Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tervanpoltto - Tervapääskynen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1449
Tervapääskynen —Terveydenhoito
1450
milli’ tuli sen kuitenkin suorittaa joltinenkin
tullimaksu. Suomen asukasluku oli silloin
n. 400,000, ja t. oli tärkein keino suurien
verorasitusten ja muiden tarpeiden tyydyttämiseksi.
Turusta vietiin lTinnen vuosis. alkupuolella
n. 12,000 tynnyriä vissa. Viipurin vienti oli sil
loin n. 10.000 tynnyriä ja n. 50 v. myöhemmin
n. 3ti,000 tynnyriä. Mainittu tervakomppauia ei
kuit nkaan pitänyt liuolta suolan y. m.
tarpeiden tuonnista ja valituksia sen toiminnasta
tehtiin valtiopäivillä, Suomen porvarien
valituksista huolimatta annettiin misi va’.talupa
uudistuneelle t e r v a k o m p p a n i a 11 e
lfitil. Hintojen aletessa polttivat
tervanpolttajat enemmän pitääkseen tulojaan entisten tasalla.
Tästä oli seurauksena, ettei komppania voinut
ottaa kaikkea tervamäärää vastaan, peläten
hinnan ulkomailla laskevan. Komppania hyötyi
suuresti, se korotti hintoja ulkomailla saaden
samalla kilpailijoita Norjasta, Puolasta y. m.
V. 1072 komppania teki vararikon. Vielä
kolmaskin komppania oli toimessa, kunnes
terva-kauppa vapautettiin 1682. Seitsemän vuotta
myöhemmin eräs kauppaseura sai taas
yksinoikeuden vieen 1712 asti. Suuri pohjan
sota teki sitten lopun komppanioiden
toiminnasta.— Suomessa alkoi tervateollisuus muuttua
kotiteollisuudesta tehdasteollisuudeksi viii 1860
paikoilla, jolloin tervahautojen käyttämisestä
siirryttiin tervauuneihin. Tähän aikaan
harrastettiin innokkaasti puun, erittäinkin
tervaskantojen hiillyttämistä. Terva- ja tärpättitehtaita
rakennettiin ympäri maan. Innostus laimeni
kuitenkin, kun havaittiin, että kannattavaisuus
oli huono. Tehtaat lakkauttivat pian
toimintansa. Käytetyt uunimuodot olivat silloin
tiilisiä mantteliuuneja. Valtio lähetti
stipendiaatin tutkimaan t.-tapoja Venäjälle.
Seurauksena oli tin harrastuksen eneneminen, kun
tutustuttiin käytännöllisempiin minimuotoihin.
1890-luvulla perustettiin joukko uusia
tärpätti-ja tervatehtaita. Eräs meillä ennen paljon
käytetty minimuoto on F r i i s-v eljesten
rautainen r e t o r t t i-ti u n i (kuva 17). Näissä
katkaistun kartion muotoisissa uuneissa on
ylhäällä kannella suljettava pieni täyttöaukko.
Retortin laidassa on myös ovella suljettava
aukko. Retortti on muurattu uuniin siten, että
palamiskaasut tulipesästä kiertävät
ruuvikana-via pitkin retortin kylkiä pitkin. Retortin
kannesta lähtee tärpättip utki mennen p i k
i-öljyntiivistäjään, lieriönmuotoiseen
vaskiastiaan. johon pikiöljy kokoontuu.
Tärpätti-öljy tiivistyy jSähdytysastioissa. Retortin
pohjasta lähtee tervaputki, mennen
tervan-tiivistäjään. Tänne tulee retortin
alaosasta pikiöljy- ja tärpättiöljyhöyryjä, jotka
johdetaan pikiöljyntiivistäjään. — T.-tuotteina
tämmöisestä 13 m* sisältävästä retorttiuunista on
saatu tervaskantoja tislattaessa: 4-5 tynnyriä
tervaa 160-230 1 tärpättiöljyä. 40-50 1 pikiöljyä,
500-750 1 tervavettä 1. puuetikkaa ja 46-50 hl
sysiä. Terva ja pikiöljy myydään sellaisenaan,
tärpättiöljy puhdistetaan. Muita tuotteita ei
meillä valitettavasti ole otettu talteen, vrt.
