Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tischbein ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1625
muinaisista mahtavuudesta. — Kun engl.
tutkijat 19.mien vuosis. alussa jälleen tutustuttivat
sivistyneen maailman Algoliin muinaisiinne
jen raunioihin, herättivät varsinkin huomiota
I :n jylhissä muureissa olevat käytävät ja kam
niiorivit. jotka olivat avoimina, kun niiden
ulko-|iuolella olleet muurinosat olivat romahtaneet
maahan, näitä ..gallerioja" selitettiin kauan jos
jollakin tavalla, kunnes vihdoin selvisi, että. ne
olivat kasemattien tapaisia varastohuoneita.
\. Iss.4 11. Schliemann. apumiehenään \Y. Dörpfeld
(ks. t. pani toimeen perusteellisia kaivaustöitä,
joilla pääasiallisesti paljastettiin linnan
etelän-puolinen pääosa. Näillä kaivauksilla 011 ollut
käänteentekevä merkitys Kreikan
historiantakai-sen kulttuurin tutkimuksessa. Vista 1905 alkaen
ovat saksalaiset tutkijat jälleen ryhtyneet
kaivaustöihin, jotka ovat tuottaneet tärkeitä lisiä
tietoihimme. Niinpä on m. 111. todettu, että
mykeeneläisaikaisen pfflatsin alla on
aikaisemman. hyvin vanhanaikaisen asumuksen
jäännöksiä. ia että tasangolla linnan ulkopuolella 011 oi
lut sen suojaama alikaupunki. ks. M y k e n
e-Iäinen kulttuuri, S e h 1 i e m a 11 11.
[Schlie-mann. ..Tirvns. Der prähistorisehe 1’alast der
Könige von Tirvns" (1886).] ’ O. E. T.
Tischbein [tiibäin], Wilhelm (1751-1829),
sak-, taidemaalari: hänen aikomuksenaan oli
ryhtyä historiallisissa tauluissa kuvaamaan
maansa kansallista menneisyyttä, mutta
aikomukset jäivät enimmäkseen — paria
sommitelmaa lukuunottamatta – toteuttamatta. Hänen
pääteoksensa on Goethen muotokuva, jossa suuri
runoilija nähdään istumassa Rooman Campagnan
raunioiden keskellä. Kuvan arvo historiallisena
todistuskappaleena on suurempi kuin
taideteoksena. F. L.
Tischendorf / tiSondorf], Lobegott
Friedrich Konstantin von (1815-74). saks.
raa-matunkiiitikko, toimi v:sta 1845 teologian
professorina Leipzigissä. Hän tuli kuuluisaksi U:n
T:n kreik. tekstiä koskevista tutkimuksistaan,
joita varten monilla matkoillaan tutki
Euroopan ia Itämaiden kirjastojen aarteita. Niinpä
hän v -ta 1844 alkaen kolmesti matkusteli itä
mailla, tuoden sieltä mukanaan tärkeitä
uusitesta-m< utillisen alkutekstin todistuskappaleita, joista
on tärkeimmäksi sanottava hänen 1844 ja 1859
Siinain Katariinaluostarista löytämänsä kreik.
raamatunkäsikirjoitus; se julkaistiin
fotolito-grati-ena loistopainoksena Pietarissa, Venäjän
valtakunnan tuhatvuotisen olemassaolon muisto
juhlaksi 1862 (11. s. Codex Sinaitieus) ; arvokas
käsikirjoitus jäi Pietariin. T:n tutkimusmatka
oli niii-t keisari Aleksanteri II :n kustantama
Muista hänen U:n T:n tekstiä koskevista
lukuisista julkaisuistaan mainittakoon: ,.Codex
Eph-rarmi Syri" (1843, 1845), ..Codex Amiatiiius"
(1850. 1854), ,,Codex Claromontanus" (1852).
..Noviini TestaYnentum Vaticanum" (1807). U:n
T:n tekstipainoksia T. on toimittanut 20, niistä
8 suurempaa laitosta, vrt. R a a m a t u n k ä s
i-kirjoitukset ja Raamatunteksti.
[Edv. Stenij, „Siiuailaisen raamatun löytö"
(Teol. aikakauskirja. 1901), sama,
„Kompro-missiteksti Uuteen Testamenttiin" Teol.
aikakauskirja. 1902).] Edv. St.
Tischler [Ui ], Otto (1844-91). saks.
muinais-tutkija. Königsbergin Prussia-museon johtaja. T.
1626
oli aikansa etevimpiä muinaistutkijoita, hänen
museo- ja kirjallisuudentuntemuksensa oli aivan
hämmästyttävä. T. ej ollut teoreetikko vaan ver
raton esiuemuotojen käsittelijä, teknillisten
kysymysten selvittäjä ja luonnontutkija. —Hänen var
sinainen alansa oli Itä-Preussin muinaisuus, lä
hinnii ehkä rautakausi; hänen siihen sovelluttu
mansa kronologinen järjestelmä 011 käytännössä
koko baltilaisella alueella. Julkaisuja T:llä 011 ver
rateu vähän, enimmät. Königsbergin Physikalisch
ökonomische Gesellschaft nimisen seuran ..Schrif
ten" sarjassa. Erikseen mainittakoon: „Ostpreus
sische Gräberfehler" (1878). ..Ostpreussische Grab
liiigel" (1886-90). ..Ostpreussische Altertümer"
(1902). A. M. T.
Tisiphone [tinipho’nf’], ,,surman kostajatar",
kreik. tarustossa yksi Erinyksistä (ks. t.).
Tislata (lat. desiülüWe = tippua alas, < de =
-sta. ja stilla - pisara), suorittaa tislaus (ks. t.).
Tislaus 1. d e s t i 1 1 e e r a u s (ks. Ti siat ai,
toimitus, jossa kiinteä aine tai neste
muutetaan höyryksi, joka sitten tiivstetään jäähdyt
tämällä. T:n tarkoituksena on puhdistaa aine tai
erottaa seoksista aineet erilleen. Mitä suurempi
ero aineseosten eri osien kaihtuvaisuudella ja
kiehumapisteillä on. sitä helpompi on tislata ne
Kuva 1. Kuva 3.
erilleen. Jo ennen ajanlaskumme alkua
aleksandrialaiset tislasivat tärpättiä. Arabialaiset
kehittivät tislaustapoja, tislasivat kasvien osista
eetterisiä öljyjä ja myös viiniä. Alkemistit
tislasivat erilaisia aineita keksien näin uusia yhdis
tyksiii. Nykyään 011 tislaaminen tekniikan täi
keimpiä työtapoja.
T. toimitetaan t.-kojeissa (t.-aparaateissa).
joiden muoto ja sommittelu vaihtelee tislattavan
aineen mukaan. Tiivistynyttä tislattua osaa
sanotaan tisleeksi 1. destillaatiksi ja tislausastiaan
jäävän jäännöksen nimi on tislausjäte, residuum
1. vanhemman nimityksen mukaan ..flegma".
T:ta on useita eri iajeja: tavallinen t..
t. alennetussa paineessa, jako- 1.
1’ r a k t s i o n i-t., v e s i h ö y r y-t. ja k u i v a-t.
Vanhaan aikaan t. tapahtui yksinomaan
labora-toreissa ja siihen käytettiin tav. retortteja
I
Kuva 2. Tislausaparaatti.
Tischbein—Tislaus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
