Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tavastehus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1311
Tavda—Taylor
1312
Hänen kuoltuaan ilmestyi vielä runokokoelma
„Efter kvällsbrisen" (1899). — T. oli etevin ja
tuotteliain Suomen ruotsinkielisistä runoilijoista
1880- ja 1890-luvuilla. Hän oli ristiriitainen ja
särkynyt runoilijaluonne, murrosajan mies.
Realismi ja romantiikka, ajatus ja tunne käyvät
hänessä sotaa keskenänsä. Tunne murtuu
tunnetta vastaan ja elämännäky paloittuu herkiksi,
värähteleviksi tuokiokuviksi. Mutta kaikki se
tekee hänestä uudenaikaisen, rikknau ja
monisärmäisen runoilijapersoonallisuuden. Ja
kaikilla niillä aloilla, joita hän on raivannut
uudenaikaiselle lyriikalle, romaanille,
novellille ja draamalle, hän on jättänyt rikkaan
perinnön, jota myöhemmät ruotsinkieliset kirjai
lijamme ovat voineet kartuttaa paljoa
vähemmällä vaivalla. [Werner Söderhjelm, „K. A. T."
(1900).] V. T.
Tavda. joki Siperiassa, Toboljskin
kuverne-mentin länsiosassa, Irtysiin laskevan Toboljin
lisäjoki vas., alkaa lähellä Euroopan Venäjän
rajaa Lozva ja Sosva nimisistä lähdejoista, virtaa
ensin kaakkoista, sitten itäistä pääsuuntaa
laskien Tavdinskajan kylän luonaToboljiin; 690 km,
koko matkan kuljettava. Leveys yläjuoksulla
60 90 m, alempana 130-210 m. Rannat
metsäiset, paikoin soiset, oikea ranta vasenta
korkeampi. Suurimmat lisäjoet: Pelym, Tsernaja ja
Karabasina vas., oik :lta tulee vain pieniä.
Kalarikas. Lutisasukkaita verraten paljo.
Taverni (it. taverna, < lat. tabe’rna),
ravintola, kapakka.
Tavi (Anas oreccaj, sorsain heimoon (Anatidae)
kuuluva, maamme pienin sälönokkainen (pituus
n. 35-39 cm). T. tunnetaan parhaiten vihreästä
siipipeilistään ja harmaista koivistaan.
Kevät-pukuisen koiraan pää ja kaula ovat punaruskeat.
Silmäin yli kulkee leveä tummanvihreä,
valkea-reunaineu juova. Selkä ja sivut ovat hienosti
mustan- ja valkean juovikkaat. Kesäpukuinen
koiras ia naaras ovat mustanruskean- ja
ruoste-ruskeankirjavat, alta vaaleammat. Tavataan
yleisenä kaikkialla maassamme, Lapin
pohjoisimmassa osassa kuitenkin harvalukuisena. T. asuu
heinäisillä ojien, lampien ja suurempienkin vesien
rannoilla. Koiraan ääni keväällä on helposti
tunnettava „krik, krik, krik". Munat, 8-12,
kellan-valkeat. E. ilo.
Taviokuurna (Pinicola enucleator),
peipposlin-tujen heimoon (Fringillidae), varpuslintujen
lahkoon kuuluva punatulkun kokoinen lintu. Nokka
on vahva ja lyhyt, hiukan korkeuttaan pitempi;
sen selkäharja pyöreähkö.
Yläleuka on alaleukaa
pitempi, ja sen kärki
alas-kaartunut. Pyrstö pitkä,
jalat vahvat. Koiras on
päältä harmaan- ja
mustanharmaan kirjava, kaula
ja rinta tummanpunaiset,
alta harmaa. Koiraan
punaiset kohdat ovat
naaraalla keltaisia tai
kellanpunaisia. T. on
havumetsän, etupäässä
kuusimetsän asukas. Ravintona
ovat kuusen silmut.