P n u n t i s 1 a u s, Terva, P u u e t i k k a.
Puuhiili. Miilu ja Puu. [Ilmo Lassila,
„Ter-vanpoltto tervahaudassa"; Hilding Bergström
och Gösta Wesslén, „Om träkolning"; W. Bersch,
„Die Verwendung des IIol7.es"; M. Klar,
,.’Techno-logie der Holzverkohlung"; H. Ost, ..Lehrbueb
der ehemischen Technologie"; O. Asehan, ,,über
die Bestandteile des Birkenholzteers";
Mennander-Juvelius, ,,Tiärtilvärckningen i österbotten"
(1747) ; A. F. Soldan, ..Tervanpoltosta Suomessa
ja kuinka se olisi parannettava"; K. O.
Fylir-vall, ..Bidrag tili svenska handelslagstiftningens
historia, I. Tjärhandelskompanierua".] S. 8.
Tervapääskynen, myös torni- 1. 1 i n n a
pääskynen (Cypselus apus), t iii heimoon
kuuluva, suuresti tavallisia
pääskysiä muistuttava kirskulintu. Vä
riltään musta, ruskeanhohtava,
valkeakurkkuinen. Siivet ovat
erittäin pitkät ja suipot, Pyrstö
kaksihaarainen. Nokka hyvin
pieni, mutta, kita suuri.
Taka-varvas eteenpäin kääntyvä,
kynnet terävät ja käyrät. Asustaa
koko Euroopassa, ja itäänpäin
Itä-Aasiaan saakka. Maamme
etelä- ja keskiosissa t. on joten
sakin yleinen, pohjoisempana
harvalukuinen, esiintyen aina
Jäämeren rannalla saakka. T. on
myöhäisimpiä muuttolintujamme,
saapuen maaliamme toukokuun
loppupuolella tai vasta kesäkuun
ensi päivinä. Nopeasti ilmaa halkoen se
pyydystää avaraan kitaansa hyttysiä y. m. pieniä
hyönteisiä. Pesii onttoihin puihin ja Etelä- ja
Keskisuomen kaupungeissa rakennuksien koloihin.
Munat (2-3) valkeita. Talvea t. viettää
Madagaskarilla ja Etelä-Afrikassa. E. M-o.
Tervas ks. Tervanpoltto.
Tervasroso ks. Ruostesienet.
Tervatie ks. Viertotie.
Tervauuni ks. Tervanpoltto.
Tervavene ks. Ven e.
Tervaväriaineet ks. Väriaineet.
Tervaöljy ks. Terva.
Terveydenhoito jakaantuu niinkuin terveys
oppikin (ks. t.) aina sen mukaan, mikä ala
milloinkin on terveydenhoidollisten pyrintöjen
esineenä. Siihen katsoen, että yksilöiden terveys
ja yleensä väestöjen ja kansojen yleinen
terveydentila niin suuresti koskee yhteiskuntien
yhteisiin etuihin, on käynyt tarpeelliseksi niin
hyvin lainsäädännön tietä kuin kuntienkin
puolesta säätää noudatettavaksi erikoisia
määräyksiä mitä erilaisimmilla elämisen ja olemisen
aloilla, määräyksiä, joiden kautta yksilöiden
täysi toimintavapaus jossakin määrin rajoittuu
ja supistuu. Hallinnollinen asetus joulukuun
22 p:ltä 1879 vahvistaa Terveydenhoitosäännön
Suomenmaalle, joka sisältää eri säännöksiä
terveydenhoidosta maalla ja kaupungeissa. Tämä
yleinen terveydenhoitosääntö neuvoo kuntia
lisäksi paikallisilla säännöksillä täydentämään ja
olojensa mukaisesti sovittamaan
terveydenhoidollisia toimenpiteitä. Kaupunkeja varten on
laadittava erikoinen kaupungin valtuuston
hyväksymä terveydenhoitojärjestys.
Kaupungeissa valvoo yleistä terveydenhoitoa
terveydenhoitolautakunta. maalla k u
11-nallislautakunta. Yleisen
terveydenhoidon huolenpidon esineenä ovat m. m. i
asuinpaikkani terveellisyys, juomaveden ja ruokatarpeiden
Tervapääskynen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
