Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tynkäparlamentti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2121
Tynkäparlnmentti (engl. Rump-parliamcnt\
■m nimitys, jota käytetään engl. |iarlumentin
alahuoneesta sen jälkeen kuin Cromwell 0 p.
jouluk. 1648 oli karkoittauut siitä presbyteriset
jäsenet, jättäen 80 independenttiä jäljelle. — Sama
nimitys on annettu Frankfurtin
kansalliskokouksen radikaalisen ryhmän Stuttgartissa imuiden
lii-i-nten erottua) jatkamalle kokoukselle (6-18 p.
k.-.ik. 1849). K. O. L.
Tynnyri, vanh. suom. astiamitta. Kuivan
tavaran mittana t. oli = 30 kappaa (t\ 5,n« 1) = l.«<« hl;
juoksevan tavaran mittana = 48 kannua (il 2,«i? 1)
= 1,ih hl (vrt. Metrijärjestelmä).
Mitattaessa viljaa tai jauhoja oli ,,pyyhkäisty t."
mitan reunoja myöten tasattu, kun sitä vastoin
perunoiden, lanttujen, nauriiden y. m. sellaisen
tavaran mittaamiseen käytettiin ..kukkura t:iii".
— Ruotsissa oli viime vuosis. keskivaiheella
tavaran laadusta riippuen kaikkiaan viisi eri suuruista
t:iii (ruots. turina) tullut käytäntöön.
Nestemit-tuna oli t:llii sielläkin edellämainittu neste-t:ii
suuruus. Kuivan tavaran t. käsitti aina 32
kappaa. mutta eri määrän kannuja. M. m. oli
pyyhkäisty t. = 56 kannua siis = 1,4«« hl. mutta
kukkura t. = 63 kannua = 1.e»5 hl
(Kappa-artikkelissa on maiuittu vain vanh. ruots. pyyhkäisty
mitta, eikä suom. kapan suuruutta, eikä sen
suhdetta t:iin. ks. ylempää). — T:n vastine
Englannissa on nestemitta t u n = 2 pipes = 4
liogs-lieads = 252 gallons = 1.145 1 viinimittaua ja = 216
gallotis = 981 1 olut mittana Kansk. vastaava
luitta t o n n e a n ou viinimittaua Bordeaux’ssa
ja Bayonnessa=4 liarriques = 912 1 ja
painomit-tana = 1,000 kg. Saksassa y. m. saksaa puhuvilla
paikkakunnilla t:iii vastaava mitta Ton n e oli
myös sekii tilavuus- että painomitta ja hyvin
vaihtelevaa suuruutta; esim. kuivan tavaran
mittana Riiassa = 137,j» 1, Mecklenburgissa = 154.is 1,
Lyypekissä = 138.71 1 j. n. e. Nestemittana oli
Tonne Preussissa = 100 Quart = l14,s 1 olutta
mitattaessa, mutta Hampurissa = 173,1,
Bremenissä = 169,ji 1. Saksissa = 98.m 1 j. n. e.
Paino-mittana Tonne oli Saksan valtakunnassa,
Itä-valta-Unkarissa ja Alankomaissa = 1,000 kg.
V. S.n.
Tynnyriholvi, tynnvrinpuoliskon muotoinen
tai puolisilinteriii matalampi tai korkeampikin,
kahden tukimuurin kannattama, varhaisin
(Egyptissä) ja yksinkertaisin, joko vaakasuora tai
kaltevasti nouseva liolvimuoto. Huippukaarisena
t. oli jo vanhalla ajalla Assyrian viemäreissä
käytännössä, keskiajalla Etelii- ja Itii-Rauskan
kirkoissa. Antiikin Buurimmnt t:t. Rooman
Pala-tinus-vuoren flaviustenpalatsin t:n (jännemitta
oli 30 m) ja Ktesiphonin palatsihallin (500-luvulla
j Kr.), leikkauksessa munanmuotoisen t :n
(jänne-mitta 26 m) uudenaikaisten näyttely- ja
rauta-tiehallien raudasta I. rautalietonista pystytetyt,
suunnattomat t :t kuitenkin suuruudellaan
sivuuttavat. Esim. mainittakoon vain Pariisin ja
Chieagon maailmannäyttelyjen (1889 ja 1893)
konehallien t :t. kumpikin lähes 110 m:n
jänne-mittaisia. ks. Holvi, Rautabetoni,
liitekuva II, 6. • U-o N.
Tynnyrilintu ks. Kerttuset.
