Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ali
!k 4.
keisarituitta
jleltitiitittitt "tk pina.
’kietoja ’kiirun !sätijanjst-et "ja balisi-suotuesta.
Tilaiiö- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, herra A. W. Jahnssottiit kirja-
kauppa, herra C, A. Rönnbergin kauppapuoti, Liii-
nankatii 36 l; sekä Hj. Rydmauiii ja kumpp, lamppu-
puoti Linuankatu 1.
Tilaiinijitita:
Tiirtin posti- Muissa posti-
Turussa konttorissa konttoreissa
Koko wuodelta 2 ni. 2 tii. 52 p. 2 ut. 82 p.
!(2 wuodelta 1 tii. 1 in. 26 p. 1 in. 41 p.
Leltden konttori ja painopaikka:
Liunattkatti N:o 2."- 3.
Leliden waötnnaalaiuen toimittaja:
Maisteri O. F. Borg"
Ilnioitiiksia
ii 15 pennia ensi siwulla ja 10 penttia tuuilla
siwuilla pieiteltii riioilta wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A, W. Iahnssonin kirja-
kaupassa.
Snnnuntainii Septnagesiiiia saarnaamat:
Tuoitiiokirkossa, suom, aatttusaartiaii (k:lo 8):
kappalainen Sarkka; ruots. aaniusaaru. (k:lo 11):
w. t. kirkkoh. Ticklan; siioin, ehtoosaarnan (k:lo
343) ja ruots. ehtoosaarnan (k:lo 4): w.pastori
Appellterg.
in" Kolehti ttilee tvankeusyhtiölle.
Littnattkirkossa, (kl. !1) suomea: littnaiisaar-
naaja Udelius.
Lakietyshtioiieessa Lantisella Allakadulla suo-
iiialaitteti raamatunselitys k:lo 4 j.p.p sekä ruot-
salaitieii k:lo 6 j.p.p, joka suitnuiitai ja keskiwiikko.
Syiitynyt:
Turku Heltiiikiitin 5 p:ita 1881.
"41 26. §alitie-ion"
Tyttölapsi.
§da :sakin-ison,
sytit. Helitnder.
Tytlö. "liittila Tatnuiikuuti 22 p:nä 1881,
Enitlia :stalin-skon, Eintk §ahnsson;
sytit. Bergroth.
urun satama" ja perkauslaitoksen tarpeeksi
" tarwitaan seurantoja puuaitieita, jotka
owat eittien tämän helmikuun kuluttua tuota-;
wat itiaaratylle paikalle kaimwaitieiiielle Turun
linnan lahella, nimittain:
100 kapp. 6 sylen kuusista pölkkyii,
inaa latinalta;
6 tiiu-
70 " 4!""2syleithonkatukkia,itteistetytkah-
delta siwulta 6 tuuman "leiveiksi ja
9 tunnuin letveydestii tveistettyjeit
simujen ioiililla;
25 " 4 sylen ja
5 " 6 sylen honkatukkia askeit sanotusta
suuruudesta seka
17 tiistaini 14 jalait kadella sahattua houka-
lankkuja.
Suletiiita tarjouksia kysyinylsessa olemasta
leweiatisista taikka osistit siitit saattaa en-
nen tiitiiaii ktiiitt 16 p:iviiii lähettää ctllekir-
jottaneelle, satama- ja perkauslaitoksen sihtee-
rille Turkii, helmikuun 4 p. 1881.
Kaskysta:
Entil Wahlinati;
Kerttulinkati N:o 4.
askiikelloja, Seiiiakelloja, Lasi-
"5" silmia, Pineeneitii, Optillisia
kaluja sekä hienoja korukaluja
myypi I, G, Jtilin,
Aleksanterintorin ivareella.
Htioitiaa!
Hytoassa kunnossa oletpa Wiiiii- ja
Ltsaletiiieujuottiaiii ttiyyiiti myydään hyö-
dyliisilia elidoilla, Likeniiiiin
5;; Åli’ts.
"Etiiittktitu N:o 11.
Wasikan-, Lanipaan-, Pii-
kin- ja Jiiiiikieniiahkoja
ostetaan korkeinipiitt hintoihin
N-.thkakaupassa Uudenniaau tullitta.
