Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
toinen tällain n hakemus tänäntuonna.
— Lopullisesti päättiwät waltuusmiehet
jättää rahatoimikamarin maltaan tarjota
keskieioariii pidon ioähiiniiiäii waatimalle
ja kaupungin kellarin pitäuiisoikeudeii enem-
män tarjooivalle, molemmat 5 wuodeksi.
Keskiemarin pitäiiiisestä maksaa kaupunki
nykyääii 1,260 mk ja kellarin pitäinisestä
on sillä ollut tuloa —— 20 iitk. Rahaa
sekin! K.
—— liudelta kirkolta helmikuun 3 päiwä-
nä 1881. Wanha muosi on hiljakkoin
maipuniit ajan aaltoihin, janiisi muosi on
wastikääii siinnyt tällä wuosikyininenellä
Moni ineikäläisistäkin katselee Auran pals-
toja, joka yht’aikaa tämän wuoden kanssa
on syntynyt, iiintta kukaan ei wielä ole lä-
hettänyt sinulle mitään tietoja kylmettä-
mäksi aniaraan peltoosi eikä aitionkaan sie-
ineutä sinuu makkaasi toiskannut; lienee-
wätkö kynäiniehet wielä alkniiiuodeit keh-
dossa eli wielä aiwan outoj7i Auralle.
Miiiä, maikka wielä aiwan oppimaton tä-
hän taitooii, tahdon kertoa muntamia sa-
noja.
Uiisia wirsikirjan"ehdoituksia on täällä-
kiii luettamana, joista yksi piihitit yhtä ja
toinen toista. Knulin muutamain henki-
löiii eräänä iltana keskusteleioaii tästä initii-
toksesta. Siinä Hnippanen, kuunnellen
Noikkasen lukemisia uudesta ehdoituksesta,
arweli: Warinaau, jos tämä kirja tulee
woimaan, niin tulee uusi Iuinala myös
asetettawaksi, joka arkipäiwäisistä iveisuista
ei ensinkään hitoli eikä yiiiiiiärrä koko ar-
kipäiwäistä puheenpartta, jota wanhassa
kirjassa käytetään. Pistänen arweli: kyl-
läkai Raainattu myös ajan kuluttua initii-
tetaaii. Pistäuen, joka nyt Hiiippasen
käskystä ottaa Noikkaselta kirjan, lukee esi-
puhetta ja hawaitsee tässä lauseen —— "myös
huudahtussana Oi, joka ei ollenkaan ole
suomalainen, on tulliit maihdetuksi oi: hiii,
joka .ei sitiiikaaii sisällä mitään walitusta",
Noikkanen keskeytti lukemisen
ja sanoi: "Mnistaiy pikkupoikana ollessani
äitiiii minnlle sanoneen: "Oii sinä poik
park kiites miit lukki, eks luul se olewa
oma hyäs". Mntta kuule wielä, tuossa
sanoo ruotsalaisiksi sanoja "laina” y.
in. Hnippanen sanoi puolin mihoissaan:
ivarataan" owat sitte suomalaisia sanat —–
Adwent, Kerubim ja Serafit, jotka minä
tähän asti olen pitänyt wieraina sanoina.
"Pistäiien kääntää lehtiä ja katselee, löytää
sanan "sabat". No, onko saliat sitte joku
sitiinuiitaisaiia, tai onko se sitä kieltä, jota
se uusi Iuinala parahiten taitaa, arweli
hän. Huippanen wetää suuria samuja äs-
ken täytetystä piipitstaaii ja miettii itsek-
seen; — puhkee wiimein sanoihin: iiinistain-
me suomalaisen kirjallisunden perustajat!
Piispa Mikaeli Agrikolaii wiidennellätoista
wuosisadalla sanoneen: "kyl mar Iumal
yinmärtää iiieijä kielii kan-3." Lieneekö
hänen olla niin tiikala yiiiiiiärtää arkipiit-
wäisillä puheenparsilla meisattiia weisua?
Tähän tiuskasee Noikkanen: eihiin tämä
Jumala tähän asti ole niin kieliopillista
weisita waatinut.
Pistänen paiskita wiimein kirjan kiinni
ja lähtee myös hakemaan tupakka piippuunsa.
