Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
laiseksi Pohjan pitäjään, Fredrik N a u k-
lä r kirkkoherran apulaiseksi Keuruun, Erik
Pes otieti ivakinaiseksi kirkkoherran apu-
laiseksi Kauhawalle, Iohan Adolf K e rp-
p ola iv. t. kappalaiseksi Honkilahdelle ja
Fratts Viktor S aitiio kirkkoherratt apti-
laiseksi Eurajoelle. —— Määrätty: kirk-
koherran apttlaitien Kauhawalta G r a ti ö
kirkkoherratt apitlaiseksi Lapualle. – Tut-
kinnon saadakseen hakea tvarsittaista papin
paikkaa suoritti apulaispappi Kaarle Oskar
Fotitell titotttiokapituliti edessä, joka kii-
toksella hywäksyi hänen tiäytteensä.
Haketttuskirjoja kappalaiseti tvirkaati Tatn-
pereella otvat hakitajati kuluessa seuraawat
tuomiokapituliin antaneet: K. A. Möller,
K. O. Fontell, K E. Hohenthal ja J. I.
J. Juden. – Haettawiksi jitliste-
tut: kappalaiseti tvirat Kullassa ja Ry-
mättylässä, 90 päiwän kuluessa nykyisen
heltttikiiun 10 p. jälkeen.
Kansamoalistusseiiran haaraosasto
Titrnssa piti toissa päiwänä wuosikokouk-
setisa. Sittenkuin toht. A. W" Jahnsson
oli aloittanut kokouksen muutamilla sanoilla
katisati sitvistyksestä etenkin haaraosastoti
alueella, litki sihteeri, rehtori A. Helander,
wuosikertomiikseit, josta tuli ilmi, että osas-
ton toitttestit kansantajuisia luentoja oli pi-
detty: Huittiiissa, Alastarossa, Pöytyällä,
Maskussa. Merimasknssa, Paraisilla, Pai-
miossa, Raisiossa, Kuusistossa, Mynä-
mäellä, Nousiaisissa, Naantalissa, Liedossit,
Marttilassa ja Piikkiössä; ja oli näihin
luentoihin ylipääitsä paljon kattsaa kokoot!-
tunut. Loppupuolella wuotta oli satuaan
suuntaan toittta pidetty lukusalien perus’-
tamalla maaseuduille, joista kaksi tvalntis-
tui wiime wiiotitta, toitieti Pöytyällä ja
toitieti Alastarossa, ja tänä muotitta tam-
tnikititssa kolttias MynätnäIssä; litkusalin
tarkoititsta tvarten ott 75 titarkkaa anttetttt
kuhunkin ktttttaait. Asettatnalla kirjain ja-
kamisen ja witosiinaksujeti ylöskannott toi-
selle kannalle, toiwoi osasto saudit jäsenten
lukua nouseittaatt, joiden wuositttaksut wii-
nie wuonna tekiwätyhieensä tvaati 336 tttark-
kaa. Kun tili oli annettu rahastosta ja
kirjastosta, walittiin tilien tarkastajiksi reh-
tori K. G. Bärlund ja maisteri O. F
Borg.
— aniin Snotnalainen Seura wietti
witosijiihlattsa miittteis-lauwantaina Phoe-
nir-rawintolassa. Wäkeä oli saapunut
juhlaan noin 20() hettkeä. Puheettjohtaja,
tohtori A. W. Jahnsson aloitti koko-
uksen lätttpitttällä puheella, jossa hän ettsiti
kertoi Suomalaiseti Seiiran synnyn ja eit-
siniäiset waiheet ja sitten esitti ne syyt,
jotka oliivat tämän seuratt henkiin kutsu-
neet. Tämän ohessa huomautti puhuja,
kuinka Länsisuomessa tuo juopa eri kansa-
luokkain wälillä oli tiillnt wielä atvaratti-
maksi kuitt miiualla, joka myöskin oli tvai-
kuttanut, että alhaisemmat kansanluokat
täällä otvat olleet laimeammat kansakoulu-
jen ja lukutaidon leivittättiisessii kuin useiin-
missa muissa osissa meidän maassa; jonka
kipeän kohdan parantamiseksi ainoa keino
oli tnititttaa siwistyttyt sääty enemmän
kansanmieliseksi ja kieliseksi, jotta tämä
woisi suoremmin kattiaan waikuttaa. Lo-
puksi selitti puhuja, miksi seura oli wa-
lintiut juuri Runeliergin syntytnäpäitvän
wuosipäiwäkseitsä, samassa osottaen, että
suomalaisuuden pyrinnöt koittamat totuut-
taa juuri niitä ylentiä aatteita, joita tämä
mainio rtttioiliatnttie tntiita paremmin ott
lausttnut. Runeberg oli yhdistysside ett-
tisyytettitne ja tulemaisinitetnme wälillä.
