettiin
Fer-nebon kirkkoherraksi ja josta hän vasta 1728
Turun piispaksi nimitettynä palasi isänmaahan. V.
1732 hän Upsalan yliopistossa sai jumaluusopin
tohtorin arvon. K. O.
Tammenpää, kruununvirkatalo Angelniemen
kappelissa, Halikon pitäjää, 14 km Halikon
asemalta, 1 tunnin laivamatka Saloon, käsittää n.
48 ha. -— Tilanhaltia on v:sta 1910 lähtien
varatuomari Osvald Wasastjerna. — Tiilinen
päärakennus on tehty 1860-luvulla. Y. W-a.
Tammerfors ks. Tampere ja Tammer
koski.
Tammerfors klädesfabriks a.-b. ks. T a m p e
reen verkatehdas.
Tammerkoski (ruots. Tammerfors), koski,
jossa Näsijärveen keräytyneet vedet laskevat
Pyhäjärveen, puhkaisten mainittuja järviä toisis
taan erottavan kapeahkon kannaksen, millä
Tampereen kaupunki sijaitsee T:n kahden
puolen. T:n putouksen pituus 945 m, putouskor
keus 17,» m, hevosvoimamäärä keskiveden
vallitessa 27.447 ja vesimäärä 115 m3 sek:ssa;
vastaavat luvut korkean veden vallitessa: 45,108
hevosv. ja 189 ms; matalan veden vallitessa:
23,628 hevosv. ja 99 m3. — T:n varsilla sijaitsee
pääosa Tampereen huomattavimmista teollisuus
iaitoksista (ks. Tampere), jotka ovat
padonneet kosken tarpeitaan varten. T:n yli välittää
liikennettä kaksi siltaa. — T:n merkityksestä
Tampereen kaupungin vaiheissa ks. Tampere,
historia. L. H-nen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
