- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
1665-1666

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Toll ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1665

sotilashallinnon johtajaksi ja valtakunnan
yleisten asiain valmistelukunnaa jäseneksi, mutta
Reuterliolmin päästyä valtaan T., sekaantuneena
Armfeltin salaliittoon, menetti virkansa ja
joutui vankeuteen, kunnes Kustaa IV Aadolf
tiiysi-ikäiseksi tultuaan antoi hänelle takaisin hänen
oikeutensa. T. sai nyt suuren vaikutusvallan ja
suoritti tärkeitä poliittisia tehtäviä. Korotettiin
17!M vapaaherraksi, nimitettiin 1801 Skånen
kenraalikuvernööriksi ja ylennettiin 1802
kenraaliksi. Sotatapausten aikana Pommerissä 1807
hän komensi toista armeiaosastoa ja pelasti
armeian joutumasta ranskalaisten vangiksi.
Nimitettiin sotamarskiksi ja Skånen armeian
päälliköksi. Vallankumouksen aikana 1809 kuningas
aikoi paeta T:n armeian turviin, mutta T.,
vaikkakaan hiin ei hyväksynyt vallankumousta,
ei osoittanut erityistä halua häntä auttaa.
Vallankumouksen jälkeen T:lta otettiin
päällikkyys ja kenraalikuvernöörin virka, mutta hän
sai taas ennen pitkää tärkeitä sotilaallisia
tehtäviä. Kaarle Juhana, vaikkakin kantoi
jossain määrin epäluuloa T:ia kohtaan, kunnioitti
häntä suuresti, kysyi hänen neuvoaan m. m.
suunnitellessaan 1814 sotaretkeii Norjaa vastaan,
antoi hänelle tärkeitä toimia ja korotti hänet
kreiviksi. [K. V. Lilliencronan kirjoittama
elämäkerta (1849, 1850)0 K- R.

Toll, Karl (1777-1842), kreivi, ven. kenraali,
syntyi Virossa, «meni Venäjän sotapalvelukseen,
yleni Napoleonin aikaisissa sodissa
kenraaliluutnantiksi. 1825 kenraaliksi. Oli Turkin sodassa
1829 yliesikunnan päällikkönä ja korotettiin
sam. v. kreiviksi, toimi jälleen Puolan kapinan
aikana 1831 esikuntapäällikkönä, määrättiin
valtakunnanneuvoston jäseneksi ja 1833 tie- ja
vesikulkulaitosten sekä yleisten rakennusten
ylijohtajaksi. • K. W. R.

Tollander & Klärich [ a’- et klärih],
tupakkatehdas (omistaja AktiebolagetTollander
A Klärich’s tobaksfabrik, osakepääoma
225,000 mk., toimeenpaneva johtaja v:sta 1889
arkkitehti Hugo E. Saurén) Helsingissä,
Aleksanterinkadun varrella. Se on muodostunut
G. 0. YVaseniuksen, B. A. Thunbergin ja
J. F. Granbergin 1840 perustamasta G. 0.
Vasenius tobaks och kort fabriker nimisestä
tupakka-ja korttitehtaasta, joka 1851 siirtyi tehtaan
johtajan, F. II. A. Klärichiu ja konsuli J. M.
Tol-landerin haltuun. He myivät korttitehtaan ja
harjoittivat liikettä T. & K:n nimellä, kunnes
tehdas 1859 siirtyi kokonaan F. H. A. Klärichille.
joka jatkoi sitä muuttumattomin toiminimin.
Ilänen kuoltuaan tehdas, jonka erikoisalaksi
1870-luvulla oli tullut savukkeiden valmistus,
siirtyi 1885 hänen pojalleen A. W. Klärichille,
jonka yhtiötoveriksi 1889 ryhtyi arkkitehti
Hugo E. Saurén. Nämä muodostivat 1897
liikkeen o.-y :ksi. — Valmistuksen arvo 1914 oli
400.000 mk. Työväestö 45 henkeä, melkein
yksinomaan naisia. E. E. K.

Tollens, Hendrik Carol us zoon
(1780-1856), alankomaalainen runoilija. Hänen isänsä oli
kauppia-s ja tämän vaatimuksesta hän joutui
liikemiesuralle. Runoilu oli kuitenkin hänen
varsinainen alansa, ja sille hän pysyi uskollisena
vanhuuteensa saakka. T. on Alankomaiden suosituimpia ja
kansanomaisimpia lyyrikotta ja hän on sepittänyt
ni. m. Alankomaiden kansallislaulun „Wien
Neer-53. IX. Painetta M/„ 17.

