Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tyrosiini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
212»
Tyrosiini—Tyrvään kihlakunta
2130
mättävänä satama ja kauppakaupunkina
välittäen idän tavaroita länteen. Ristiretkien aikana
kohosi T. niiteen kukoistukseen mutta menetti
turkkilaisvallan aikana vähitellen entisen
merkityksensä. ollen nykyään Sur niminen
kyläpahanen. |Jeremias, ..Tyrus bis zur Zeit
Nebukadnezar" (1891), Lucas, ..Geschichte der Studt
T zur Zeit der Kreuzztige" (1890).) II. H-a.
Tyrosiini, munanvnlkuais-, liima-,
sarveis-y. m. aineiden miidiitessä syntynyt
hajuautumis-tulos. Sitä ou myös valmiina eläinten kudoksissa,
<sim. haimassa ja maksassa. Veteen vaikeasti
liukenevia silkinliohtavia neulamaisia kiteitä.
S. 8.
Tiirr, IstvÄn (1825-1908). unk.
vapaustaistelija; palveli upseerina unk. rykmentissä, joka
1848 taisteli Italiassa: meni 1849
sardinialaisten puolelle, ja toisteli sam. v. Badenin
tasavaltalaisten joukossa. 1854 T. toimiessaan
Englannin asiamiehenä Bukarestissa joutui
itävaltalaisten käsiin ja tuomittiin kuolemaan, mutta
laskettiin vapaaksi. 1859 hän Guribaldin
apulaisena otti osua sotaan Itävaltaa vastaan ja 186(1
Garibaldin Sisilian ja Napolin retkeen kohoten
divisioonakenraaliksi Italian armeiassa. 1866 hän
Serbiastu kitsin valmisti kapinaa Unkarissa.
Saatuaan 1867 armahduksen T. palasi Unkariin,
niissä m. m. otti osaa suuren Tonavan ja Tiszan
välisen kanavan suunnitteluihin. lläntä
käytet-tiin myöskin monesti v:een 1870 asti Itävallan,
Italian ja Hanskan välisissä salaisissa
neuvotteluissa. V:sta 1881 hän johti Korintin kannuksen
kanavoimistöitä. Julkaissut m. m. ..La Maison
dAutriche et la Hongrie" (1865); hänen
muistelmiansa julkaistiin 1903 ja seur. vv.
sanoma-lehdessä ..Magyar llirlap". [Schwarz. „Stefan T."J
Tyrrheenit ilut. TyrrliPni, kreik. Tyrrhrnoi’),
etruskit (ks. t.).
Tyrrhenin-meri (vanhan ajan Mare
Tyrrhf-iinm, Mare Tuscum ja 1/arc inferum, it. Marc
Tirreno), se Välimeren osa, joka on Italian
mantereen, Sisilian, Sardinian. Korsikan ja Elban
saarien välissä, vrt. Välimeri.
Tyrseenit ks. Tyrrheenit.
Tyrtaios, kreik. valtiollisen ja sotaisan
elegia-runouden mainehikkain edustaja, Spartan
kansallisrunoilija (7:nnen vuosis. keskipalkoilla).
Tunnettu ateenalainen kasku, jonka mukaan hän
oli ontuva opettaja, jonka ateenalaiset olivat
lähettäneet ahdistetuille spartalaisille päälliköksi,
on perätön; runoelniiensa katkelmista päättäen
T. oli kun olikin uitospartalainen. Hän eli 2 .sen
messeenialaissodan aikana. Lennokkailla
kehotus-elegioilla hän nosti spartalaisten, sodan
vastoinkäymisistä masentuneet mielet uuteen intoon ja
vei heidät päällikkönä voittoon; kun pitkällisen
sotatilan taloudelliset vauriot synnyttivät
sisäisiä levottomuuksia, hän tyynnytti tulistuneet
mielet esittämällä Eunomiu-elegiassuan esi-isien
suurtöitä ja heidän luomansa valtiojärjestyksen
perusaatteita. Myöhempinä aikoina spartalaisten
■>li tapana panna sotaleireissään toimeen
kilpailuja T.n kehotuselegiain esittämisessä;
taisteluun marssiessaan heidän kerrotaan kaiuttaneen
hänen anapestiinittaisia doorihiiskielisiä
marssi-laulujuau. Elegioissa T. käytti tämän runolajin
joonialaista murretta. T:n runoelmina on.
pienempien katkelmain ohessa, säilynyt 3 pitempää
elegiaa tai elegianotetta. Näistä jäännöksistä 011
kuitenkin melkoinen osu peräisin muiden elegian
kirjoittajani runoista. Varmasti voidaan T:n
hengentuotteina pitää vain niitli kappaleita, joissa
hänen aikansa luoane ja olot tulevat, selvästi
näkyviin. Näissä kuvautuu arvokkaasti ja sytyt
tävästi spartalainen sunkarimieli. Sitäpaitsi
niillä on suuri historiallinen arvo.
