- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 9. Stambulov-Työaika /
2123-2124

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tynkäparlamentti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

2123

Typologinen tutkimus—Typpi

2124

Typologinen tutkimus (ks. Typologi a) on
etenkin muinaistieteessä käytetty
järjestelmällinen työmenetelmä, joka ihmistyön
aineellisten tuotteiden. varsinkin
esinemuotojen eli tyyppien
kehitys-ilmiöitä tutkimalla selvittää
historiallisia aikamäärittelyjä. T. t.
perustuu siihen huomioon. että
esinemuodot y. m. ihmisten
valmisteet ovat samantapaisten
kehitys-lakien alaiset kuin orgaaninen elämä
Cleeusä (ks. Polveutumiso p p i).
Järjestämällä esinemuodot kehitys
sarjoiksi, joissa vierekkäiset muodot ilmeisesti
johtuvat toisistaan, mutta sarjan alku- ja
loppu-päät monasti ovat jo ihan erilaiset, koettaa t. t.
saada selville esinemuotojen suhteellisen ikäjär
jestyksen. Etenkin muutamat
esine-ryhmät ovat olleet siksi herkkiä
kehitykselle, että kukin muoto eli
tyyppi on ollut vain pienen aikaa
vallitsevana. Niin esim. soljet
(ks. kuvaa, joka esittää’
skandinaavisten pronssiajan solkien
kehityshistoriaa n. v. 1400-v :een 700 j. Kr.).
— Milloin jonkun tyypin kehitys
on selvitetty ja sen kronologia on
saatu varmennetuksi hauta- ja
yleensä suljettujen löytöjen nojalla, voidaan
tyypin eri asteita ruveta käyttämään sellaisten
esineiden suhteellisen iän määräämiseen, joiden
kanssa sitä löydöissä tavataan. T :n t:n ja
tarkkojen hautatutkimuksien nojalla on
muinaistutki-muksen siten onnistunut saada selville eri
vuosisadoille tai n. s. periodeille ominaiset
esinemuodot. Juuri t:n t:n nojalla voidaan
esihistoriallinen kronologia nyt katsoa täysin varmaksi
pronssikauden alkujaksolta nykyaikaan asti.

T:n t:n keksijöitä ja etevimpiä käyttäjiä ovat
ruotsalaiset muinaistutkijat, etenkin Ilans
Hildebrand ja Oscar Montelius (ks. n.).

T:n t:n käytäntöön tulo muinaistieteessä
merkitsi siinä luonnontieteellisen tutkimustavan
valtaanpääsyä historiallistarustollisen asemasta, ja
vasta sen jälkeen muinaistutkimuksesta tuli tiede.
T:n t:n heikko puoli on siinä, että se liiaksi
yleistää kehitysilmiöt. Niin välttämätön kuin se
oukin esihistorian yleiskulun selvittämiseksi, niin
riittämätöntä on nojautua siihen alueellisia
muinaistutkimuksia tehtäessä, koska kehitys on
eri seuduilla voinut kulkea eri vauhtia.
Viimeaikoina onkin historiallista, deduktiivista metodia
uudelleen jonkun verran alettu käyttää
muinaistieteessä. (Oscar Montelius, „Die typologisehe
Methode" (1903).] A. il. T.

Typometri (ks. Tyyppi ja Metri), koje,
jolla määrätään kirjasimen (ks. t.) keilinsuuruus.
— Typometrinen järjestelmä,
kirjasinten y. m. latomiseen käytettyjen kirjapainot
listen kappaleiden välillä vallitseva yhtenäinen
mittasuhde. Kaikki kirjasimet, neliöt, loitot
koristeet y. iii. ladelman ainekset ovat saman
yksikön, typografisen pisteen,
kerrannaisia. 2,660 typografista pistettä = t metri.

Typoskooppi (kreik. typos = jäljennös, ja
shopein = katsella). Emsmannin 1861 keksimä
kaleidoskooppi (ks. t.), jossa okulaaripää on avonainen
ja päättyy ulosvedettävään, 15-20 cm: n
pituiseen. kalèidöskooppiputkeen liittyvään, okulaari

päähän päin laajenevaan torveen. Siinä on
n. 5 cm: n päässä silmään päin käännetystä
aukosta polyedrinen lasi. T. luo hämmästyttävän
paljouden monivaihteisia kuoseja.