Hiiipanen, kysyen: eikos oppineet sitä mah-
da oikeiii tietää, lukee wanhasta kirjasta
wärsyii — "Snn sattas meille paistaa
ann’" — j. n. e. kopistaa piippuansa ja
alkaa lähteä lewolle, toiset tekewät sanian
työn. Koska kaikki olitpat hiljaan, alkoi
Noikkanen puristaa päällispeittoaan ja lau-
sitn itsekseen: "kääiiiiäii nordliga kautii,"
Hiiippanen, joka tämän kuuli piirskähti
nauruun, josta ’tii-suinen, joka jo oli eh-
tinyt wähän nukkua, lieriisi, kuuli asian
ja lausui: "Onkos Noikkasella suitiat pa-
hankurit kuin Mikon mullilla, joka yksin
weti ja tnnki". !linkkuinatti ja
Saituri.
—— Unsi mirasta. Keis. Majesteeti knu-
luu hywäksyneeii ehdoituksen ja palkka-ar-
wion perustettumaa ioaiikein-hoitohallitnsta
warten Suomessa, ja senatin toimeksi on
annettu niäärätä aika, jolloin niankeiii-hoi-
tohallituksen tulee alkaa toimensa sekä pitää
hitolta wirkamiesten asettamisesta pnheena
olewaan hoitohallitukseen. Näin kertiio
—— Uiisia postitoimistoja. Postinjohto-
kutitit oit esityksen tehnyt postitoimistoin
asettamisesta Daaliii tehtaalla .si’emiössa ja
Ryttylän rantatieasemalle. (11. S.i
Ralianinääräiis niitynwiljelyksen-
edistämiseksi. Wastakiii edistääkseeii intialle
tärkeätä niitynwiljelystä, osaksi palkiiinoilla
hywin hoidetuista niityistä, osaksi hankkiinalla
ja jakamalla heinäiisieineniä, on keis. senati
20 p:nä tammikuuta Suomen talousseuran
toiiniknnnaii ja iiiaaniviljelysseurain johto-
kuntaiit käytettäwäksi tänä wuonna mää-
rännyt 12,500 markan summan, maksetta-
waksi iiiaanwiljelys-marastosta.
Suom. .Kirjallisniiden Seura oli
kokoontunut tämän kunn 3 p:nä. Seuran
esimies luki erääii keis. senatista tnlleen
kirjoituksen, jossa pyydettiin seuralta lau-
suntoa Ruotsiii ja Norjan hallitnkselta We-
näjäii ministeristölle tnlleen ehdoituksen joh-
dosta,inainittnjen waltioiden ja Suoiuen
kirjailijain kaiisaiii-wälisestä kirjallisen omis-
tus-oikeuden suojelemisesta. Lausnutoa asi-
assa tulee antainaan waliokuiita, johon
walittiin professorit Yrjö Koskinen, Th.
Rein ja Jaakko Forsman sekä toht. B.
Wasenius.
Wiiiiie kokouksessa asetettu malitsijaknnta,
jonka tuli ehdoitella jäseniä juhlakomiteaan
kesällä wietettämää 50wuoden juhlaa war-
ten, oli puheena-olewan komitean jäseniksi
ivalinnut professorit Yrjö Koskisen, O.
Donner’in, I. R. Aspelin’in, maisterit A.
Alinberg’in ja V. Porkau, kansakoulun-
tarkastaja O. Hynenin sekä pankin kontt.
J. Höekert’in.
"Prosessori O. Donner’iii wiime kokonk-
sessa tehdyn ehdoituksen johdosta, että seura
ryhtyisi toimittamaan kielitieteellistä aika-
kauskirjaa, oli kielitieteellinen osasto ehdoit-
tanut, että tällainen aikakauskirja toiinitet-
taisiin aluksi Suomi-kirjan kanssa eli eri
mihkona sen ylipainoksena. Myöskin ilinoi-
tettiin, että lehtori I. Krohn oli tarjon-
tunut aikakauskirjaii toimittajaksi. Ensi
wihko iliiiaantun tuleioaiia syksynä ja tule-
wan wuoden alussa oli aikakauskirja iiliit-
tawaksi tarjottaioa.