Tyrväntö. 1. Kunta, lliimeen 1., Hauhon
kililak., Hutlulun Tyrvännöii-llämeenlinnan nimis
iniesp.; kirkolle 15 km Parolan rautatieasemalta.
2’/» km Suotaalan laivalaiturista. Pinta-ula
88,o k in-, josta viljeltyä maata (1910) 2,740 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 35 ha, puuturlia-ala
6,7 ha). Manttaalimäärä 41.4J7&. talonsavuja 65
torpansavuja 48 ja muita savuja 110 (1907).
1,813 as. (1915); 352 ruokakuntaa, joista maan
viljelys pääelinkeinona 256:11a (1901). 297 hevosta.
1,149 nautaa (1913). — Kansakouluja 4 (1916).
Lepaan puutarhaopisto. Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Hannukkalan saha, Uanntikkalan
mylly, Iluukilan meijeri, llaukilan tiilitehdas. —
Muinaismuistoja: vanha sakaristo Lepaassa. —
Vanhoja kartanoita: Lahdentausta, Lepaa ja
Haukila. — 2. Seurakunta, Porvoon hiippak..
Hämeenlinnan rovastik.; kuuluu kappelina
Huttulaan. mainitaan sellaisena jo 1449, määrätty
erotettavaksi omaksi khrakunnaksi sen. päät.
6 p:ltä marrask. 1906. — Kirkko puusta, rak
1799, korj. perinpohjin 1912. [A. O. Heikel.
..Kertomus Hauhon kihlakunnan muinaisjäännök
sistä" (Vet. soc. bidrag. N:o 29).) L. li ven.
Tyrvää (ennen A 1 a-S a s t a m a 1 a, sekä
Kalliala; ruots. Tyrvis). 1. Kunta.
Turun ja Porin 1., Tyrvään kililak., Tyrvään
Kiikan-Kiikoisten nimisiniesp.; kirkolle Tyrvään
rautatieasemalta 1 km. Pinta-ala 424,8 km, josta
viljeltyä maata (1910) 8,181 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 758 ha, puutarha ala 18.: ha).
Manttaalimäärä 85’/j^, talonsavu ja 230. torpan
savuja 397 ja muita savuja 1,581 (1901). 9,625 as.
(1915), joista Vammalan kauppalassa asuvia 705.
1,920 ruokakuntaa, joista maanviljelys pääelin
keinona l,049:llä (1901). 875 hevosta, 3,254 nau
taa (1913). — Kansakouluja 11 (1916).
Yhteiskoulu (avattu 1904). Veistokoulu. Säästöpankki.
Kansallisosakepankin ja Tampereen osakepankin
haarakonttorit. Kunnanlääkäri. Kunnaneläinlää
käri. Apteekki. — Teollisuuslaitoksia: Tyrvään
sähkölaitos; Tyrvään, Sammaljoen. Illon ja Lopen
salon osuusmeijerit; Tyrvään juustomeijeri;
Kaukolan sähkömylly; Vammalan mallastehdas y. m.
- Muinaismuistoja: Tyrvään vanha kivikirkko
(rak. n. 1400) Roismalan kylässä. — T:ii kirkon
kylä on muodostettu V a m m a I a (ks. t.) uimiseksi
kauppalaksi. — 2. S e u r a k u n t a,
konsistoril-linen, Turun arkkihiippak.. Tyrvään rovastik.:
aikoinaan Karkkuun kuulunut kappeli, jolin oli
oma kirkko jo ainakin 1466. erotettiin omaksi
emäseurakunnaksi 1520. T:seen ovat aikaiseni
min knppeleina kuuluneet seuraavat nykyjään
itsenäiset khrakunnal : Kiikku (per. 1662) ja
Kiikoinen (per. 1847); nykyjään kuuluu T:seen
vielä S a m m a 1 j o e n (ks. t.) rukoushuonekunta.
— Kirkko tiilestä, valmistui 1855. IA. Warelius.
»Kertomus T:u pitäjästä" (Suomi 1854); „Tyr
vään numero" (..Aamulehti" 1912 N :o 136).1
L. Il-nen.
Tyrvään kihlakunta käsittää Karkun, Suo
niemen. Mouhijärven, Suodenniemen. Lnvian.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