E; J; ’indroos
"iit-aitat.
annn .statisakirjasto ja Liikitsali
iii, !880,
II-
Walttaiuiitiintii on, ettii se, joka tahtoo
hinnakseen kiinttiiii yleistit kirjastoa, jussit
oit kaikenlaista, jospa ivaitti hyntiiiikin, kir-
jallisuutta, ttiiiiiskiii johonkin iuiiiiriu tun-
tee tiitii kastillisuutta, tietiiakseeti ivakita juti-
ri sita, jota hiitten oit lialn lukea, jott’ei
walitseiiiiseu tarwitse tapahtua enemmän
sattumuksen nojalla" O.Iititta suuremmaksi
osaksi iiiniii ]trio ihat! juonnollisesti putit-
tiiti sitta lukiakunnalta, joka meidan tuitas:t-
sa kayttiiii it. t’. kansakirjastoja, sillii liitil-
laksemme utasta juuri uiiitten kansakirja-3;;
tojen kautta, jotka ittiimeisiiia !tulositta owitt
tiljeeiuiniu tiiaamme kunnissa syntyneet ja
ithii katattanut-"i lukinkunta-i itselleen titoit-
tatieet, oit tuun suotualainen kirjallisuus,
paitsi hengellinen, tuletiiaisillaait kansalleni-
me yleisemmin tutuksi. Knn siis kansakir-
jastosta tullaan lainaamaan, kaydaätt luon-
tiollisesti ensin kirjainluetteloa katselemaan
ja toalitaati joku kirja, joitta nimitys lii-
paa hatisketiipaa lukemista tahi jota-
takiti senlaista, jota on tarkoitus lti
kea. Mutta pianpa hän tulee hnoinaa-
itiiiaii, ett’eiwat kaikki kirjat, jos hän tiiitii
hywiti yttittiiirtaisikiti, woi hanta huutittaa,
sillä nimitys ei suinkaan aina anna oikeutit
kiisitysta kirjatt sisallöstä, ja monesta kir-
jastakin woipi syylla sanoa: ei ole koiraa
karwaati katsottiista. .Tallii tawoiti hiin
wiihitelleu omasta kokemuksesta oppii kir-
jallistiutta totihitti tuiitettiaati ja lisaa sit-
ten iata tietoansa kysyiuällä itiuitteii mieltä
niista kirjoistii, jotki! he otoitt luketieet.
Wastaus uijitten puolelta oii "myös aina
ratkaisema, josko kirja on hyma tai htioiio,
se on, josko se on heitit huwittanut toai ei;
ja aiwan harwoin saa kuulla, ettii jonkun
kirjan arwosta oltaisiin eriiiiielisia. Talla
tawoin kirjaston liikiakuttta, joka kokoitaati,
aitoita harw.ta poikketista mainitsematta,
kuuliin käsityölaisteti ja työtviieii luokkaan,
tutustuu suottialaiseeii kirjallisuitteeo, jossii
suhteessa monenkin tieto hywin ivetaa tver-
toja tiseati niiu kutsuttin siwistyneen kanssa.
.tiirjain lainatista tarkastellessainme kaati-
ttyiiiitie etisin hengellisiin kirjoihin. Tait-
litistit kirjojii on laitiattu wahettiitiiti kuiti
tiiuita lajia, sillii keskiiniiiirin ott joka kirja
waati liihes wiisi kertaa olltit laitiattuiia.