Eraän ennen ivaliitin komitean ehdoituk-
sesta, että Kalewalan riinojen toisinnot
puhtaaksi kirjoitettaisiin, myönsi seura 600
markkaa tätä tarkoitusta warten.
Herra l"asten—oppcttaja N. Karjalainen
oli seuralle lähettäiiyt kokoelman satuja.
(U. S.)
—— Siioiiialaisessa teaterissa oli lauan-
tai-iltana J. L. Runeberg’in syiityiiiäpäi-
wän kunniaksi järjestetty erityitten uäytäntö,
jota oli paljon yleisöä jnhlapnwussa tullut
katselemaan. Ensin litki hra Wilho Ru-
nelierain runoelman "Swen Tnuma" sitten
näytettiin "Maaiiime" laulun kaikuessa
kaunis, hra S. Falkinanin järjestämä kuwa
"Kuniiiainuie päiwiltä", jossa iiähtiiii ryh-
iiiiä melkein "kaikista Wänrikki Stolin tari-
noista, ”Pilweu weikko" keskessä ja yliiiiiä
"Snonietar" woiton palmu kädessä. Kitwa
herätti suurta iiiieltyinystä. —— Sen jälkeen
lauloiwat neiti H a cklin ja hra P eso-
iien Lindliladin säioeltäinäii osan "Pil-
men weikosta" ja eräs nuori laulunharras-
taja pari pienenipää Runebergin laulua;
ne saaioitttiwat kaikki yleistä iiiieltyiiiystä,
joka nousi ivarsin innokkaaksi kiin neiti
Aallierg erinomaisella taidolla lausui
runon "Döbeln Junttaalla". — Sen jäl-
keen alkoi warsinainen näytäntö.
(11. S.)
—— Nordeiisl’iöldin Suoinessa olon niuis-
toksi ollaan aikeessa perustaa "N o r d e n-
skiiöldiii rahasto tieteellisiä
tutkiinusinatkojawarteu";täinä
rahasto jätetään tiedeseuran huostaan ja
owat rahaston korot jaettaniat kotimaisille
tiedemiehille, jotka halajamat käydä tutki-
musmatkoilla ulkopuolella Eitropaii.
(11. S.)
— Fredrik Cygiiaens-wainajan akkunan
alla käwi iiiaauaiitai—illalla suuri joukko
ylioppilaita pohjalaisesta ja hänniläisestä
osakunnasta, jotka miikko-kokouksissaan oli-
wat saaneet kuolon-sanoman, laulamassa
liitegei- isitte. Useimmat käioiioät myös
sisällä ivainajan katsomassa Siellä lepäsi
taidemuseon tapaisessa kodissaan, wirsikirja
rinnalla, se mies, joiika waltania nero,
inahtama pithewoiina ja suuri oppi oit
monta kertaa kansalaisia ja etenkin yliopis-
ton nuorisoa innostanut. Harniaa parta
peitti kaswoja, eiineu pyöreät posket oliwat
laihtuneet ja ainoastaan uhkeat siliiiäkul-
inat osoittiwat mikä aatteiden rikkaiis nii-
deii alla oli asiiunt, mutta kuitenkin–
siinä lepäsi jaloit suomalaisen hengen maal-
liset jääiinökset, ja yinpärillä seisoi joukko
innrheellista nuorisoa, useimmat itutta pol-
niea, joka ei itse ole Fredrik Cygnaeus’en
ääntä koskaan knullnt, ioaait joka kuitenkin
ymiiiärsi, että siinä oli suuri henki liittonsa
iiiaailiiiait kanssa katkaissut. . .
—–— Kuollnt. Maanantaina k:lo 7 aa-
mulla ioaipni Helsingissä kuolemaan sena-
tin—kainreri Kaarlo Kristiaii Aivel-
lan, 66 wuoden tässä. Uuttera ja taitawa
wirkamies, joka samalla oli harras kansan
ystäwä, on hänessä pois iueiiiiyt.
(11. S.)
Onnettoiiiuns waltionrautateillä.