– Sitten tapahtuiwat iviiosijuhlassa sääti-
töjen mukaan tehtäwät maalit. Näiden
katitta walittiin seurat! puheenjohtajaksi
wasta alkaneen tvuoden kuluessa tohtori
A, W. I a h n s s o n, waraptiheetijohtajaksi
lääninkirjanpitäjä F W este r l i n g,
johtokutittan jäsettiksi howioikeudetineutvos
E. Stadigh, rehtori A. Helander
ja kiiltaseppä W. Petterssoti, sekit
ivarajäseniksi inaattsihtieri H. N. S ch l ii-
ter ja rehtori Th. W. Ericli. Tä-
män jälkeen lausui tnaisteri I. E. S ar-
greit Runeltergin runoelman "Döbeln
quttaalla" ja lukkarinoppilaat antoiwat
sekä tiyt että useat muutkin kerrat illati
kuluessa raikkaiden laulujen kauniisti kai-
kua. Nytpä alkoi wilkas tanssi, joka kum-
minkin jotikitn ajan perästä wähäksi aikaa
keskeytettiin, jolloin maljat tuotiin esille ja
rehtori Erich sangett pontewalla ja rtt-
nollisella tatvalla esitti maljan I. L. R u-
n eb erg i n tnuistoksi, jonka jälkeen "elä-
köön-huudot kaikuiwat ja "Maamme" lau-
lettiin. Tämän perästä esitti lääninkir-
janpitäjä Westerling maljan herra tireh-
tööri C. G. Was entus’elle ja lukkari-
koulun oppilaille, jotka olimat juhlamie-
raikst ktitsutitt. Pithuja lausui, sulim-
ttiat kiitoksen ja kunnioituksen tunteet tälle
oiwalliselle laulunjohtajalle, joka oli elä-
utänsä päitvät pyhittänyt laulun ylewälle
taiteelle ja niin paljott saanut aikanansa
ttiatkaan —-— jopa wielä wanhoilla päiwil-
liittsä koonnitt ympärillensä titiorett jottkon
ja innostuttanut sitä itiin, että se totist-
edes woisi menestyksellä kansaamme opet-
taa. Innokkaat eläkööti-huiidot seiirasiivat
pithetta. Tämän perästä waihteli tanssi
ja latilttt k:lo l:teett yöllä, jolloin tuo kai-
kin pnoliti oiinistuttitt juhla päättyi.
— Turuti säästöpankkiin oit kuluneella
tatitttiikniilla tuotu talletuksia Sm.129,551:
37 samalla ajalla otettu ulos Stti. 69,867:
95, siis woittaa säästöönpanos-unima ulos’-
ottoiti tttääräti Sitt. 58,683: 42.
— Etteiinettyyit kutsuntatoimistoon tva-
littiin toissa päiwänä raastittvati kokouk-
sesstt seuraawat: kapteeni K Sehanman
(305 äätitä), howioikeuden-assessori A.
Grönwik (303) ja kreiwi Karl Armfelt
(265) sekä toarajiisetiiksi iv. maankamreri
A. Satvander (265), luutnanti K. Thome
(265) ja kauppias J. Osterltlad (265)
Waalilippuja oli yhteensä 20,
—— Kotimaiiten palonialtittttis—osakehhtiö,
nitneltä Fennia, ollaan aikeissa perus-
taa pääasiasstt satiiatilaisteti periaatteitteit
tnnkaatt, kiitit täällä toimiskelemat iilkontaatt
wakuutus-yhtiöt, eikit makuutussaajain kes-
kinäiselle edeswastaukselle, niitikitin nykyi-
set ottiati tttaatt palomakuutus’"yhtiöt otvat
perustetut. Yhtiön osake-pääoma tulisi ole-
tnaatt neljä miljoonaa Suomen tiiarkkaa,
jaettitiitia kahteett osakkeesett, kukitt kahdett-
tuhaittien matkitti arwoitten. åIjlitiött al-
kuun-paniat kchoittatvat alulliseen osakkeett-
ottatniseeti, jonka jälkeett asia saatettaisiin
toittieeit tatvallisessii järjestyksessä.
