Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Trubetskoj ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1837
Trubetskoj
—Truncus
1838
piifisävelinä on helposti selvitettävissä n. s.
deko-lorecrauksen avulla (korusävelet poistamalla l.
I mi laulumelodiikka bn ollut mitä kauneinta.
Sen jalosävyisyys ja kansanomainen tuoreus 011
saks. minnelaulajain (ks. t.) välityksellä
periytynyt pohjoismaiseen kansanlauluun. [Aubry, „Le
chansonnier de St. Germain" (1892) ; Beck, ..Die
Melodien der Troubadours" (1908).] I. K.
Trubetskoj f-ko’i], ven. ruhtinassuku, joka
polveutuu Liettuan suuriruhtinaasta Gediministä.
Sen jäsenistä mainittakoon: 1. Serge j
Pet-rovits T. (1790-1860), kaartineversti, yksi
joulukuussa 1825 puhjenneen kapinaliikkeen
johtajia; oli edeltäpäin valittu diktaattoriksi, mutta
osoitti ratkaisevalla hetkellä epäröimistä,
vangittiin ja karkoitettiin Siperiaan, mistä sai
palata Aleksanteri II :n hallituksen alussa. — 2.
Petr Nikolajevitj T. (1858-1911),
poli-tikko. valittiin 1906 valtakunnanneuvostoon,
missä oli keskustan johtajia. — 3. Sergej
Nikolajevitj T. (1862-1905), filosofi, v:sta
1900 professorina Moskovan yliopistossa; herätti
suurta huomiota vapaamielisellä puheella, jonka
Iiii ii krsäk. 1905 erään lähetystön jäsenenä piti
keisarille. — 4. Paul Petiovits T. (s. 1867),
Pariisissa elävä kuvanveistäjä, on Rodinin ja
Meunier’n esimerkkiä seuraten siirtänyt
veistotaiteen alalle naturalistis-impressionistisen
käsittelytavan välttäen liiallista muotojen pyöristystä
ja viimeistelyä. Paraiten hän on onnistunut
eläin-)a lapsikuvissaan. Hän on myöskin luonut
muutamia oivallisia muotokuvia, esim. Leo Tolstoj n
iTretjakovin galleriassa Moskovassa). Pietarissa
<m hänen tekemänsä Aleksanteri III:n
ratsastajapatsas. F. L.
Truck-vaunu ks. Boggi.
Trukki ks. Boggi.
Trukkijärjestelmä (engl. Iruck = vaihto,
vaihtokauppa). vaiktopalkkajärjestelmä, sellainen
palkkaustapa, että palkka, sen sijaan että se
maksettaisiin käteisessä rahassa, suoritetaan joko
kokonaan tai osaksi luonnossa, s. o. elintarpeilla,
työnantajan teollisuustuotteilla, asunnolla y. m.
Usein palkansuoritus tapahtuu siinä muodossa,
«ttä työväelle annetaan osoituksia, merkkejä,
joita voidaan vaihtaa tavaroihin määrätyissä
kauppapuodeissa, esim. työnantajan omassa
kauppaliikkeessä. T. on siis eräs laji
luontois-palkkausta. mutta t:nä luontoispalkkaus
esiintyy vain silloin, kun sitä käytetään väärin
työväen pettämiseksi ja vahingoittamiseksi, esim.
siten että työläinen pakotetaan ottamaan
kalliista hinnasta tavaroita, joita hän saisi muualta
huokeammalla. Erittäin pahassa muodossa t.
esiintyy silloin, kun työnantaja pitää omaa
kapakkaa ja siinä juottaa työväkeänsä velaksi,
joka velka sitten kuitataan palkanmaksussa.
Turmiolliset ovat tämän järjestelmän seuraukset
myöskin silloin, kun työläinen saa palkaksi
teollisuustuotteita, joita hän ei voi käyttää omassa
taloudessaan, vaan jotka hänen täytyy myydä
polkuhinnasta muille. Erityinen t:n laji on n. s.
cottage-järjestelmä, s. o. kun työnantaja
rakennuttaa omia työväentaloja ja pakottaa
tyo-väkensä asumaan niissä kalliista vuokrasta.
T:llä on vanhat juuret. Se esiintyy jo 15
:n-nellä ja 16:nnella vuosis. esim. vuorityön alalla.