Ratawahti waltionrautateillä Kustaa Jti;
kobsson on 3 p. t. k. löydettii hengettömänä
53 ivirstalla Helsingistä; luultawasti on
taivarajuua n:o 104 ajanut hänen ylitsensä,
kuten U. S. kertoo.
Pari päimää takaperin ajoi, kuten Ä. U
kertoo, luinireki-weturi lähellä Hywinkäätä
erääii mahtimiehen yli, joka sai päähäntsä
niin pahan haawan että Hywinkäälle tiio-
tua kuoli.
— Siiomeninaaii kaetia. Turiin kiwi-
painosta oit malmistiinut kolmas märitetty,
laajennettu ja parannettu painos hywäksi
tunnettua postimestari B. A. Lindeman’in
"Posti- ja Tiekarttaa””. Se on niel-
keiii kaksi kyynärää pitkä ja toista kyynärää
leweii ja ulottitu poliittisessa Pohjois-Iää-
meren rantaan, osoittaen siinä sen inaa-alan
Iaakonwirran ja Betsamin-wuonon wälillä,
joka on esitetty Snoinelle luowittettamaksi,
ja etelässä Wiron rannikkoon. Kappaleen
hinta on tilattaissa 7 markkaa, miiorattuna
ja meruissattuna 13. ;kirjakaupoissa maksaa
se 10 markkaa kappale ja wnorattnna ka-
pulapuiden kanssa 16 markkaa.
— Käsityö- ja tehdas-yhdistyksen toito-
sikokouksessa Helsiiigissä tämän kiinti 3 p:nä
julistettiin rakennusmestariksi hra H. E.
Lohinan, joka taitonsa iiäytteeksi oli tehnyt
3–kertaisen rakennuksen piirustukset. Hän
pyysi saada suomenkielisen mestarikirjan,
joka tulee oleinaan eiisiiiiäineii Helsingissä
tällä kielellä annettu.
Yhteisen kokouksen pitäiiiiiieii Tanipereella
hymäksyttiin, ja päätettiiii sitä warten ru-
ioeta kirjeeiiwaihtooii Tampereen käsitiiö- ja
tehdas-yhdistyksen kaussa. (U. S.)
—– Eriskinumallinen kielto. Tehtaan–
isäntä G. A. Serlachius jätti wiime toitko-
kuulla oinasta ja alustalaistensa puolesta
keis. senatiin anomuksen, jossa pyydettiin
mahivistusta säännöille Kaiisanmalistnsseu-
rau haara-osastoa warten Mäntän tehtaalla
Täiiiäii anomuksen johdosta nimettiin
näin kuuluma päätös:
"Keisarillisen Majesteetin Siiomen Se-
iiati on Jtselleen esityttänyt tämän alainai-
sen anomuksen, iiintta ei ole hawainnut
syytä siihen suostua. Helsingissä, Keisaril-
lisen Suoinen Senatin Talous-Osastolta,
Heiuäkuun 15 päiwänä 1880.
Käskystä:
Napoleon Björklund"
(11. S.)
— Mnita untisia. — Säännöt teol-
lisuusklubille Oulnssa on .iieis Ma-
jesteeti wahwistanut. —— Torwisoit-
tokn nuan on kansaiimalistiissenraii
haaraosasto päättäiiiit panna toimeen Tam-
pereella. (ikoi.) – Oikeita heluiiä
näkyy saatawan Toriiioii laakson mesistä.
Eräs kuleksima kauppias Olrkangelista knu-
lnu lähettäiieet Pietariin 30 senlaista.
(S. W. L.)" —— Kerjäläisiä kulkee,
toiset hemoisilla, toiset käydeii, joukko jon-
kolta Waasan rintäpitäjissä, jotta näyttää
kowat ajat olewan käsissä. (W. L.)
S iisi tapettiin eräällä saarella
Mohltiii pitäjässä sillä kuminallisella ta-
malla, että ajamia ja ratsastajia piiritti
saaren, sitten ajettiin pari kertaa pedon yli
ja" nyt ei iiinnta knin nuijalla päähäii.
(O. F.)
