Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tuonela ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1989
Tuonela
.—Tuoppi
1990
Valkea tuonenkurki.
mm 25:mien luvun 22 §:h mukaan yön ja vuoden
kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan hakea
muutosta siihen. B. S.
Tuonela ks. H a a d e s ja Manala.
Tuonelaan astuminen ks. llaades 2,
palstat 1004 ja 1695.
Tuonelan joki ja sen lautturi ovat käsitteitä,
jotka suomalaisille ja skandinaaveille ovat
tulleet keskiaikaisen katolisuuden välittämästä
klassillisesta pakanuudesta (ks. K h aro n).
Kreikkalaiset lainasivat nämä käsitteet egyptiläisiltä,
jotka kuljettivat kuolleitansa toiselle puolen
Niilin-virran. K. K.
Tuonenkurki (Ciconia), kahlaaja- (astujalintu-)
suku, luetaan omaan, haikaroille sukua olevaan
heimoon Ciconidce, jonka
lajit tunnetaan
parhaiten pitkästä,
kekomai-sesta. kovasta ja aivan
suorasta nokastaan.
Nokan ja silmien väli
(»ohjakset") ja
leuan-alus höyhenet!ömät.
Koivet pitkät ja hoikat,
etuvarpaiden tyvessä
räpylät ja takavarvas
muita varpaita
ylempänä. Poikaset
syntyessään hyvin avuttomia,
emot ruokkivat niitä
sangen kauan. Tärkein
laji on valkea t. 1. kattohaikara
>(’. alba), suuri, yli 1 m:n pituinen laji. Väri
valkea paitsi siivet ja pyrstö mustat. Nokka ja
lalat punaiset. Pesii yleisenä Etelä- ja
Keski-Euroopassa, vielä Etelä-Ruotsissa sekä
Etelä-Siperiassa ihmisasuntojen luona, rakennusten
katoille, savupiippujen päälle, puihinkin.
Suomessa sitä on tavattu vain eksyneenä useampia
kertoja Etelä- ja Lounais-Suomen
rannikkoseuduissa, harvoin pohjoisessa ja sisämaassa. Pesä
on tavattoman suuri, ja kun sitä monta vuotta
peräkkäin käytetään, suurenee ja paksunee se
vähitellen niin että 1’/s m:n mittaiset ja "yhtä
korkeat pesät eivät ole harvinaisia. Munii
’5 kellanvalkeaa. ei aivan hanhen munan
kokoista munaa. Ruokana ovat rotat, hiiret,
harvoin jäniksenpojat ja linnut, sammakot, madot
ia hyönteiset. Kun kattohaikaraa hyvin
suojellaan ja autetaan asettamalla sopivia
pesälait-teita i kiirrinpyöriä. lavoja y. m.) katolle, on
tämä muuten arka lintu tullut
pesimäpaikoillaan kesyksi, melkein kotilinnuksi. Talveksi
kattohaikarat matkustavat etelään,
Länsi-Euroo-passa pesineet Afrikkaan, Itä-Euroopassa ja
Aasiassa pesineet Intiaan, aivan eteläisimpiin
oeiin wnakka. Afrikan muut.totiistä on saatu
lokseeukio tarkka selko rengasmerkinnän avulla,
mitä on toimitettu varsinkin Saksassa, Tanskassa
ta Hollannissa, joista maista t :t suuntaavat
matkansa pääasiallis sti kaakkoon, keräytyvät
Unkariin ia kulkevat sieltä pitkin Tonavaa
Mustalle-merelle, edelleen Vähään-Aasiaan. Syyriaan ja
Palestiinaan, Egyptiin, kulkevat pitkin Niilin
laaksoa etelään. Itä-Afrikan suurille järville ja
kääntyvät täältä lounaiseen Oranjeen ja
Kap-maahan asti. Merenrantoja ne eivät matkoillaan
\frikassa kulje. — Toinen laji, mustahko,
vihreän ja punaisen metallinhohtava. vain alta val-
kea musta t. (C. iiigra) on vain muutamia
kertoja tavattu Suomessa, E. IV. 8.