Typotius, Jakob (k. 1601), oppinut, syntyi
sin Belgiasta,, tuli 1578 Juhana III:n käsikirju
riksi, jona otti osaa silloin vireillä oleviin
sovit-teluihin paavinvallan kanssa. Mutta 1581 hänet
yhtäkkiä vangittiin ja tuomittiin elinkautiseen
vankeuteen, syistä, jotka vieläkään eivät ole
aivan selvillä. Häntä säilytettiin enimmän aikaa
Suomessa, Turun- ja Hämeenlinnassa. Vasta
Sigismundiu tultua hallitsijaksi T. vapautettiin
ja muutti myöhemmin Praagiin, tullen keisari
Rudolfin historiografiksi. Hän on julkaissut useita
historiallisia ja valtio-oikeudellisia tutkimuksia,
joista kertomus ,.Notæ de regno Svetiæ" (1. ..His
toriatlinen kertomus Ruotsin valtakunnasta, sen
sisällisistä ja ulkonaisista sodista", painettu ensi
kerta 1605) on huomattava historiallisena
lähdekirjana. k. g.

Typpi (lat. nitrogenium), kaasunmuotoinen
kem. alkuaine, jonka keksi ja ensimäisenä eristi
I). Rutherford 1772. Sitä on vapaana ilmassa
n. 1/5 ilman tilavuudesta. Sidottuna se esiintyy
monissa elimellisissä aineissa, esim. munanväl
kuaisaineissa, alkaloideissa y. m. sekä nitraateissa
l. typpihapon suoloissa, nitriiteissä, syanideissa,
y. m. T:eä voidaan valmistaa ilmasta siten, ettii
ilmaa johdetaan hehkuvan, vaskilastuja sisältävän
putken läpi. jolloin ilman happi yhtyy vaskeen
ja t. jää jäljelle. Näin saatu t. ei ole
kuitenkaan puhdasta, koska siihen jää vielä argonia
(ks. t.) y. m. jalokaasuja. Puhdasta t :eä
valmistetaan esim. kuumentamalla väkevää ammonium
nitraattiliuosta tai ainmouiumkromaattia. T. on
väritön, mauton ja hajuton kaasu, joka liukenee
vain hyvin vähän veteen (1,8 voi. % 15° C). Se
on ilmaa hieman keveämpää, om.-p. 0,»8». Kem
merkki N. At.-p. 14,oi. T:n kriitillinen lämpö
tila on —146° C. sen kieliumap. —195° C
Kemiallisesti t. on hyvin tehoton alkuaine, joka
vain vaikeasti yhtyy muihin alkuaineisiin. Se
ei pala eikä ylläpidä palamista. Sen takia tukeh
tuvat eläimet hengittäessään puhdasta t:eii.
Yhdistyksissään t. on tavallisesti kolme- tai viisi
arvoinen. Se yhtyy kovin kuumennettaessa suo
raan litiumiin, kalsiumiin ja magnesiumiin nit
r i d e i k s i. Booriin se yhtyy muodostaen vai
koisen, sulamattoman jauhon, hoori-t:n, BN
T. muodostaa useita vety-yhdistyksiä, joista tär
kein on ammoniakki (ks. t.), jota nykyään
valmistetaan Haberin menetelmän mukaan puser
tamalla vetyä ja t:eä yhteen katalyyttisesta
Muita vety-yhdistyksiä ovat hydratsiini ja
typpivety happo (ks. t.). Hiilen kera t
muodostaa syaaniyhdistvksiä (ks. S y a a n i i.
Kloorin ja jodin kera t. muodostaa kloorit: n.
NClj ja jodi-t:n, NJn, jotka ovat voimakkaasti
räjähtäviä aineita. — T. muodostaa seuraavat
oksidit 1. happiyhdistykset: t.-o k s i d u 1 i n
(ks. Nauru k aa s u), N2O, t.-o k s i d i n (ks. t.l,
NO, t.-t r i o k s i d i n " (ks. Typpihapoke),
NsOs, t.-t et r oksidi n 1. t.-d i o k s i d i n
(ks. t.), N»0, 1. NO» ja t.-p e n t o k s i d i n (ks.
Typpihappo), N206. Salaman iskiessä ilman
läpi muodostuu erinäisiä t:n oksideja, jotka vesi
höyryn kanssa yhtyen muodostavat ammonium
nitraattia. Ilmasta valmistetaan saman peri

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Nov 21 04:09:16 2020 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/9/1106.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free