Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Turun tuomiorovastikunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•2083
Turun Viikkosanomat—Turve
2084
1874 Multavieru osakeyhtiön nimisenä. Siirtyi
188(i nyk. omistajalleen (osakepääoma aluksi
700,000 mk.). Valmistaa miesten ja naisten
pukukankaita, 450,000 m arvoltaan 3,500,000 mk.
101 fi. Työväestö 291 henkeä (sain. v.). Sai |
aus|a hautausapukassa (per. 1912).
Turun Viikkosanomat, 1820 27 ja 1829-31
ilmestynyt sanomalehti; perustaja H. v. Becker,
joka v:sta 1822 luovutti toimituksen K. E.
Hällforsille ja K. N. Keekmanille. Lehdellä oli
alku-aikoinaan n. 2,000 tilaajaa, ja se oli Beckerin
toimitusta hoitaessa oivallinen rahvaanlehti.
Turva, parannuslaitos kroonillista alkoholismia
sairastavia henkilöitä varten Yläneen pitäjässä
39 km Auran rautatieasemalta. Laitos
perustettiin kirkkoherra Elis Bergrothin ja
vankilanjohtaja Viktor Nyberghin toimesta 1889
Orimattilaan, josta se jo 1892 siirrettiin nykyiseen
paikkaansa. Sitä ylläpiti Turva-seura v:een 1914,
jolloin se siirtyi Raittiuden Ystävien seuralle.
Laitoksessa on sen olemassa olon aikana hoidettu
noin 360 potilasta, joista, sikäli kuin 011 tietoja
saatu, noin puolet on parantunut, ks.
Juoppo-parantola. V:o H:nen.
Turvakoti, täyshoitopaikka siveellisesti
har-haanjoutuneita varten. Nimitystä on Suomessa
käytetty merkitsemään hoitokoteja kahta eri
ryhmää varten: 1) alkuperäisestä: siveellisessä
suhteessa langenneita naisia varten, jotka
haluavat elämäntapansa parantaa ja siinä
tarkoituksessa ovat pitempiaikaisen, tavallisesti kristillisen
ohjauksen alaisina. IToidokkaille opetetaan t :eissa
jotain ammattia, kuten kutomista, neulomista,
silitystä, pesua, taloudenhoitotaitoa,
puutarhanhoitoa y. m., että he kykenisivät varmemmin
itseään elättämään. Perustajana on tavallisesti
joku yksityinen tai ihmisystävällinen yhdistys,
loka vapaaehtoisilla varoilla ja mahdollisesti
saamallaan valtion tai kuntain avustuksella myöskin
sitä ylläpitää. Suomessa t:eja: Emma Mäkisen t.
Helsingissä; perusti 1880 rouva Emma Mäkinen
(k. 1914, ks. t.) ; sijaa 35-40 hoidokkaalle;
Suomen Valkonauha-liiton turvakoti Emmaus
Helsingissä 10 hoidokkaalle ja Pelastusarmeijan t:t
Helsingissä 30:lie ja Turussa 20 hoidokkaalle.
2| Myöhemmin (v:n 1905 jälkeen) on t. nimitys
otettu käytäntöön tarkoittaessa hoitokoteja
sellaisia 15 v. nuorempia poikia tai tyttöjä varten,
jotka huonohoitoisuuden tai pahantapaisuuden
lähden on erotettu pois kodeistaan ja
omaisistaan ja otettu suojelukasvatuksen (ks. t.)
alaisiksi; t:ssa he saavat täyshoidon, huolellisen
kasvatuksen ja opetuksen ylemmän
kansakoulu-kurssin aineissa, jos t:ssa on oma kansakoulu,
muussa tapauksessa t:n läheisyydessä olevassa
yi. kansakoulussa, sekä jatko-opetusta; myöskin
annetaan ohjausta käytännöllisessä työssä, pojille:
maanviljelys- ja puutarhatöissä, karjanhoidossa,
puusepän, suutarin, räätälin, rautasepän y. m.
ammateissa; tytöille: taloustehtäviä,
kotieläinten-hoitoa, ruuanlaittoa, pesua, siistimistä, ompelua,
kankaankudontaa, puutarhanhoitoa j. n. e.
Henkilökunta ou muodostettu tehtävien ja oppilasten
sukupuolen mukaan; poikien t :ssa johtaja,
opettaja, katsastajat eli t.yönueuvojat ovat miehiä,
einännöitsijä, keittiö- ja karjataloushenkilöt vain
naisia; tyttöjen t:ssa ovat kaikki toimihenkilöt
naisia. T:t sijoitetaan mahdollisuuden mukaan
maaseudulle, mutta yksityisiä t:eja on kau-
pungeissakin. Hoidokasteu lukumäärä on rajoi
tettu vähäiseksi, n. 25:een kussakin, paitsi missä
vanhempien turvakotien aikaisemmat järjestelyt
myöntävät useammalle hoitopaikkoja; silloin
oppilaat koetetaan jakaa pienempiin ryhmiin
(..kotikuntiin").