Useammin (2t; kertaa) luettti kirjit ou eras
iiimityksellii: Josafat eli eraaii pakanallisen
ktiiiiitkaati pojan ttierkillitteii kiiatttytiiiiteti
kristinuskoon. Tassii on arwattawasti hy-
wii iiiiititys houkutelliit lukioita, joistit
etenkin alaikiiiset hakewat taitkaltaisia kir-
joja. Muuten owat uudemmat hengelliset
kirjat saatteet paljon lukioita, ttiitiktiiti esitti
"Taiittasta kohti”, kirj. E. Prentisi, (19
kertaa lain) "Iuinalan koulu" kirj. Funke,
(14 k.) "Jumalan työt Amerikassa ja
Englanuissa Moodyu ja Saukeyn kautta"
(16 k.) ja "Jllan ioietteeksi kotona. .tiris-
tillisiii kertomuksia lapsille-" (17 k.) Las’-
teitkirjat, tiiiitktiiti wiimeksi itiainittukiii,
sinttiini tietysti paljoti lukioita, kun melkeen
puolet lainaajista owat alaikiiisiii; ja eieti-
kin jos iiiimat kirjat owat warustetut kii-
willa, haltitaaii niita wielä eiteiiipi, jota
todistitii sekin, ettii eriis lastenkirja, "Ku-
uiugas Dawidiu historia" oit olliit 34
kertaa lainassa. —– iiirjoistit, jotka eiwiit
olletikaan ole olleet lainassa, etuine woi
olla hiiotiiaiittaiitatta "Tuotuas Keitipin
kirjaa I(kristuksen seuraamiset-im" joka war-
tiiaaiikiii ansaitsee lukeitiista,
Historiallisista kirjoistii, joihin myös
kutiliiti eliittiakertoja, matkakertomuksia jit
niaaiitiedettii, ou ioka kirjii keskimaiiriii ol-
ltit 8 kertaa lainassa. Tassiikiti on tise-
aiiiiiiiti (33 k.) olltit laitiattiiiia eriis pie
netitpi, melkeen lastenkirjoihin luettawa
kirja: "tlertotnus muutamista Etelii-Ame;
rikan wapaussodau piiasaitkareist-.i", jokii
liiultaiitasti hauskemman itiinitykseiisii kaut-
ta on saanut itiin tiioitta lukiaa. :liioitesti
ltietut tutuit myös ".ttertoiiiuksia sadasti!
Wenajan ja Turkin ittiilitlii uno. 1877—
78 (27) k") seka "tlunuteliiiia letit-8’ wiio;
den sodasta Suomi-ösa" kirj. O. Blom-
stedt (18k.) EIiituakertoja ja matkakertomuk-
sia ott luettu etenkin "(83. 2l; Walliniu
eliittiii ja matkustukset" (2 kappaletta, yh-
teeiisa 3;; k.) ja "liiastaf Waasa, :liuot
siit kuningas" (2 k:tta yht. :32 k;) seka
"Dn Chaillti’it titatkustnsretket keski-2lft"i-
kassa" (2 k:tta, yht. 32 k.) Erittiiiukin
kuntiensa katitta ott ".tttiiuia ja kuioaelinia
Suonteu itiaaktiunista" saatiiit tiioitta lii-
kiaa (2 k:tta, ylit 37 k.) ja samoin "Maitu-
tieteellisiii kiittiiteliiiiiu" (3 k:tta, ylit. 64 k)
Warsiuaisista historiallisista kirjoista tiiiyt;
taa eiiiiiittian lukioita woittaneen Y. Kos-
kiseit "Nuijasota, sett syyt ja tapauksett"
(4 k:tta, yht" 31 k.) Liiau ivahan hiio-
iiiiota sitä wastoin otvat epailetiiattä saa-
neet Krohn’in "Kertouiuksia Suotnen his-
toriasta”” ja Grnlteti "Kertoniuksia ihiitis-
kutittaii historiasta".
Ihaii luonnollista ott, etta kaunokirjalli-
tieti osa joka kansakirjastossa wetäii useiin-
tiiat lukiat puoleensa, silla nuoriso ja wait-
heiitpikiti wasta-alkawa kirjaiiltikia war-
tttaatikiti enemmän suosii sitii lukemista, joka
saattaa haiteii mielikumaustaan toittiitiiaaii
uusilla aloilla ja uusilla kuivilla, kuin sita,
joka kelattaisi hiiiieti jarkiperaista ajatuski)-
kyausa ja kisaisi hänen tietojansa. —— Lai-
ttatttijeii kirjaiti luku tassa osastossa näyt-
tiia, ettii joka kirja keskiinäariii oit ollut
12 kertaa lainassa. Etupaassä liietaatisa-
tuja, joistit sattikokoeltiia "Tuhat yksi yötä",
ehkapii ioiiriknwieiisa kantta, iiiiyttaa woit-
tawan tutuit (11 k:tta, yht. 304 k.); niuista
kokoelmista tiiainittakooti "Stiottieii kaiisati
satuja ja taritioita" (5 k:tta, yht. 89 k.)