—— Arpajaiset suomalaisen teaterin hy-
wiiksi tämän kitutt 2 p:nä. H e l s i n g i s s ii
oli ylipäitieti tulo 14,000 markkaa. H ä-
ttteettliitttassa lienee puhdas woitto
olliit ttoitt 2,500 iit. T a ttt p e r e el l a
nousi puhdas tulo tioitt 1,700 tii. paikoille,
H e i ii o la s s a taisi puhdas tttlo olla noitt
400 tttarkkaa. K o k e in ä e n pitäjässä saa-
tiin puhdasta ivoittoa 1000 tii. M ikke-
lissä ott tuloja ollut 910 tii. Joen-
suussa ne nousiwat 1,220 m:kaatr
K uopiossa tulot ylipäänsä 2,89() iti.
I yw äskylässä samoin 1,235. Tti-
r itss a teki puhdas woitto 3,483 tn.
Kirjallisnutta. Ensiimäinen tvihko
A. E. Nordeustiöld’in kertotnitsta "Wegati
itiatkasta Europan ja Aasian ytti-
päri" kuulttu Wiipurissa suomeksi ilmau-
tutieen.
—— §kilpajuoksussa tviitne tiistaina sai-
wat oriista: 1:sen palkititton, 500
tiiarkkaa, talotipoika K. L i tt kkola tt, Jäitt-
sästä, 10 ivuotias "Polka", joka juoksi ra-
dan 6 minutissa 8 sekunnissa; 2:sett
palkinnon, 350 ntarkkaa, kaitpp. J.
W. J o h an sso n’in, Turnsta, 5 "wuo-
tias rautio "Ialo", joka juoksi 6 tniit. 11
sek.; 3:tt e n p a lkinn o n, 200 tiiarkkaa,
maakaupp. N. Haw ii tt, Jämsästä, 6
wuotias oris "Waltti", joka juoksi 6 itiin.
151;/2 sek.; 4:nen palkitittott, 125
tttarkkaa, talotip. L" Kerkisen, Jätii-
sästä, 8 wuotias "Halu", joka jttoksi radan
6 ni. 17 sek. Tammoista saiwat:
2 : sett p a l k i ii n o ti, 200 ttiarkkaa, tiiaati-
wiljelijä C. Frib er gin, Perttelistä, 7
wuotias tatttttta "Liisa", joka ehti juosta
radan 6 ttiitt. 321"; sek; 3:nen pal-
kin n o ti, 150 tttarkkaa, talonp. J. K o r-
p ela ti, .teanwatsaltw 6 taitoinen tatitttta
"Pujo", joka ehti radati 6 min. 47 sek.;
4 : n e n p a l k i tt ii o n, 100 ttiarkkaa, ta-
latipoika Iso-Mikkolan, 6 taltvineit ""Pikktitt,
joka enttätti radati 6 titin 50½ sek Ett-
simmäistä palkintoa taintttoista ei jaettu.
– Piiritäkärin wirkaa "Huittisteii vii-
rissä ott haketiut yksistään kaupunginlää-
käri Lowisassa A. af Ursiti, joka myöskin
on puoltosanan saaitut.
— Piiriläätärin !virkaan Porissa on
ehdolle pantu: 1) kaupunginlääkäri J. W.
Ringbottt, puoltosatialla, 2) kaupunginlää-
käri E. F. Aspelin ja 3) kaupunginlääkäri
K. F. Walle.
—— Walittitsia wiime witoden kunnallis-
takseerauksesta Turussa ott tullut 122 kap-
paletta.
— Kansankonsertti, joka tviittie sutitiun-
taina pidettiin lyceon juhlasalissa, ttäytti
hywin miellyttäneen lukuisaa kuuliajoukkoa.
Tarkasti kuunneltiin eräätä rehtori Erich’in
lausumaa runoelmaa ja wilkkailla käsien-
—.
taputuksilla palkittiin lukkarikoulun-oppi-
laitten kernaasti kuultuja; lauluja.
—— Kaiisantajtiiiett sitoi-!alatien luetinott
pitää ensi sunnuntaina-k:lo 5 j. pp. reh-
tori A. Helander. Aine oit: T ohto ri
Martti Lutherin elättiästä.
