Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Teck ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1327
Tee
1328
sin (jin = hylky), keisari-t., nuorista lehdistä
saatu hieno laji, Gunpowder („ruuti-t."), ja
Tuangkay. M u s t i a: Pecco (Pekoë)
kehittymättömiä lehtisilmuja, Flowery Pecco sisältää
myös kukkia, Soucliong, hienotuoksuinon Padre
Souchong (ven. karavaani-t. on Souchong-lajeja),
Pouchong, Gongu (= kääritty), Coper 1. musta
Gunpowder ja mandariini t., jota harvoin
lähetetään Eurooppaan. Keltaisia: Oolong.
Man-darin ja keltainen karavaani t.
Teen käsittely Japanissa Lehtien kiertäminen ja tulella
kuivaaminen rautamaljoissa. Teelaatikoita oikealla.
Japanissa valmistetaan miltei yksinomaan
vihreitä t.-lajeja, jotka suurimmaksi osaksi
viedään Pohjois-Ameriikkaan. T.-istutuksia on
siellä etupäässä Rondossa, Kiusiulla ja
Siko-kussa. — Itä-intialaisista t.-lajeista
mainittakoon seuraavat: Orange-Flowery Pecco, Flowery
Pecco, Souchong ja Dust. — Ceylonista
saadaan m. m. seuraavat lajit: Pecco, joka
muistuttaa kiinalaista kukkateetä, Orange Pecco,
hieno laji. Pecco-Souchong, karkeahko laji, Congu,
Dust, teejauho, josta. Englannissa eristetään
koffeiinia. — Jaavalla ensi poiminnasta saatu
sato, jossa on vain puhkeamattomia lehtiä, on
nimeltään Pecco-Eynen ja puoliksi puhjenneita.
Pecco-Burung. Tärkeimpiä lajeja ovat
Blanko-Pecco ja Java-Peeeo. — Brasiliasta saadut t.-lajit
ovat Japanista saatujen kaltaisia.
Tilaston mukaan oli koko maailman
t:n-tuo-tanto 1911 n. 317.000 tonnia, josta seuraavien
maiden osuus oli:
Kiina 93,200 tonnia
Japani 19,400
Formosa 11,600
Intia 123.200
Ceylon 85,000
Jaava 22,900 „
Natal ja Annam 1.400 „
Kiinan ja Japanin tilasto ei ole aivan tarkka.
N. s. tiilitee on tilastosta jätetty pois. V. 1911
valmistettiin sitä n. 35 milj. kg.
Suomeen tuodun mustan t:n arvo markoissa
sekä määrä on ollut seuraava:
1900 O,™ milj. mk. 173 tonnia
1905 0,« „ „ 134
1911 0,77 „ „ 162
1913 0,64 „ „ 130
T:llä tarkoitettiin aina 1870-luvulle saakka
kiinalaista t:tä, joskin myös Intiasta ja
Jaavasta tuotettiin aivan pieniä määriä. Uusia
tuo-tantoseutuja on tullut lisäksi ja näistä Intia ja
Ceylon ovat jo Kiinan edeliä t:n tuottajina.
Teeviljelys Ceylonilla.
Tämä johtuu siitä, että menettelytavat satoa
korjattaessa ja t.-sadon jälkikäsittelyssä ovat
näissä tuotantoseuduissa uudempia ja
järki-peräisempiä kuin Kiinassa. Japanissa
valmistetaan parasta t :tä Kioton lähellä ja vain
keisarillisen perheen tarpeiksi. Jaavalla alettiin t:tä
viljellä jo 1820-luvulla. mutta vasta myöhemmin
suuressa mitassa. Ceylonilla alkoi t:n-viljtlys
Teenkorjuu Ceylonilla.
1870-luvulla. Kiinasta viedään t :tä
pääasiallisesti (n. 70%) Venäjälle. Kiinan tärkein
t:n-kauppapaikka on Haukon, Jangtsekiangin var
rella. Täältä viedään se osaksi Sanghaihin ja
Pelcingiin, mistä se lähetetään karavaaneissa
Kjahtaan ja sitten rautateitse
Niznij-Novgoro-diin; osa kuljetetaan meritse Vladivostokiin ja
sieltä edelleen rautateitse. Halpoja t.-lajeja
kuljetetaan meritse Sanghaista Odessaan. Kanton ja
Futsou ovat myös tärkeitä kiinalaisen t:n
kauppapaikkoja. Intian vienti-t. lähetetään
Kalkutasta suurimmaksi osaksi Englantiin (n. 75 %)
ja Austraaliaan. Ceylonin t:tä viedään suurin
osa Colombosta Englantiin ja Ameriikkaan.
T:n käytäntö henkilöä kohti v:ssa eräissä
Euroopan maissa oli 1906 tilaston mukaan
seuraava :
Isossa-Britanniassa 2,720 grammaa
Venäjällä .... 429
Hollannissa . . . 364 „
Saksassa .... 350 „
Tanskassa .... 250 „
Ruotsissa .... 210 „
Norjassa .... 210
Ranskassa.... 22 .,
Italiassa .... 15 „
Suomessa .... 50 „
Kiinassa 1911 . . 2,265
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