"Topelius’en satiija" (4 k:tta, yht, 79 k.)
ja "Andersett’in satuja" (5 k:tta, ylit, 88
k.) Naiden perasta tulee, laitiaajaiii lii-
kuisiitideti suhteeti, ioarsiuaiset lapsenkir-
jat, niinkuin Topelius’eu "Lukemisia lap-
sille" ja "Tarinoitatt F Hoffman’in mo-
tietilaiset lapsenkirjat, ":ltoltinsoti Crusoe"
"Setii Tuoiiioii tupa" (30 k.) "Gulliwerin
matkustukset (2 k:tta, yht. 41 k.) ja myös-
kin wähiipätöiseinpiii, niitikiiiii Parooiti
Miinkhaiisiii tiiatkat" (2 k:tta, yht. 51 k.) ja
"Herra .skoipeliinitt matkat" Historialli:
sistii romaneista ja kertoiiitiksista, joita
etenkin luetaan ja haetaati, owat "Wäls-
kartti kertomukset" etupaasia suosittit (8
k:tta, yht. 149 k.); niuista samankaltaisista
tuumittakoon W. Scott’in "Waiiha tarina
Monti:osestatt (2 k:tta, yht. 42 k.), "Oven-
titi Durward" (2 k:tta, yht. 30 k.) Jii-
geni-.innin "Waldem-.ir Seier" (2 k:tta,
yht 34; k.) ja "Heletiau Perhe" (2 k:tta,
yht, 28 k.) :liiaita romaneja ja kertonutk-
sia luetaan myöskin saitgeii paljon; olkoot
tassa nimitetyt waan seuraawat: Gogol’in
"Taras Btilltni" (33 k) J. Lie’n "Aa-
weideii tiakijii”” (31 k.) I. Verne’n "Mat-
kristus tiiaait ympiiri" (2 k:tta, yht. 5()
k.) Desletj’ii "Kutiiiikaan toiveritt" (2
k:tta, yht. 44 k.) M. Jokai’n "linsi Ti-
lauhaltia" (23) k.) seka 2l. .iitinen "Wali-
tut teokset" (l ja ll, yht. 52 k.), jotka
kuitenkin sisiiltawiit myös runoja ja näy-
teliniii. Runolliset teokset eiioiit tiiiyta
mielii siiiiikaait saniassa iitiiiirin tniellyttii-
watt kittisiin; itiin on .sialeroala (4 k:ttit)
ollut ylipaansa 41 k. lainassa, Katiteletar
(2 k:tta) taas 19 kertaa, Riinebergin rtt-
tioelitiat, kaikkiansa 9 eri kirjaa, otoat ol-
leet yhteeiisii 78 k. lainassa.
Luonnontieteellisiii kirjojii ei luetit niin
paljoti ktiiii toiwottawa olisi, sillit joka kirja
uijista oii ollnt laitiassa keskiiniiiiriu waati
5 kertaa. Sny tahiin oit epaileuiatta se,
ettii suoitialaiset luonnontieteelliset kirjat
oittat etietiiiiiiistii piiasta oppikirjoja. Use-
amitiiti lainatut kirjat otvat: liioitiioutie-
teen alkeiskirjoista "Fysiologiatt (16 k;) ja
"Astronouiia (16 k.) ja Liitken’in "Zoo-
kogia" (13 k)
.tinjoista erilaisissa aineissa owat itika-
kaiiskirjain ja etenkin kuwalehtiien wiiosi-
kerrat olleet sangen usein lainattuna. Etu-
piiassa seisoit meidan ansiollinen, taksi wuo-
deksi kttitetikiti lakannut "Suomen kuwa-
lehti" (14 k:tta, iilit. 2ti—t k.), seit jakkeet!
tulee ".tlyliikirjasto" (1; k:tta, yht. 126 k.)
ja "tliaiiskynen-" (5 k:tta, ylit. 121 k.),
tutitta iitaiiiitseuiatta ei saa inyiiskiiiiti jaa-
dii ".tttiwakirjasto" (7; k:tta, yht. 67 k")
ja "ttyliikirjaston kuivalehti. 1878"" (28 k.)
Jos nyt miela ylliioleioiiii tietoihiii lai-
nauksesta Turnu kansakirjastossa iv. 1880,
lisätaati se, etta ahkerampi lainaaja joutuu
lainaatiiaan wuoteensa noiti 20——30 kir-
jaa, titin lukia woi saada jonkinmoisen käsi-
tykseii siita hyödysta ja huwituksesta, jonka
kansakirjasto wiimeksi kuluneena wuonna
ttiotti lukioilleeii.