—— Suometi kielellä"wihittiin eileit etisi-
kerran suomalaisia pappeja meidän wuoti-
satoja wanhassa tuomiokirkossa, jota kun-
lemaan olikitt kokoontunut tawallista eitetti-
pi wäkeä. "
—– Knollut. .tteskiwiikkotta edellä puo-
len päiwän ttoiti k:lo 11 aikaan kuoli Au-
ratt kylpylaitoksen ivahtititestari .tinarlo Aii-
gustitius Wihtinen äkkiartvaatttatta, littilta-
masti sydänimen-halivankseen. S. T.)
—— Wart’aita näkyy olewan kaupungissa
liikkeellä. Yöllä wasten wiime lauantaita
koettitoat he, maikka turhaan, päästii kaup-
pias C. F. Juseliits’ett kauppapuotiin
Yiillä wasten keskiwiikkoa he jo joittuitvat
terwapaperilla rikkoa kaksi ruittita kotiteolli-
suus-ttiyymälässä samassa talossa. He:
rätitteet asukkaat peloittiwat heidän pakoon,
ilittatt että tiytkäätt tuittiin saiwat.
— Kiwiiloisims fanpiinoissa. Mett-
neellä wiikolla sairastitvat iv ats-a- ja
suoliköhää13h.kitrkkuköhää
22 h. rintaköhää 12 h. keuhko-
tuihoa 6 h. tvilittautia 13 hetikeä.
(Liihetetty.)
— Stiiireii emäitiden ampui wiime lau-
ivaittatta wastaan yöllä (½ 1881) sepitit
Wilhelm Swärd, Wähä Säkylän kylässä,
Säkyläti pitäjää, josta ilo suuri tappajalle
ja kylällisillensä, pelko tväheiitpi heidän
karjalaumoillensa pedon suuhun joiititttii-
sestit. Tästä kerroit rietnitlla, todistukseksi
ettei tiiätliikään itittailla kiireellä taltoella-
kaan, waikka otikiti öitä pitkiä tvaltvottii,
haaskan läheisyydessä odotettit. Jloitsiii.
—— Pyisyilttioja ja luotisateita ott kes-
tänyt tnelkeeti yhtämittaa kaikki wiimeiiet
wiikonpäiwät" Onneksi taisi kititetikin kil-
pa-ajo wiime tiistaina tapahttta, ttttttta
wiime lauantaina ei Helsingistä tulewa
jutta päässyt kauemmaksi kuin Anratt ase-
ttittlle; täältä atvttksi lähetetty lokomotiivi
jäi myös kiintii kinoksiin ja lokomotiiwieti
talli oli niin luttien ivailussa, ettii wasta
seuraamana aauittna lisää apua moitiiti
lähettää, jolloin sitte jiittakiti perille saapui.
Loiiklautitnut kirjoittelisi. Lehtemme
3 n:ssa ilmoitimme eräitn Suotuenkielett kieliopiti,
jonka kansakoulunopettaja H" Nonkainen oli tehtiyt,
sekä lausuimme lyhyesti tiiielipiteentnie tästä kir-
jasta; titiitta kiiti se ei ollut tekiän mielen inukaan,
oit hän isällisen rakkauden itinolla rientänyt las-
tatisa puolustamaan ihmisten pahoja puheita titas-
taan ja kyhätitiyt palstan-kokoisen kirjoituksen Suo-
tnettareeu. — Ensiksikin tekiää suututtaa, että niei-
däit mielestä hänen kirjalleen niineksi paremmin
olisi sopinut yleinen kielioppi, ja koskit hän ei woi
kieltää kirjassaati löytywän paljon yleistit kielioppia
puolustaa hätt asiaa sillit, että kieloppia
helposti woi oppia ja opettaa äidinkielen katissa
yhdessä sekä että niin kansakouluissa tehdään. Mutta
sillit ei ole sanottu, että sett pitää suomenkielen kie-
liopiti ttittteä kantaa. Ja nimen muuttamisella tiie
tarkoitimme, että kirja sisiiltitä täydellisetnmän ylei-
sen kieliopin, kutti suomenkielen kieliopin, jota ei te-
kiä, jos tahtoisikaati, woi kieltitit. Syy taas titei-
däti epäilykseemnie, josko kirjaa woinee oppilaitten
käsiin patitta, ott se, että kirja, tvaikka lyhytkin,
fisältää mielestätttttie liiati paljoti yleistit määritel-
ttiiä ja liian titoitta jaoitusta juuri yleisessä kieli-
opisstt, joista kuitenkitt opettajat !voinnit tvalita
tarpeelliset ja sopiwat. — L.a-nipiii selityksiä etit-
itte katso tarpeelliseksi asiassa antaa, liiatenkin kun
tekiä iltitoittaa, että hänen kirjansa tvaati taitatur-
tiiasta tuli kirjakaitppaaii ja sett katitta titttiättkiit
tarkastelun alaiseksi. Me walitattime, etta" tätiiit
tekiälle harttiittatva tapaturma tapahitti, koskit hii-
iiellä tiäyttää oletvati jiilkistiiid.lle niin arka ttahka.