1666

laudseh bloed in de adern vloeit" („Kellä
alankomaalainen veri virtaa suonissaan", 1817). Ollen
naimisissa tunnetun näyttelijän ja dramaatikon
Simon Rivierin tyttären kanssa, T. joutui läheiseen
kosketukseen teatteri- ja kirjailijapiirien kanssa;
hänen omat varhaisimmat teoksensa olivatkin
näytelmiä, esim. ..llet hmvelijk naar de mode"
(1800); „De dood van Cesar" (1801). T:n
runoteoksista mainittakoon: „Proeve van
sentimen-teele geschriften en gedichten" (1800) ; ..Idyllen
en minnezangen" (1801-05); ..Gedichten" (3 nid.,
1808-15); ,,Over\vintering der Nederlanders op
Nova Zembla" (1816), ehkä tunnetuin T:n
laajemmista runoelmista; „Romancen, balladen en
legenden" (1818) ; „Nieuwe gedichten" (1821) ;
„Liedjes van Claudius" (1832) ; „Laatste
gedichten" (1843-53). Suurimman suosion T. saavutti
isänmaallisilla romansseillaan ja runoillaan
porvariston kotipiireistä. V. 1860 hänelle
pystytettiin muistopatsas syntymäkaupunkiinsa
Rotterdamiin. — T:n kootut teokset julkaistiin 12 nid.
1855-57. [Schotel ..Tollens en zijn tijd" (1860);
Beets ..Verscheidenheiden 1" (2:nen pain. 1876);
Busken-lluet ..Litterarisehe Fantasiën".]

E. W-s.

Tolnian [tolmonj, William II o iv e (s. 1861),
amer. yhteiskuntareformaattori; on yhdessä
apu-laist.ensa kanssa harjoittanut laajalle ulottuvaa
yhteiskunnallista neuvontatyötä tehtaiden ja
työpajojen järjestämisessä työväen terveyttä ja koko
liikkeen etua tyydyttävälle kannalle. Näiden
pyrintöjen keskuksena on T:n ja Josiah Strongin
1897 New Yorkiin perustama laitos ..American
institute of social service", jonka johtajana T.
on. Hän on myöskin järjestänyt huomiota
herättäneen ameriikkalaisen yhteiskunnallisen
osaston muutamissa maailmannäyttelyissä: Pariisissa
1900, St. Louis’ssa 1904, Litfgessä 1905;
julkaissut m. m. „Municipal reform monuments of the
U. S. A." (1893), »Industrial betterment of the
U. S. A." (1895). yhdessä Cli. Hemstreetin kanssa
„The better New York" "(1903). J. F.

Tolnai (oik. Hagymässy /hadjmäsi]), L
a-jos (1837-1902), unk. reformeerattu pappi,
kou-lunopettaja ja kirjailija, julkaisi 1865 kokoelman
runoja, joista varsinkin muutamat balladit
herättivät suurta huomiota. Suurimman maineensa
T. kuitenkin saavutti monilukuisilla novelleillaan
ja romaaneillaan realistisena tapojenkuvaajana
ja satiirikkona. Hänen romaaneistaan
mainittakoon vain „A biiröné ténsasszony" (..Rouva
paronitar", 2 os., 1882), „Az oszlopbärö"
(,,Pylväs-paroni", 1884), „Az uj föispän" („lTusi
maaherra", 3 os., 1885), „A falu urai" (,,Kyliin
herrat", 1885), „A mi fajunk" (,,Meidän rotumme",
1891), „A gröfné ura" (..Kreivittären mies",
1897). T. kirjoitti myös joukon kriitillisiä ja
kirjallisesteettisiä tutkimuksia. m. m. Tompan
runoudesta (Budapesti Szemle 1878).

Y. W.

Tolonen, Kaarle Leonard (1845-1902),
lähetyssaarnaaja ja pappi. Lähetettiin
ensimäis-ten suom. lähetyssaarnaajien joukossa
Ambomaalle, jossa toimi Uukuanjamassa ja Ondongassa.
T. toimitti ondongan kielelle Lutherin vähän
katekismuksen sekä muutamia virsiä. Toimi 1876
kotimaahan palattuaan matkasaarnaajana y. m.
toimissa; lähti 1888 Ameriikkaan Ishpemingin
seurakunnan papiksi. Oli m. m. jäsenenä Suomi-

Toll—Tolonen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:46 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/0869.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free