—— Tietoja Wenäjältä. — Sotaturk-
iiienejä mastaan. Kenrali Skolielew
ilmoittaa, ettii hänen etujoukkonsa, jotka
tammik. 28 p. marssimat Geok-Tepestä,
3() p. sitä kunta ilman taistelua owat
iimlloittaneet 9lshaliad’in. Sieltä on osa
ratsuwäkeä siirtynyt Annon’iin. Tekintsien
lähetyskuiitia on alkannut saapua, ilmoit-
tainaan antautumasta.
""-
Geok-Tepen iiialloituksesta oit
kenrali Skobelew antannt tarkemman ker-
tomuksen, josta otamme U. S:ren inu-
kaan seuraawat tiedot: Ryntäys-koloiineja,
jotka 24 p. tammikuuta hyökkäsiwät linnaa
wastaan, oli neljä, joita johti: ensiiiiinäistä
ewersti .tiuropatkiiy toista ewersti Koselkoni,
kolinatta emersti-luntiiaiitti Gaidaron; ja
neljäiinen kolonnan muodosti reserioi 24
kanuunan kanssa. Knllakin ryutäys-kolou-
nalIa oli kartessi"kanunoita, raketteja ja
heliografi. Wihollisen etummaisia ivarus-
tiiksia wastaan eteläpuolella lähetettii ewers-
tiliintnantti Gaidarowin koloitua alkoi tais-
telun kello 7 aamulla; samaan aikaan alkoi
36 kanuunaa ewersti Koselkoivin kolonnan
edessä ampua eteläpuolella olemaan muurin
murrokseen, jonka ivapaaehtoiset olimat
awaiiiieet dynamitiräjähdyksellä edellisenä
yönä. Kello 11 ja 20 min. oli ewersti-
luutnantti Gaidarow wäkirynnäköllä wallot-
tanut ivihollisten aseman ja wahwistanut
itseiisä siinä. Sainalla hetkellä räjäytettiin
itäpiiolella wallin alle kaiwettu 125 puudan
kruutimiina, joka hautasi muutamia satoja
wihollisia. Miinan räjähdys oli hyökkäyk-
seii merkki emerstieii Kuropatkinin ja Kosel-
komin kolonneille. Kymmenen minutin ku-
lnttiia oliwat sortuneet mallit miehitetyt ja
nyt syntyi merinen käsikähinä inuureilla
itsepintaisesti pysymiin wihollisen kanssa.
Taistelii malIilla kesti noin tunnin ajan;
reserwistä täytyi jo ottaa apua. Samurin
3:s pataljona nousi ryntäysportailla kaatu-
neitten paikkain mälillä olewalle eheälle
uiuurin osalle. Walleilla olemat linnan
puolustajat tapettiin hurjan mustarinnan
jälkeen. Kello puoli kahden aikaan nousi
ewerstiluutiiantti Gaidarowin kolonna ryn-
täys-portailla muurin lounais-osalle. Nyt
syntyi tappelu itse linnassa. Kello kahden
aikana ioalloitettiin Deiigil-tepeii warustus,
joka kohoo koko linnan yli ja silloin oli
liuna kokonaan wallassamme. Wiholliiien
jätti leirinsä, tawaransa ja perheensä ja
lähti pakoon. Wihollisia takaa ajamaan
lähetettiin: yksi diwisioiia rakuunoita ja
iieljä sotiiiaa kasakoita, kuusi komppaniaa
jalkaniäkeä, neljä kanaksi kaiitawaa kanunaa
ja jono ratsastamaa wiioritykistöä. Wihol-
lisia "mainottiin ja tapettiin 15 wirstan
matkalla.
Walloitetnn linnan sisällä on luettu
enemmän kuin 4000 wihollisen ruumista
ja siihen ei "ole laskettu niitä, jotka täyttä"-
ioät wallihautoja ja joitii paossa tapettiin.
