- Project Runeberg -  Valon kadotessa /
311

(1900) Author: Rudyard Kipling Translator: Aino Malmberg
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

vatotf kadotessa

311

pystyyn, mylvi kovaa ja vaipui röhähtäen maahan.
Joku oli katkaissut sen kaulan estääkseen häiriötä
syntymästä. Sitten kuului syvä huokaus mieheltä,
joka oli saanut kuoliniskunsa, ja sitten uusia
tuskanhuutoja sekä enenevää pyssynpauketta.

Ei ollut nyt aikaa kysymyksiin.

»Astu alas, mies! Joudu suojaan kamelin taakse!"

»Ei, ei. Asettakaa minut taistelun eturiviin!"
Dick käänsi kasvonsa Torpenhow’ta kohti ja kohotti
kätensä asettaaseen kypäränsä suoraan, mutta ei
osunut oikein, vaan pudotti sen päästään. Torpenhovv
näki, että hänen hiuksensa olivat harmaat ohimoiden
kohdalla ja hänen kasvonsa olivat kuin vanhan miehen.

»Tule alas sinä helkkarin hupsu! Dickie, tule

alas!"

Ja Dick tuli tottelevaisena, mutta hän tuli
niinkuin kaatuva puu, pudoten syrjittäin alas Bisharinin
satulasta Torpenhow’n jalkoihin. Hänen onnensa oli
kestänyt loppuun saakka. Viimeisenä armona
ystävällinen luoti oli lävistänyt hänen päänsä.

Torpenhovv polvistui kamelin suojassa, pidellen
Dickin ruumista sylissään.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 12:47:59 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/valonkadot/0321.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free