Talviseen aikaan tämä sydänmaan asukas tulee
ihmisasunnoille pihlajanmarjoja syömään, ja on silloin
pelottomuudestaan tunnettu. Laulu on kaunista,
sen sävelet kirkkaita. Pesä on puussa tai
pensaassa likellä maata. Munat 3-4, harvoin 5, ovut
vaaleansinivihreitä harmain ja mustanruskein
täplin. T. on pohjoinen lintu. Sen eteläinen
pesimisraja maassamme kulkee Pohjanlahden
kärjestä Kajaaniin. Talvella se retkeilee
etelämmäksi. Linnun levenemisalue, käsittää sekä
Vanhan että Uuden maailman pohjoisimmat osat.
Se on ainoa tunnettu sukunsa edustaja.
E. M-u.
Tavisalmi, Kuopion pitäjän entinen nimi, ks.
Savo palsta 887 ja Suu r-S avo.
Tavisalo ks. Taivassalo 2.
Tavu, yhdellä ainoalla henkäyspainalluksella
lausuttu puheen osa, s. o. kahden painominimiu
välinen äänne tai äännejakso. T:n voi muodostaa
vokaali tai diftongi yksinään taikka yhdessä
yhden tai useamman konsonantin kanssa. Se
äänne, joka pääasiallisesti kannattaa t:n
helak-kuutta, on t:n keskiö, sonantti, muut t:n
äänteet ovat sen konsonantteja (ks. t.).
Vokaaliin tai diftongiin loppuvaa tavua sanotaan
avoimeksi, konsonanttiin loppuvaa s u 1 j
e-t u k s i. A. K.
Tavukorko ks. K o r k o.
Taxis- (taksis), fysiol., alempien kasvien ja
eläinten tai sukupuolisolujen vapaa liike, joka
tapahtuu johonkin määrättyyn, ärsykkeen
määräämään suuntaan, ks. A e r o t a k s i s, C h e m
o-taxis, Fototaksis. K. L.
Taxodium ks. Suosypressi.
Taxus ks. Marjakuusi.
Tay [lei], joki Skotlannissa. Perthiii
kreivikunnassa, alkaa Fillan nimisenä Ben Lui’n
rinteellä Loch Lomondin pohjoispuolelta, lähellä
länsirannikkoa, kulkee koillista pääsuuntaa pitäen
pienen Loch Dochart nimisen järven läpi saaden
sitten nimekseen Dochart, kunnes virrattuaan 23
km pitkän, vain 1-2 km leveän Loch T:n halki
muuttuu T. nimiseksi, kääntyy vihdoin
kaakkoiseen sekä laskee, tehtyään suuren mutkan itään,
kapeaan, 40 km pitkään, koillista kohti
suuntautuvaan Pohjanmeren Firth of T.-vuonoon; 189
km. Suurimmat lisäjoet: Tummel ja Isla vas.,
Earn oik. Nousuveden aikana merialukset
pääsevät Perthiin asti. — T.-vuonon poikki,
Dun-deen yläpuolella, rakennettiin 1877 rautatiesilta,
joka joulupäivänä 1879, juuri junan kulkiessa
ylitse, sortui vuonoon. Uusi silta rak. 1882-87
(3,214 m pitkä).
Taygetos [-y’-] (myös Pentedaktylon =
„viiden-sormen vuori"), vuoristo peloponnesoksen
eteläosassa, ulottuu Arkadiasta etelään Kap
Mata-paniin, erottaen toisistaan Lakonian ja
Messe-nian. Korkein huippu Hagios Elias 2.409 m.
T:n pohjoisosan poikki vie vain yksi, hyvin
vaikeakulkuinen sola.
Taylor [teila], Brook (1685-1731), engl.
matemaatikko, valittiin Royal society’n jäseneksi
1712 ja oli tämän seuran sihteerinä 1714-18; eli
sittemmin yksityisoppineena tieteelliseen
tutkimustyöhön kiintyneenä. T. on kehittänyt
diffe-rentsiaalilaskentoa keksimällä kuuluisan sarjan,
jota sanotaan T:n kaavaksi tai T:n
sarjaksi (ks. t.). Vasta Lagrange, joka tätä
sarjaa lähemmin tutki, oivalsi sen suuren
merkityksen ,,differentsiaalilaskennon pääperustana".
T :n pääteos on : „Methodus incrementorum directa
Taviokuurna (koiras).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