Wihollisen tappiot koko piirityksen ajalla
ja kolmessa uloskarkauksessa mahtawat, tuo-
reista haiidoista ja innista tiedustuksista
päättäen, olla melkoiset. Wenäläisten kä-
siiii joutui koko jolikko aseita, niiden jou-
kossit wenäläisten omia Berdan-kimärejä,
paljon kanunoita ja ampiimamaroja, muu-
tamia sotalippuja, koko joukko kibitkoja, jau-
hoja, rehua, iieljätuhatta perhettä, niiden
joukossa kolmen iinaiiiin perheet ja wielä
liftiksi 700 waiigittna persialaista. — We-
näläisiltä on kaatunut 1 p:stä 24 p:ään
tammikunta 16 upseria ja 267 sotainiestä,
haamoittanut 42 upseria ja 647 sotamiestä,
loukkautunut 13 upseria ja 123 sotainiestä.
Hemoisia on kaatunut 143 ja haawoittu-
nnt" 121.
Knrssit;
Suouien Pankki Helinik. Kp.
Waihto-kiirssi Disk. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 265: – 257: —— 100:lta r.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25: – puii:ta st.
Parisi 90 p. 99: 20 9?: —ö
Hainpuri 90 p. 123: 30 12": 6 "
Ainsterdain ..... 207: 50 206: — 100’lta’
Tukholiiia 3 p" . . . 139: 10 138: 40
L ai w a l i s t a.
B a r c elo n a, tammik. 23 Pohjola, Lewelius,
Turusta; Ansio, Paiielius, s:ta.
F o r t E" e a d s, tammik. 13. Pehr Brahe, Jsakson,
Rocheiortista.
F o rt M o n r o e, tammik. 14. Alktt, Walin, Phi-
ladelphia’aii.
G i b r alta r, tammik. 21. Maria, Westerlund,
Turnsta ja Christiansuiid’ista walmis Alicante’en"
B a r c e l o n a, tammik. 28. Herino, Nyroos, Tu-
riista.
B a le n c ia, tammik. 20. Finland, Sjöblonr,
anusta. " "
P h i l ad el p h ia, tammik. 17. Alku, Wallm,
Marseille"sta. ;
Torihintoja.
Tui-ussa. Nisut 34-35 ni. t. ’"Nisujauhot 4 in.
35 p. leiw. Rukiit 26 in. titr. Ruisjauhot 2
in. leiw. Ruisleiiiä 2 in. 40 p. leiw. Ruismaltaat
1 iii. 20 p. kp. Ohrat 1 in.60 p. "leiw. Ohra-
ryynit 1 in. 20 p. kappa. Kokonaiset s:mat 1
in. 80 p. kappa. Ohraset maltaat 8.) p. kappa.
Kaurat 1 in. 30 p. leiw. Kaurajauhot 1 in. 35
p. l. Kanraryyiiit 90 p. kappa. Siirivoiiiattoinat
s:iiiat 1 in. 20 p; kappa. Herneet: nnhertat 1 m.
kappa. Walkoset 80 p. kappa. Ruskeat 75 p. k.
Sekalaiset 65 p. kappa. Perunat 50 p. kp. 2 in. 75
p. nelikko, Peruiiajanhot 30 p. naula. Juurik-
kaat 2 ni. nelik. Humalat 75 p. naul.
döeinät 1 in. 10 p. leiw, piintarpää 1 in. 40 leiw.
Oljet 6 in. kuorin. Silppu 6 in. kuorina. Tuor-
naudanliha 4——."i in. leiw. Palivattu s:ina 7 in.
leiw. Tuore lampaanliha 5—6 in. leiiv. Pal-
ivattu s:iiia 7 in 50 p. leiw. Tuore sianliha 10 m.
leiw. Wasikat, jontetiit 7–8 ni. lenv. Juotta-
inattoiiiat 2 in. 50 p. kappale. Jhrii 50 p. naul.
Woi 00" p. naula, 18-18 in. leini. Talonpojan
juusto 2"’i———40 p. kappale. Kiioriinaton "maito 40
p. kannu. Kuorittii 25 p. kannu. Pnnia 25 p. k.
Kerma 35 p. kort. Willat 1 ni. 20 p. n. Munat
1 ni. 7""i–1 ni. tiu. Kukko 75 p. sanat 70 p.
kapp. Metsot 5 in. pari. Teeret 3"ni. pari. Pyyt"1 m
50 p. pari. Jänikset 75 p. kapp. Jion raawas-elaimen
kieli 1 in. Suolattii lohi 1 m. 25 p. n. Tuore
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