T :eista ovat valtion perustamia Käy rä
(ks. t.), Koivikko, östensö (ks. t.) ja osittai
sesti Kylliälä (ks. t.). Kunnallisista t:eista
vastaavat Helsingin muutamat kasvatuslaitokset
(Toivoniemi 30 suomenkiel. tytölle Lohjalla.
Aisböle Finnliyssä 30 ruotsinkiel. tytölle) t:eja
Yksityisten perustamia ovat Seimelä (ks. t.i
perust. neiti B. Hernberg Vihdissä; Helsingin
Valkonauhan poika- ja saman tyttökoti
Helsingissä; Pursiala (tytöille) Mikkelin lähistöllä,
perust. Mikkelin Valkonauha-yhdistys; Pohjolan
poikakoti Muhoksella, perust. »Nuorten Ystävät’’
Oulussa; Kelkkalan poikakoti Viipurin
maaseurakunnassa, perust. Viipurin luterilainen
rukous-huoneyhdistys; Aningaisten poikakoti ja Kallion
tyttökoti Raunistulan esikaupungissa, perust.
Turun 3:nnen kappalaispiirin seurakuntayhtymä.
— Kaikki nämä yksityiset laitokset nauttivat
valtion kannatusta, joka vaihtelee 200-300 mk.
v:ssa oppilasta kohden; valtioavun nauttimisen
ehtoina 011 m. m. että hoidokasteu lukumäärä
ei ole Suurempi kuin 25, että niille varataan
tilaisuutta yi. kansakoulukurssin suorittamiseen,
että ue saavat käytännöllistä ohjausta jossakin
työtavassa tai ammatissa ja ovat valtion
määräämän suojelukasvatuksen tarkastelijan
valvonnan alaisia. [»Ehdotus suojelukasvatuksen jär
jestämiseksi" I-II (1905): ..Kertomus
suojelukasvatuksen tilasta Suomessa" 1-V1I; K»rkkonen.
»Kansakoulun käsikirja" (1916).] j. h. t.
Turvapaikkaoikeus ks. Asylioikeus.
Turve, tekn., soiden (ks. t.) pääasiallinen aines,
on saavuttanut teknillistä käytäntöä sekä polt
to-t:na, että t.-p e li k u n a. Kok ita t:n
käyttämiseksi paperinvalmistukseen, vaatteiksi,
alkoholin raaka-aineeksi y. m. on kyllä tehty, mutta
toistaiseksi tuloksitta. T.-pehkusta ks. t.
Poltto-t. Joskin kaikki t:t tarpeeksi
kuivattuina palavat, voidaan kuitenkin vain
määrätynlaista t:ta edullisesti käyttää polttoaineena.
Kun luonnossa esiintyvien suo-t-:iden
veden-pitoisuus on 90% ja enemmänkin, on suurin osa
vedestä poistettava, ennenkuin t. on
polttoaineeksi käytettävissä. Kuivatuksen jälkeen on
t:lle annettava määrätty tiheys, jottei se toisiin
polttoaineisiin verraten vaa.li liiaksi tilaa. Tästä
syystä lahoamaton rahka t , joka kaivaessaan
kutistuu aivan vähän ja joka on kevyt ja
kuohkea. on poltto-t :ksi kelpaamaton. Ensimäinen
ehto on siis. että t. on lahonnut. Tällöin t.
kolloidaalisten ominaisuuksiensa vuoksi muodostaa
melkeinpä juoksevassa muodossa olevan,
plastillisen ainekokoomuksen, joka kaivaessaan
melkoisesti kutistuu, kovenee ja tiivistyy. Tätä
voidaan suuresti edistää vanuttamalla ja
vaivaamalla t :ta sen vielä märkänä ollessa.
Puristamalla voidaan t:sta sen luonnontilassa ollessa
vettä poistaa vain vähäinen määrä.
Poltto-t :ta voidaan valmistaa
kasvitieteellisesti katsoen erilaisista t.-lajeista. Rahka-t:n
ja sarat:n sekoitus antaa erinomaista
poltto-t :ta. Sara t, on poltto-t :ssa yleisin esiintyvä
t.-laji ja siitä saadaan hyvää raskasta poltto-t:ta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