Tynnyrinala, vanha Suomessa ja Ruotsissa
käytetty tiluksien pintamitta = 2 panninmaata
iks. Pänni) =32 kapanalaa = 4.936.41 m5 I. siis
n. */» ha. Kun peltojen ala lienee ennen aikaan las-
2122
kettu kylvön suuruuden unikaan, oli t. aikaiseni
min vaihtelevaa suuruutta, kunnes se (1635)
määrättiin 14,000 neliökyynäräksi. Nykyään t.:lla
jokapäiväisessä puheessa tarkoitetaan puolta ha ia.
Typha ks. Osmankäämi.
Typhoeus f-phöe’us[, Typhaon JplnVOnJ,
Typhos /tijphiYx/, Typhou /IflphffnJ, kreik.
taruolento, Gaian ja Tartaroksen poika. Ekhidnan
puoliso, kuvataan hirviöksi, jolla on ylen
voimakkaat raajat, sata päätä, tulta leimuavat sil
mät ja jonka huuto milloin on sonnin mylvinnän,
milloin leijonan ärjynnän, milloin kimeän
vihellyksen, milloin minkin äänen kaltainen.
Syntyneenä titaanien kukistumisen jälkeen hän
vuorostaan nousee kaikkia jumalia vastaan. Syntyy
kauhea taistelu. T:n tulenliekeistä ja Zeuksen
salamoista maa ja taivas ja meri jyristen
kuohahtavat; Tartaroksenkin asukkaat vapisevat.
Vihdoin Zeus voittaa; salamain polttamasta hir
viöstä nousee sellainen kuumuus, että maa on
kuin sulatettu rauta. T:sta syntyvät tuhoisat
tuulispäät; hänestä ovat myös syntyisin
kaikenlaiset hirviöt (ks. Ekhidna). — T:n taistelu
sijoitettiin tav. Kilikiaan, „arimolaisten" maa
lian; kukistettuna hiin viruu joko tämän maan
onkaloissa tai Aitnen (Etnan) alla, ja hänen
olopaikastaan tulvii aika ajoin tulivirtoja, vai
nioita hävittäen. Ilmeistä on. että runoilijoilla
T:ta kuvatessaan on ollut mielessään
maanalaisten vulkaanisten voimain ilmiöt. Toiselta
puolen kreikkalaiset katsoivat T:n olevan saman
kuin egyptiläisten muutamissa suhteissa saman
kaltainen Set jumala, jonka kreik. nimenä sään
nöllisesti on Typhon. ks. Set. O. E. T.
Typhus exanthematliicus (febris e.) ks.
Pilkkukuume.
Typhus recurrens f-n’r-] (febris r.), toisinto
kuume, erikoisten mikro-organismien,
rekurrens-spirillien. aiheuttama tarttuvainen kuumetauti,
jonka kulku on siten jaksottainen, että noin
5-7 päivää kestäneen ankaran kuuinepuuskan
jälkeen taas seuraa jotenkin yhtä pitkä kuumee
ton tila. johon sitten jälleen liittyy kuumejakso
ja uudelleen kuumeeton aika. Tällaisia kuumejak
soja, jotka yleensä aikaa myöten käyvät
lyhyemmiksi ja helpommiksi, voi esiintyä useampia.
Tauti, joka joskus saa kulkutaudin luonteen
terveydenhoidollisessa suhteessa huonompiosaisten
kansankerrosten keskuudessa, on meillä jotenkin
harvinainen. M. 0-71.
Typiikka (ks. Tyyppi), eduskuvaoppi.
Typografi (ks. Typografia), kirjaltaja.
Typografia (kreik. typos = jäljennös fvrf.
Tyyppi], ja graphein - piirtää), kirjapainotaito
(ks. t.). — Typografinen, kirjapainotaitoon
kuuluva. — Typografinen piste ks.
Typometri.
Typologia (kreik. typos = kuva, esikuva, ja
logos - sana. oppi), muototyyppeihin perustuva
teoria; teol., selitysopillinen menetelmä, joka on
läheistä sukua allegoriselle selitystavalle (ks.
Allegoria) ja jonka avulla Vanhasta testa
meritista saadaan kristinuskon aatteiden tulkki.
Vanhan liiton henkilöt, tapahtumat ja laitokset
esitetään uustestamentillisen tävttämyksen esi
kuvina. T. oli vanhassa kirkossa allegorian
rinnalla yleinen; sitä käyttää myös apostoli
Paavali selittäessään esim., että kallio, josta Mooses,
löi vettä, kuvaa Kristusta (1 Kor. 10,». Ar. II.
Tynkäparlamentti—Typologia
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