Mutta wielä löytyy toinenkin asia, jostii titei-
däti tulee antaa H. Ronkaiselle selitystä. Se sopii
myöskin ylläoletoati päällekirjoituksen alle, waikka ei
se koske yleistä kielioppia, ivaatt yleistit elätitätt
oppia. – Me olemme saanut tietää, että "5. R.
Alastaroti lukusalin hoitajatta ei ole saanut yhden
nuitteron "Atirasta". Suorin tie tässä afiassti
olisi ollut kääntyttiiiteti sett postitoimiston puoleen,
josta lehti ott tilattu, taikka itse toimituksen puo-
leen. Se on yleinen tapa ja suorin tie, joka aiua
ott paras. Mutta tätä tietä ei tämä tieto ole
titeille tullut, tvaikka se ei ole H. R:sett ansioksi
luettatva, ett’ei se tullut sillä tawoin ktiiit hän
tahtoi. Toiniitus.
Eksyksissä kuollut. Wiittie perjan-
tain aaittitlla tatvattiiti erään heitiäladott lä-
hellä Wähän Heikkiläti titaalla etit. wahti-
kotistaapeliti G. Mäklinin ruumis. Onne-
tott oli käytiyt saattamaan sukulaisiaan ja
paluutnatkalla eksytiyt. Edellisetiä keskitviik-
kotia olitpat seudun astikkaat illalla kuulleet
hätä-huudon "Iopa minä olett eksynyt"
kuitenkaan seit eitetiipää siitä htiolittiatta.
Mies, joka oli wasta 2;" wuotias, jätti
jälkeensä ttuoreti tvaittioti. (S. T.)
—— uusikaupunki, heltiiikiiitn 8 p. "Suo-
ttialaitieti kansa on iltttatt germanilaisrotui-
sitta holhojitta täydellisesti kykenemätön it-
sehallintoon", on laitse, jota näihin aikoin
warsin useiii on saatu kuulla ei yksiniiäti
"weljeskansatiit kaiken weljellisitnmältä sa-
nottialehdeltä, Aftonbladet’elta, waan wie-
läpä — kotimaisiltakin henkilöiltä, jotka
sillä ehkä tahtowat osoittaa kuultitvansa
ttiainiohoit ""lipelaarieii" heimoon. Afton-
ltladetista yllämainittu lause oit tosi, joka
ei todistusta kaipaa, attteeksi sett tiihitta
pöyhkelewäisyys! —— Mutta sett hengen-
heiittolaiset suomessa owat aittakin oletvi-
naan tvähä toista titieltä. Todistukiena,
joita he titotvat esiin siiottialaisteii kykene-
mättömyydestä, kuullaati tiseiii myös syy-
tös, että kaupittikieti sitoitialaittett katisa
osoittaa mitä sunrittta laitneiitta ja tväliti-
pitämättömyyttä kunnallisten asiaitt suhteen.
Syytöksen tällaisen woisi ehkä kääntää sett
tekijöitäkin wastaan, ttiiitta siitä ei asia
itse paljo paratiisi. Sillä tnyötitää täii-
tyy että tälläineti laimeus ott, walitetta-
wasti kyllä, silittiii nähtäwä warsinkin kau-
punkien työwäessä ja tvielitpä attiinattilai-
sissakiti ja sitoinalaisissa talonotttistajoissa.
