Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Troppau ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1835
Trubaduurit
1836
Ile sepittivät lauluja ja sävelliviit niihin itse
musiikin, kun taas niiden varsinainen
esittäminen, jouhisoittimen tai harpun säestyksellä, oli t:n
palveluksessa olevien soittoniekkojen (foglar) teh
tiiviinä. Trubaduurilyriikan ensimäisenä ja
pää-asiallisimpana laulunaiheena oli rakkaus.
Kullakin trubaduurilla oli joku ylhäinen nainen, johon
hän kohdisti rakkautensa ja josta hän laulunsa
sepitti. Tämä ritariajau liaisihailu sai voimakasta
vaikutusta I1:nnellä vuosis. laajalti heräävästä
ja kasvavasta madonnanpalvonnasta. Tällöin ei
suinkaan ilman muuta ollut kyseessä
rakkaussuhde runoilijan ja hänen tunteensa esineen
välillä, joka tavallisesti oli toisen vaimo ja otti
avoimesti, mutta kaikkea säädyllisyyttä
noudattaen vastaan laulajansa ihailun. Paljon
muodollista ja kuviteltua, todellista eroottista
pohjaa vailla olevaa rakkausleikittelyä esiintyy
trubaduuri ly riikassa, mutta varmaa 011, että se
syvän intohimoinen ja aitoperäinen tunne ja
kuvauksen realistinen sävy, joka monesti näissä
runoissa esiintyy, juontaa alkunsa todellisesta,
eletystä lemmensuhtecsta. Paitsi rakkautta, t.
käsittelivät lauluissaan välistä myöskin
uskonnollisia aiheita, kuten madonnanpalvoutaa ja
ristiretkiä; lisäksi 011 olemassa poliittisia runoja,
puolue- ja sotalauluja, pilkka- ja liäväistysrunoja
sekä surulauluja varsinkin jonkun suosijan
kuolemasta.
Muodollisessa suhteessa asetettiin t :lle suuret
vaatimukset. Heidän tehtävänsä oli taidetta, jolla
oli omat sääntönsä ja joka oli opittava, ja heidän
tuli osata suurella huolella pukea ajatuksensa
niill ■ sopivaan pukuun. Trubaduurilyriikan eri
lajit määrää osaksi runomitta, osaksi sisällys.
Niistä mainittakoon vers ja ehanzon
(chanso), joista edellinen oli muodoltaan
yksinkertaisempi ja sitä voitiin käyttää
kaikenlaisiin aiheisiin; siitä oli syntynyt jälkimäinen,
joka on trubaduurilyriikan päämuoto. Siinä
käsiteltiin yksinomaan rakkautta ja välistä
myöskin uskonnollisia aiheita, ja sen runomuoto ja
sävel oli joka kerran uudelleen keksittävä.
Sirventes (< sirrcnt = palvelija) oli
muodoltaan chanzonin kaltainen, mutta sisällys ei
koskaan ollut eroottinen, vaan käsitteli erilaisia
yleisiä asioita, kuten sotaa, politiikkaa,
uskontoa, lisäksi runoilijan persoonallisia olosuhteita
j. 11. e. Sen alalaji oli planli, valituslaulut
rakastetun tai suosijan kadottamisesta. T e 11 z
o-71 i t (t e n s o) olivat kiistalauluja, joissa
dialogin muodossa väiteltiin todellisista tai
kuvitelluista riitakysymyksistä. P a s t o r e 1 a oli
vuoropuhelu ritarin ja paimentytön välillä,
a 1 b a, ..aamulaulu", käsitteli suosittua aihetta
valtiasta: tavallisesti rakastajan ystävä, joka
varoitushuudollaan ilmoittaa rakastaville
yöllisessä kohtauksessa aamun koitosta, kehottaen
heitä eroamaan. Balada ja dansa olivat
tanssilauluja, descort jonkinlainen vuorolaulu,
kun taas b r e u t. 1 e t r a oli runopukuineu
rakkauskirje. Trubaduurirunous kukoisti 12:unella
ja 13:nnella vuosis. Sen harjoittajat olivat
etupäässä aatelisia, mutta myöskin muiden säätyjen
keskuudessa oli sillä edustajia. Kaikkiaan
tunnetaan nimeltä lähes 500 trubaduuria ja n. 450 :n
runoja 011 meille säilynyt. Tässä mainittakoon
muutamia kuuluisimmista: varhaisin nimeltä
tunnettu trubaduuri oli Poitiers’11 kreivi Vil-
helm I X (k. 1127); hänen runonsa julk. Holland
ja Keller, 1850; Jeanroy, 1905. [Saclise, „Ober
das L’hen u. die Lieder der Troub. Wilhelm IX"
(1880).] Teriiväkielinen satiirikko ja synkkä
ihmisvihaaja oli Marcabrun (k. 11. 1150:
julk. Dejeanne). Hänen opettajansa oli
Gerca-mon (julk. Dejeanne, 1905) ja hänen
suosijansa Blayan ruhtinas Jaufre Rude|, joka
itse oli trubaduuri ja otti osaa ristiretkeen 1147
(julk. Stimming. 1873). [Carducci, ,,J. R." (1888).]