——
Kotimaalta;
Fredrik Cygnirus;
Tiedot Helsiiigistä otvat tiillii wiikolla
tuoneet tatitte stirttlliseti, waikka kylla odo-
tetun satiottiaii. Yksi Suoitieti jaloimpia
itiiehia oii jattanyt taiiiati elämät: taiste-
lut. Waltiotieuwos Fredrik Cygtiieus on
wiime iiiaaiiatitaitia tättiän kuitit 7 p:ua
kello 5 j. pp. waipunut rauhallisesti kuo-
letiiaii uiieeit.
Wainaja oli syntynyt Hämeenlitiitassa
htihtikiittii 1 p. 1807, tuli ylioppilaaksi
Turussa 1823; maisterin ttitkiiitioti suori-
tettiiatisa, hoiti hän useampia wirkoja ja
toimia, kunnes hiin 1854 nimitettiin pro-
set-soriksi toastit perustettuun professiouiin
estetiikissä ja iittdeti ajaii kirjallisuudessa.
Tiistii toimesta sai han 18t37 eroit emeri-
tus-professoriiiii ja oit sitteti Helsiiigissa
wiettäiiyt eliiiiiänsii ioiiiiieisetkiii paiivät.
Cygttceus’en ulkonaiset elaitiaii waiheet
eiwat ole aiwati silittiin pistiiwat, ehka ei-
ivat itteidan maassamme ole taivalliseinpia-
kitaii. Kuiteukin on hati ttiitii tniehiä,
joita Suometi kansa oit etewiiiipiita ttiiehi-
nättsa kunnioittama ja rakastawa. Nuo-
rena yliopiston jasenena hän kuului siihen
seuraait ittioria niiehiä, joka oli kansallis-
hengeti heriittaja maassamme. Hiiii oli I.
!3. Rutiebergin, I. W" Snelliuaunin ja
"3. I. Nerwanderiii likeiseiiipia ystiiioia ja
ott, niinkuiu tie, uhrannut tooiinansa isän-
iiiaallistiudeii ja aatteellisuudeti heriittatiii-
seksi ja wahwistamiseksi. Hati ott olltit
kenties etietiiiiiaii kun kukaan inuu läpitun-
gettutia isänmaan rakkauden woimalliselta
ttittteelta. Sitii todistawat hiitten useat
teoksensa, jotka eiwät omituisen kirjotuis-
tapatisa tahden ole ktiitettkaati saawuttanut
stiiirettipaa lukijakiitttaa. Riwtsiksi han
kirjoitti, ktiteii itseiitiiiiat hiitten aikalaisis-
taan, tiuitta oiiko hän suotualaiselle kansa-
laiselle ollut seataan wiiheiiitiiitt tunnettu?
Ei, silla hauellii oit olltit puheenlahja suu-
ressa niitussa ja woiiniiiekiii sanoa häntä
suuruumaksi kaunopuhujaksi maassamme.
Suullisesti juhlatiloissa Helsitigi-Jsii ja
tiiunalla, yliopitaan "oppisaleissa ja kan-
salaisten seuroissa oit han aatteiden asiaa
woinutlla ajanut. Nuori taiteemme kuii-
iiioittaa hauessa perustajansa ja innokkaim-
man ednstajansa Aikakirjoissaittiiie Cyg-
natu’s on puhujana, kirjitilijaua, riittoi-
lijana ja taiteenkatinattajatta saawuttanut
ikimuistettaiitan siati.
Cyguieus oit suurena ja jalotta etiiwä
kaikkina aikoina kiitollisten kansalaisten
muistissa. Rauha hiitten tomullensa!
Hiippal’niiiiaii sanomia; (Turiin)
P a p i ii ut i h kiin ise s s ii Turun tno-
miokirkossa tiitiiiiti ktitiii 10 piiiittiiiiii, jon-
ka arkkipispan kiiintlloisuuden tahden toi-
tititti Suoiuen kielin tiiotiiioprowasti :tiett-
witll, maarattiin: Aaron liiustaf S" ii elI-
in a ii kirkkoherran apulaiseksi Hati":;jiirwelle,
Wilhelin K attila to. t" kappalaiseksi
0poriin, Johau Wilhelni Wartiain en
iit. t. pitäjiiii apulaiseksi tillastitrooit, Hen-
rik :tiurutto kappalaisen-apulaisen apu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
