Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Trokantteri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1825
Trokantteri—Trolle-Wachtmeister
1826
Trokantteri (kreik. trokliantPr oik. =
juoksija). kiertokyhmy tks. t.).
Trokari. 1. (ransk. troicart), ruumiin
onteloissa olevien nesteiden tyhjentämiseksi
suunniteltu koje. T. on muodostettu kärjestään
kolmi-särmäisesti teroitetusta metallipuikosta, jota
ympäröi siilien tarkkaan liittyvä putki.
Molemmat osat työnnetään yhdessä tunkemaan onteloa
peittävän kudoksen läpi, minkä jälkeen terävä
puikko vedetään pois, niin että neste pääsee
valumaan putken läpi. — 2. Kuljeksivista
sala-kapakoitsijoista tai muista kaupustelijoista
katu-kielessä käytetty nimitys.
Trokee (kreik. troklia’ios = juokseva, nopea),
runojalka, joka käsittää pitkän ja lyhyen tavun
(— ^). T:ta käytetään muodostamaan useita
eri runomittoja. Esimerkkeinä mainittakoon
nelitahtinen säe, joka esiintyy varsinkin esp.
runoudessa, kreik. tetrametri, joka käsittää kahdeksan
t :ta ja viisitahtinen trokeinen säe, jota
käytetään esim. serbialaisissa kansanlauluissa.
Myöskin Kalevalan runomitta (ks. t.) on trokeinen.
• E. W-s.
Troki (myös Noioe Troki),
piirikunnankau-punki Länsi-Venäjällä, Vilnon kuvernementissa
Vilnon kaupungista länteen kauniin T:n-järven
niemellä: 4,961 as. (1911), juutalaisia,
karaiimi-lahkolaisia, roomal.-katolisia. kreik.-katolisia ja
muhamettilaisia. — Muutamia kirkkoja,
karaii-niien synagoga, juutalaisten synagoga, Vitovtiu
aikainen roomal.-katolisten kirkko, muurin
tähteitä, pari tornia, linnan rauniot. Pari koulua
itoinen karaiimien), sairaala; läntisten
kuverne-menttien karaiimien hengellisen päämiehen
(gillium) asuinpaikka. Taloudellinen merkitys
mitätön. — T:n perusti 1321 ruhtinas Gedimin. Hän
asui siellä kauan aikaa, samoinkuin hänen
poikansa Keistut, joka linnoitti kaupungin. V. 1377
ristiretkeläiset polttivat T:n; 1384 se joutui
Yitovtille. joka sinne siirsi paljo karaiim (ks. t.)
-lahkolaisia. Puolan ja Liettuan yhdistymisen
jälkeen T:sta tuli vojevodikunnan pääkaupunki.
Sigisinund Augustin aikana T. meuetti entisen
suuren merkityksensä. Tuli Venäjän haltuun
1795. Saksalaiset valtasivat T:n
Suurvaltain-sodassa syksyllä 1915. E. E. K.
Trolle, vanha ruots. aatelissuku, mainitaan jo
1300-luvulla. Siilien kuuluivat:
1. Eerik Arvidinpoika T. (k. 1529),
valtaneuvos, valtionhoitaja, oli v.sta 1487
valta-neuvoksena ja v:sta 1493 Neriken laamannina;
otti osaa Sten Sturen aikuiseen Venäjän sotaan
ja oli yksi niistä kolmesta, joille Sten Sture
uskoi päällikkyyden lähtiessään 1496 pois
Suo-,mesta. Luopui yhdessä isänsä, Arvid
Birgerin-pojan kanssa Sten Sture Vanhemmasta ja liittyi
Hannu kuninkaaseen; sai häneltä palkinnoksi
ritarinarvon 1497. Käytettiin sekä
sotayrityk-sissä että neuvotteluissa Svante Sturen aikana,
vehkeili kuitenkin tätäkin vastaan. Svante
Sturen kuoltua 1512 neuvoskunta valitsi hänet
valtionhoitajaksi. mutta talonpoikain kannattama
Sten Sture Nuorempi syrjäytti hänet. T. teki
kyllä sovinnon vastustajansa kanssa, mutta
sekaantui pian poikansa, arkkipiispa Kustaa
T:n (ks. t.) rettelöihin Sturen kanssa ja
pidettiin jonkun aikaa vangittuna. Kristian II :n
päästyä Ruotsin valtaistuimelle T. tuli
Uplan-nin laamanniksi ja hallituksen jäseneksi, mutta
68. IX. Painettu "/m 17.
pakeni Kustaa Vaasan voiton jälkeen poikineen
Tanskaan.