Tuonenkärpäset (Tachininæ). kärpästen ala
heimo, jolla on Euroopassa useita satoja
edustajia. Useimpien lajien toukat elävät loisina per
hosten, toisten lajien kovakuoriaisten,
lehtipistiäisten y. m. hyönteisten toukissa. Tämän kautta
ou t :11a, tasapainon ylläpitäjinä erittäin tärkeä
tehtävä luonnon taloudessa. Kun monet lajit
elävät pahimpien tuhohyönteisten loisina, on niitä
pidettävä mitä hyödyllisimpinä hyönteisinä. Itse
kärpäset elävät enimmäkseen kukissa ja ovat
hyvin nopealentoisia. Toiset laskevat munia, toi
set synnyttävät eläviä toukkia. Tunnetuimmista
suvuista mainittakoon: Tachina |a Echinomyia.
U. S-8.
Tuoni on selitetty johtuvan kuollutta
merkitsevästä germaanilaisesta sanasta, joka ou
säilynyt m. m. ruots. yhdistyksessä dana-arf,
»(valtiolle joutuva) kuollut perintö" (ks.
Dana-arf). K. K.
Tuonti, ulkomailta maahan tuodut tavarat.
Kun t. on vientiä suurempi, sanotaan, että maalla
on passiivinen kauppabilanssi;
aktiivinen on bilanssi, jos vienti on t:ia
suurempi. Useimmilla Euroopan mailla on ollut
passiivinen kauppabilanssi. Niinpä oli 1913
Saksan t. 10,8 miljardia Saksan mk. ja vienti
10,i miljardia Saksan mk. ja Englannin t.
0,77 miljardia puntaa ja vienti 0,»s miljardia
puntaa. Sitävastoin oli esim. Venäjän t. l,a
miljardia ruplaa ja vienti 1,4 miljardia ruplaa.
Suomen t. on viime vuosikymmeninä ollut
vientiä suurempi. 1850-luvun loppupuolella, jolloin
Suomen ulkomaankaupasta säännöllisesti toimi
tettu tilasto alkaa, oli t. n. 40 milj. mk. v:ssa,
viennin ollessa puolta pienempi. Sen jälkeen on
kauppavaihto valtavasti kasvanut. V. 1913 oli
t:n arvo 495 milj. mk. ja viennin 402 milj. mk.
Tärkeimmän tuontitavararyhmän ovat
viljatava-rat muodostaneet. Niitä tuotiin 1913 lähes
100 milj. mk:n arvosta. Lähinnä suurin
merkitys on ollut siirtomaantavaroilla (55 milj. mk.).
Muista tuontitavaroista mainittakoon metallit ja
metallivalmisteet (37 milj.), koneet (33 milj.),
mineraalit (29 milj.), kehruuaineet (28 milj.),
kehruuaineista valmistetut teokset, kuten lanka,
kankaat, vaatteet y. m. (46 milj.) sekä vuodat
ja nahat (22 milj. mk.). 0. Ae.
Tuontikielto, kielto tuoda maahan jotakin
määrättyä tavaraa, vrt. S u o j e 1 u s t u 1 1 i ja
Merkantiilijärjestelmä.
Tuontitulli ks. Tuli i.
Tuoppajärvi, Vienan-Karjalan suurin järvi,
kuuluu K o u t a j o e n (ks. t.) vesistöön; suurin
pituus n. 90 km, suurin leveys lähes 40 km. T.
laskee Sohjenanjokea myöten luodetta kohti
Piiä-järveen. Tärkeimmät kalat: siika, lohi ja muikku.
— Huomattavin kylä T:n rannikolla on
Kies-tinki (ks. t.); muut tärkeimmät kylät: Kokko
salmi, Valasjoki, Kiisjoki, Suolapohja,
Njilmi-laliti ja Kuorilahti. Lähellä länsirantaa
sijaitsevassa Saaressa oli aikoinaan kuulu vanha
uskolais-luostari, »Saaren monasteri",
samannimisen uskonlahkon (»Saaren vierun") pääpaikka:
luostari hävitettiin ja poltettiin Venäjän
hallituksen toimesta 1800-luvun puolivälissä.
Tuoppi (ruots. stop), vanli. nstiamitta =’/»
kannua (ks. t.) = 1,« 1.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