Lahjakas ja suosittu laulaja oli 11 e r 11 a r d de
Ventadour (k. 1195; julk. Appel). [Bischoff,
„Biographie des Troub. B. de V." (1873).]
Arnaut de Mareuil (k. n. 1200) käsitteli
moraalisia ja opettavaisia aiheita, kun taas
Arnaut Daniel )k. 11. 1200) tavoitteli
keinotekoista hämäräperäisyyttil tyylissään. [-[Calle]-] {+[Ca-
lle]+} lo. ..La vita e le opere del trovatore A. D."
(1883).| Lukuisista rakkausseikkailuistaan
tunnettu Peire Vidal (k. 1215; julk Bartsch,
1857) oli käsityöläisen poika. T:n mestarin
nimeä kantoi aikalaistensa kesken G 11 i r a 111
de Bo r nelh (k. n. 1220; julk. Kolsen, 1907-08).
Trubaduurilyriikan kuuluisimpia edustajia on
mainio soturi ja laulaja B e r t r a 11 de Born
(n. 1140-1215; ks. t.; hänen runonsa julk. Thomas,
1888 ja Stimming, 2:nen pain. 1892). TClédat.
-,.Du röle historique de B. de B." (1873).| Vielä
ansaitsevat mainitsemista t. liai 111 b a u t
d’O r a 11 g e (k. 1173), Pierre d’A u v e r g n e
(1180-1220; julk. Zenker, 1900). Folquet de
Marseille. [Pratsch, „Biographie des Troub.
F. de M." (1879).], Raimon de Miraval
(k. n. 1220). [Andraud, ,,La vie et. 1’æuvre du
troubadour R. de M." (1902).], Peire C a r d
e-nal (n. 1210-30) sekä vihdoin Guiraut
Riquier (1250-94), „viimeineu trubaduuri",
joka harjoitti runoilua enemmän tieteenä kuin
taiteena ja jonka lauluissa senvuoksi vallitsee
oppiueissävy. [Anglade, „Le troubadour G. R."
(1905).] 1200-luvun lopulla trubaduurilyriikka
siirtyi yhä enemmän ammattimaisten
porvaris-laulajain käsiin ja rappeutui huolimatta heidän
yrityksistään herättää se jälleen entiseen
voimaansa, kunnes se keskiajan loppupuolella
tyyten hävisi. Se oli kohonnut kukoistusajallaan
huomattavaan ja alkuperäiseen taiteellisuuteen ja
sen vaikutus ulospäin on sangen tärkeä.
Syntyneenä Provencessa se levisi Pohjois-Ranskaan (vrt.
Truveeri), Espanjaan, Portugaliin ja Italiaan,
vaikuttaen siellä hedelmöittävästi runouteen.
Myöskin saks. miiine-lyriikkn 011 saanut
huomattavia herätteitä trubaduurilauluista. [Raynouard,
..Choix des poésies originales des troubadours"
(6 nid., 1816-21); Malin, ..Die Werke der
Trouba-ilours" (4 nid., 1846-53); sama, ..Gediclite der
Troubadours" (4 nid., 1856-73) ; Diez, „Leben u.
Werke der Troubadours" (2:nen pain. 1882);
sama. ,,l)ie Poesie d. Troubadours" (2:nen pain.
1883) ; Chabaneau, „Les biographies des
troubadours" (1885) ; Hueffer, ..The troubadours"
(1878) ; Meyer, ,.Les derniers troubadours de la
Provence" (1871) ; Vising, „Den provensalska
trubadurdiktningen" (1904) ; Anglade, ,.Les
troubadours" (1908).] E. W-s.
T:n sävelmiä on säilynyt 11. 250. Näiden
laadusta päättäen ei nuotteihin ole merkitty itse
laulusävelmää, vaan säestävällä soittimella
(viululla y. m.) esitettävä korusävelinen muunnos, josta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
