Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tykistö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2113
Tykistö—Tykki
2114
lyaUf 1.) nimessä aloitetaan jokainen toimi
Ins. Taiteessa T., joka identifioitiin
roomalaisten Fortunan (ks. t.) kanssa, esitetään
muhkeana naisena, piiässii muurikruunu (kaupungin
suojelijan tunnusmerkki) ja kädessä milloin
runsaudensarvi, hedelmiä, tähkäpäitä y. m.,
milloin peräsin, milloin pyörä, pallo tai siivet.
|Lehr.-.. ..Poptiliire Aufsätze" (2:nen pain. 1875).]
E. Un.
Tykistö, armeian kolmas aselaji (vrt.
Jalkaväki, Ratsuväki). T:öön kuuluvat itse
tykistö ampumatarpeineen ja tarvekalustoineen
sekä tämän aselajin luetteloihin merkityt
henkilöt (päällystö ja miehistö) sekä hevoset.
T. jakaantuu maa- ja laiva-t:öön ja
edellinen taas kenttä- ja a s e m a-t :ö ö n. —
l:n pääasiallisena tehtävänä on taistelun
alkaminen. vihollisen pakottaminen asettumaan
ase-miiu ja paljastamaan itsensä. Tykistön
tehtävänä on lisäksi vihollisen heikentäminen,
sekasorron aikaansaaminen sen keskuudessa ja
linnoitusten ja varustusten tuhoaminen. Näin se
tukee jalkaväen etenemistä ja valmistaa
lopullista hyökkäystä, johon se myös ottaa osaa n. s.
tuliverholla (laajalla tykkitulella) estämällä
vihollisen varajoukkoja pääsemästä avuksi ja vihdoin
onnistuneen hyökkäyksen jälkeen pommittamalla
pakenevia vihollisjoukkoja.
K e u t t ä-t. seuraa sodassa armeiau muita
aselajeja ja sen tulee voida milloin tahansa siirtyä
paikasta toiseen. Kenttä-t:n kaliberi on
verraten pieni. Se jaetaan ajavaan ja
ratsastavaan t :öön. Edellisessä vain etuvaljakon
ohjaajat ovat ratsain, kun taas tykkimiehistö
ajaa tykkivaunuissa. Jälkimäisessä koko
miehistö on ratsain ja voi siitä syystä seurata
ratsuväkeä kaikissa tämän liikemuodoissa, eritoten
milloin ratsuväkiosastolle on annettu suurta
nopeutta vaativia tehtäviä. Kenttä-t:n
aliosas-tona on vuorit., johon kuuluu pienintä
kali-beria olevia tykkejä, jotka ovat keveitä
kuljettaa tiettömissä ja huonokulkuisissa seuduissa.
Vuoritykit sälytetään usein hevosten tai muulien
selkään. Usein miehistö saa köysillä ja
väkipyörillä vetää ja hinata tykkinsä ylös ja alas
jyrkänteistä. Keuttä-t:n taktillinen yksikkö on
patteri (ks. t.) : 4-G. joskus 8 tykkiä.
Kuhunkin tykkiin kuuluu 1-3 ampumatarvevaunua.
Lisäksi siihen kuuluu varasto- ja
kuormastovau-nuja. kenttäpaja y. m. Patteria komentaa
kapteeni tai nuorempi esikuntaupseeri. 2-3 patteria
muodostaa divisioonan, 2 divisioonaa
t.-rykmentin tai -brigadin. Eri tykkilajeista ks. Tykki
ja A m p ti m a-a s e e t. Aseena ratsaiu
kulkevilla kenttä-t:öön kuuluvilla on revolveri ja
ratsuväen sapeli, tykistönhoitajilla kuvemiekka
ja usein karbiiui. — Kenttä-t :n yleisimmin
käyttämä heittokappaleen laji on s r a p n e 1 1 i;
brisanttikranaatteja käytetään vain
erikoisesti määrätyissä tapauksissa. Kenttä-t :öön
kuuluu kuitenkin usein n. s. h a u p i t s i 1.
mörssäripattereita, jotka ampuvat
yksinomaan brisanttikranaatteja.