Syvimmin se on juurtunut
kustannusjärjestel-mälliseen kotiteollisuuteen, missä se vieläkin 011
paljon enemmän vallalla kuin tehdasteollisuudessa
ja missä työläisille tyrkytetään korkeasta hin
nasta työkaluja, raaka ja apuaineita.
T:n seurauksena on, että työläinen tulee saa
maan pienemmän palkan kuin mitä hänen oikeas
taan pitäisi saada. Sitäpaitsi se vaikuttaa
muutenkin haitallisesti hänen taloudenpitoonsa, siten
esim. että se houkuttelee häntä tarpeettomiin
menoihin ja turmiolliseen, esim. väkijuomain.
kulutukseen. T:stä aiheutuvien epäkohtien
johdosta on useiden maiden elinkeino- ja
tvöväen-suojeluslaeissa nimenomaan säädetty, että
työväen palkat on suoritettava käyvässä rahassa.
Vanhin tällainen laki säädettiin Englannissa jo
1464; tärkeimmät sen jälkeen säädetyt trukkilait
ovat vv:lta 1831 ja 1887. Myöskin Saksassa,
Belgiassa, Itävallassa. Sveitsissä, Hanskassa,
Poh-jois-Ameriikan Yhdysvalloissa, Austraaliassa on
samansuuntaisia lakeja olemassa. Suomen
elin-keinolaki v :lta 1879 sisältää 35 § :ssä seuraavan
säännöksen: Elinkeinonharjoittaja 011 velkapää
apulaisillensa, työntekijöillensä ja oppilaillensa
maksamaan sovitun rahapalkan maan käyvässä
rahassa, ja älköön rahanosoituksia tahi tava
roita sen asemesta käytettäkö. Kaikista sään
nöksistä huolimatta ei t:ää ole voitu saada
täydellisesti poistetuksi. Kovin jyrkkä trukkikielto
saattaa muuten olla työväelle vahingoksi, koska
se ehkäisee työväen parasta harrastavia
työnantajia suurostoilla toimittamasta sille huokeita
elintarpeita tai hankkimasta sille huokeita ja
terveellisiä asuntoja. Sen vuoksi Saksan laki
myöntääkin palkanmaksusuojeluksesta erinäisissä
tapauksissa poikkeuksia. •/. F.
Trumpetti Iit. tromlm 1. clarino, ransk.
trom-pette, saks. Trompete, engl. ja ruots. trumpet)
j. oikotorvi.
vaskinen puhallussoitin,
jota keskiajalla
käytettiin etenkin
sotilaallisiin tarkoituksiin. Käyrätorvesta
(ks. t.) t. eroaa terävämmän sointisävynsä ja
soikeamman muotonsa puolesta. Kuten
käyrätorvella. saatiin ennen t :llakin soimaan vain
pohja-sävel yläsävelsarjoilleen. V:n 1800 jälkeen
keksittiin t:iinkin läpät, joiden avulla sävelasteikko
muodostui täydelliseksi. Orkesterissa t. on
vaikuttavin loistosoitin, täyden orkesterisoinnin
huippu. Aiheetta käytettynä t:n sävy tuntuu
raa’alta, alhaisaistiselta. „Tuketut" sävelet (käsi
pistettynä t :n suuhun) vaikuttavat kaameasti
tahi koomillisesti. Klassillisiin orkesteriteoksiin
kuuluu kaksi t:ia; Wagnerista alkaen on
käytetty kolmea. • I- K
Trumpp, Ernst (1828-85), saks. orienta
listi, v:sta 1874 itämaisten kielten professorina
Miinehenissä. Opiskeli Tübingenissä, siirtyi
myöhemmin Englantiin lähetysseuran palvelukseen,
jonka lähettiläänä hän 18"54-60 tutki Intian ja
Afganistanin kieliä, samoin Englannin
hallituksen lähettämänä 1870 Pandzabin kieliä. Hänen
pääteoksistaan mainittakoon „Grammar of the
Sindhi language" (1872), „Grammar of the
Paslito" (1873), „Tlie nolv Scripture of the Sikhs"
(1877), „Die Religion der Sikhs" (1881).
H. n-a.
Truncus (lat.), runko; anat.. vartalo (ks. t.),
rungon merkityksessä sitä paitsi käytetty mo-
Trumpetti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