2. Kustaa Eerikinpoika T. (n.
1485-1535), arkkipiispa, edellisen poika, sai
huolellisen kasvatuksen, meni hengelliseen säätyyn ja
täydensi oppiansa ulkomaan yliopistoissa; hankki
itselleen paavin hovissa mahtavia suosijoita.
Upsalan arkkipiispanistuimen tullessa
avoimeksi T:n isä (ks. ed.) pyysi Sten Sture
Nuoremman puoltolausetta poikansa hyväksi, johon
Sture suostui rakentaakseen sovintoa mahtavan
T.-suvun kanssa. T. tuli arkkipiispaksi (1515),
mutta pysyi edelleen Sturen katkerana
vihamie-henä. Sture tahtoi peruuttaa arkkipiispan
linnaläänin Stäketin, josta riitaisuudet jatkuivat, ja
hänen tarjoamansa sovinnon T. hylkäsi. Kun T.,
hänen isänsä y. m. puuhasivat kapinaa, vangitsi
Sture T:n isän ja valloitti Stäketin. Linna
revittiin säätyjen päätöksestä ja T. erotettiin
virastaan sekä pidettiin vangittuna. V. 1518 hän
luovutti virkansa paavin lähettiläälle
Areimbol-dille sekä laskettiin vapaaksi kuten isäkin.
Mutta pian tämän jälkeen Tanskan Kristian II
kukisti ruotsalaisten vastarinnan ja Sture
haavoittui kuolettavasti. T. sai takaisin virkansa,
kruunasi Kristianin Ruotasin kuninkaaksi ja
vaati kruunajaisissa Tukholmassa kuninkaalta
hyvitystä muka kärsimästään vääryydestä.
Seurauksena oli Tukholman verilöyly (marrask.
1520). Lähtiessään Tanskaan Kristian asetti T:n,
hänen isänsä ja neljä muuta hallituksen
hoitajiksi. Mutta Kustaa Vaasan vapaussodassa T.
joutui tappiolle taalalaisia vastaan ja pian
hänen täytyi paeta Tanskaan; Ruotsissa hänet
tuomittiin ikuiseen maanpakoon. Sittemminkin T.
toimi Kristianin hyväksi, m. m. kreivisodassa
(ks. t.), mutta haavoittui kuolettavasti
öxne-bergin tappelussa 1535. G. R.
Trolle, Henrik af (1730-84), ruots.
merisotilas. Meni nuorena meripalvelukseen, kohosi
Pommerin sodassa kapteeniksi sekä 1773 saari
laivaston päälliköksi. Puuhasi tarmokkaasti
tämän vahvistamista; palveli samalla myös
Uudenmaan jalkaväen rykmentin päällikkönä;
tuli 1776 kenraalimajuriksi ja seur. v.
kaleeri-laivaston päälliköksi. Nimitettiin 1780
kenraali-amiraaliksi. T. jatkoi menestyksellä
Ehrensvär-din työtä; Chapmanin (ks. t.) avustamana hän
suuresti lisäsi Ruotsin laivastoa sekä paransi
Karlskronan linnoituksia. Myötävaikutti
Kustaa III:n vallankumoukseen. G. R.
Troil e-Wachtmeister
vaht-J, [-Wachtmeister-suvun haara, joka perit! yään naispuolelta
Trolle-suvun tiloja Skäncssa, otti nimen T.-W. Siihen
kuuluivat:
1. Carl Axel T.-W. (1754-1810),
valtakunnan drotsi. Kohosi nopeasti virkamiesuralla
Kustaa lll:n aikana, tuli 1779 oikeuskansleriksi,
1782 valtakunnan herraksi sekä 1787, 33:n
vuoden iässä, valtaneuvokseksi ja valtakunnan
drotsiksi, joka arvonimi silloin hänen
hyväkseen uudistettiin. T.-W. nautti suurta arvoa
taitavana, itsenäisenä ja oikeamielisenä
virkamiehenä; oli usean kerran väliaikaisten
hallitusten jäsenenä; antoi kannatuksensa 1809 v:n
vallankumoukselle, nimitettiin silloin
perustetussa uudessa hallituksessa ensimäiseksi
oikeus-valtioministeriksi.
2. Hans Gabriel T.-W. (1782-1871), virka-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