A se m a-t :n muodostavat suurinta kaliberia
olevat tykit. Tämä t. tulee kysymykseen, kun
ampuminen suoritetaan t:n sanottavasti
vaihtamatta paikkaansa päämaalin ollessa
liikkumattoman tai t:n aseman pysyessä pitemmän aikaa
samana, s. o. linnoituksin vastaan hyökättäessä
67 IX Painettu */,, 17
tai niitä sekä rannikoita puolustettaessa. Asema
t. jaetaau piiritys-, linnoitus- ja run
II i k k o t:ö ö n. Piiritys- ja linnoitus -t:t ovat
olennaisesti samanlaiset. Kannikko t. sitilvus
toin erikoistarkoituksensa vuoksi muodostaa
oman ryhmänsä. — Piiritys- ja 1 i n n o i
tus-t:n miehistö on jalkaväkeä, jonka vuoksi
tätii t:öä nimitetään myös julku t :ksi. Se
jue-tuau komppanioihin, pataljooniin ja
rykmenttei-liiu ja sillä ou erikoinen päällystönsä.
Linna-väessä se myös joskus ottaa osaa
jalkaväkipulve-lukseen. — R a n n i k k o-t. on kokoonpantu
samaten kuin linnoitus-t :kin, mutta se on merisota
laitoksen johdon alainen. Linnoitus-t :öön kuu
luu sekä kauaskantavia, suoraan ampuvia, suuri
kaliberisia (n. 15 cm) tykkejä sekä mörssäreitä
(kaliberi 21-30 cm). Suurvaltainsodassa on
käytetty vieläkin suurempikaliberista piiritys-t:öä.
Englantilaisilla on ollut 4(1 cm:n, saksalaisilla
jopa 42 cm:n mörssäreitä (n. s. „paksu Bertta").
Linnoitus-t:ssä käytetään paitsi suurikaliberi
sia tykkejä (kuten piiritys-t :ssä) sitäpaitsi
pienikaliberisia konetykkejä vallihautojen ja gla
siisin pyyhkäisemiseen tykkitulella valloitusyri
tysten torjumiseksi. — R a n n i k k o-t:ö ä käyte
tään merilinnoituksissa ja rannikkopattereissa.
Uudenaikaisien panssarialuksien panssaria mut
tamaan käytetään sekä kauaskantavia,
kalibe-riitaan 21-30 cm:n tykkejä että 28 cm:n
mörssäreitä.
Laiva-t:n muodostavat sota-alusten tykit ja
t.-miehistö. Sen miehistö otetaan matruusien jou
kosta. Kussakin aluksessa on yksi t. useampi
upseeri, joka johtaa ammuntaa ja on t.-iniehis
tön komentajana. Laivatykit ovat laadultaan
erittäin vaihtelevia, aina suurista,
kauaskanta-vista (piipun pituus jopa 50 kaliberipituutta)
aina pieniin kone- ja revolveritykkeihin. Ennen
pyrittiin aluksen kyljellä sinkauttelemuan mali
dollisimman suuria metallimääriä. Nykyään
suurimmat tykit on asetettu ampumaan kölin
suunnassa. Englannin laivastossa on jopa 41,s cm:n
Armstrongin tykkejä. Viime aikoina on
kuitenkin ryhdytty kaliberia pienentämään, joten
se uudenaikaisissa sota-aluksissa ei ole päälle
35 cm :n. vrt. Tykki. M. v. II.
Tykki, ahtaammassa merkityksessä raskas
ampuma-ase, jonka kuularata on verraten suora,
laveammassa merkityksessä myös haupitsi t.
mörssäri, jonka kuularata on kaareva.
Taktillisessa suhteessa puhutaan kenttä-, vuorist o-,
asema-, piiritys- ja linnoitustöistä
sekä rannikko- ja 1 a i v a-t:e i s t ä. Kahden
viimemainitun lajin pääasiallisena
tarkoituksena on panssarin murtaminen. Niiden piippu on
senvuoksi verraten pitkä, heittokappaleen
alkunopeus suuri, samoin paine korkeu. Maa-t:ien
piipun pituus on 30-35 kaliberia, rannikko- ja
laiva-t:ien 50 kaliberia. T. lepää joko kiinteällä
tai pyörillä liikkuvalla lavetilla (ks. t.) ja
suuntaamista varten se on varustettu
tähtäinlaitteella (ks. T ä li t ä i n k i i k a r i). Ileittokup
paleina käytetään erilaisia projektiileja (ks. t.;
vrt. S r a p n e 1 1 i ja Kranaatti);
räjähdys-kappaleiden sytyttäjistä ks. Sytyttäjä.
Re-kylivoiman rajoituksista ks. Lavetti ja
Tlyd-r a ii 1 i n e ii jarru.
T:t valmistetaan nykyään tavallisesti
teräksestä; piippu on rihlattu, jotta kuula piipussa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