Mutta se ei kuiteiikaati todista katisan
kykeiteitiättömyyttää itsehalliutoott, sillä
titistäpä ott tiykyiiiett tvallassääty jtittr-
tansa, jos ei ole samasta suomalaisesta
"kyketietnättöittästä" kansasta, ja tuskinpa
se kititettkaati oiitistaa omaksensa titota ky-
keneinättöitiyyttä, waati se osoittaa ja sa-
massa moittii wallassäätyä siitä, ettei tälle
katisalle ole ajoissa sttotit tilaisuutta tviihä-
tvithältä harjaantua itsehallintoon. Eihäit
Riiomaa yhteiiä päiwänä sitarit rakettite-
tiiksi. Moittijat koettakoot siis asettautua,
jos oit heille tiiahdollista, kansan kanttalle
ja ivastatkoot sitte, otiko ihttte, ettii kansa,
tuo oppia saatitatoit kansa, joka melkein
näihin asti ott pidetty holhuttalaiseiia ja
wasta nykyisin saatiiit oikeudeti ryhtyä kun-
taitsa asioiden hoitoott, että se wielä osoit-
taa jonkinmoista laitttetitta, että se kun-
tiallisäänitiialtansa pitää titouin paikoin
tvaati potilatta, jolla siltii saadaati kuriste-
tuksi korkeatupaa tveroa, ja että se osoit-
taa warowaisuutta, nähdessään, kititika
muutamissa kaupungeissa, joissa kansa jo
on tullut käsittämään kuntiallisoikeutensa
tärkeyden ja pyrkii sitä iiaiittittiaati, kaikitt
mokomin koetetaan sysätä taas entiseen ase-
maansa: weroa maksamaksi työkotieeksi il-
titatt äättiwaltaa. q"""ielä tvähemutän sopii
moittia katisaii warowaisuutta ja laittie-
iitta kaupungeissa, joissit kunttallisten asiain
hoitajain toititista ei kausa koskaaii saa
mitään tietää. Enemmäii ott siis syytä
kokect poistaa kattsatt ennakkoluuloja ivetä-
mällä päiwän waloott, kuinka kansanusko-
tut miehet kunnan hywäksi toimittawat
tehtäwänsä ja siten opettaa kittisiin, kuin
moittia sitä.
Kanpunkeja, joissa kansa itse ivarsin
harwoin saa kuttlla, itiiteit sett uskotut
miehet toitttiattsa hoitamat, oit tneidäitkin
kaupunki ollut –— paikkakunnallisen ääneti-
kannattajan puutteen tähden warttiaattkitt.
Suotakoon siis nyt, kuti Aura ott liitoait-
nut jtilkaista kuuliititisia tästä" kaupungista,
ettii joskiis wähän nostan syrjiille ttiota
hämärää peittoa, joka on näihin asti peit-
täniit tvaltititstniestetikiit toittiet.
Waltuuc:auiesten wiime kokouksessa luet-
tiitt tvaltttistatvati walioktittttan hylkäätvä
ttiietititö hettkitveroti kantamisesta woiwais-
hoidon hywäksi tänä wuonna. Tällainen
hylkäämiiieu kun sotii woitttassa olewan ase-
tusta wastaan, kosketiia tvaiivashoitoa, ttiitt
päätti waltuusto uutinitun werott katiiiet-
tawaksi, titiitta tnääräsi sett niin pieneksi
kutti suinkin oli mahdollista eli jokaiselta
l5 tviiodeit ikiiiseltä tuieheltä 1 tnk ja ttai-
seltit 50 p. jotta ei tarwitsisi korottaa tve-
royksilöä nykyistääti korkeaittttiaksi. Täm-
möinen koroitus nitttittäitt sekä tekisi tve-
roittikseii epätasaiseksi ja erittäittkiu rasitta-
tvaksi sille osalle katisaa, joka ei lue tulo-
jansa tuhansissa, waati sadoissa ja kytti- "
tuettissä markoissa, ja päälliseksi riistäisi
heiltä ääniwallan. Naittut perheetiisäiitä,
jolla ott 300 markan titlot, tiiaksaa nykyis-
tett perusteiden utukanit kunnallis-, kirkol-
lis- ja waiwais-meroa ttoiit 6 tahi 7 ntk,
tautta jos meroyksilö korotetaan esitti. 300
mk, itiin nousee hiitten iveroiisa tioiti 13
mk. Waan onko häneltä todellakin waroja
näin korkeata meroa maksaa? Llhtä paljo
maksaa myös perheetiisäiitä, jollct oit 400
taikka 500 mk tuloja ja wasta 600 mk
tiitoista maksetaan enemmän. Waan otiko
tämä kohtuutta? — Maistraatin, nyt 14
p" pöydällä ttiaatitiiit kirjoitus, koskeivtt tä-
ittäii toitodett kultittkiartviota (= lokatvesi-
tvietttäriti asia) päätettiitt lähettää tvaltttis-
walle waliokunnalle setilottatvaksi, ja kaitp-
pias A. Tollet’ille ttiyötinettiiti oikeus
ttiyydä wiiketviä jiioitiia. Tätiiä oli
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
