Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1881.
hl:o 38.
alitiu.
’kiotoja ikat-un !saapungista "ja bänsj-Suomosta.
kaijantaloa
SFySliiiiiii 23 puiti.
Tilaiiö- ja jakamapaikat:
Lehdeii painopaikka, herra A. W. Jahnssonin kirja-
kauppa, herra C. A. Rönnbergin kauppapuoti, Lin-
nankatu 36 3 sekä ööj. Rydinanin ja kumpp. lamppu-
puoti Linniinkatu 1.
Tilaiiöliiiita:
Tui-un posti-" Muissa posti-
Turussii konttorissa konttoreissa
Koko wuodelta 2 in. 2 in. 52 p. 2 in. 82 p.
!4; wuodelta l in. 1 m. 26 p. 1 in. 41 p.
Lehdeii konttori ja painopaikka:
Linnankatn N:o 23 3.
Leliden wastaanalaineii toimittaja:
Maisteri O. F. Borg.
Jlnioitiiksia
ti 15 penniä ensi siwulla ja 10 penniä niuilla
siivuilla pieneltä riwiltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssonin kirja-
kaupassa.
15 sininiint. Kolintnaii. päiw. saarnaamat:
Tuomiokirkossa, suoni. aamusaarnan (k:lo 8):
:opastori Stenströni; ruots. aamusaarnan (k:lo
11): past.apul. Nordinan; suoni. ehtoosaarnan
tk:lo 1,43) ja ruots. ehtoosaarnan (k:lo 4): w.pas-
tori Liljesors.
in" Kollehti tulee :varattomille juiiial.opiii yli-
oppilaisille.
L i n n a n k i r k o ?; s a, (k:lo 9) suomea: linnansaarn.
Udelius.
Lähetyshnoneessa Läntisellä Allekiidulla suo-
malainen raamatunselitys k:lo 4 j.p.p. ja ruot-
salainen k:lo l; j. p.p. joka sunnuntai.
HIIoIntall , Tllkt"ltt " suotualai-
0 nen seura kokoon-
tuu huomenna k:lo ½8 j. p. p. kan-
pungin kellarissa (Sifäänkäynti
portiii kautta).
Iälkiiiiuistoja wiiineisestä maan-
wilielys-niitjttelystä.
Kaikista omiin maamme iitiytteelle pan-
nuista esineistä wiiriniiaiikin kallisariooi-
sempi, sekti siimalla kiitseliaiiikiii huomiota
etukädessä puoleensa ivetäwä oli hewois-
näyttely. Tässä osastossa kilpaili sekä her-
ra ettii taloiipoikii, ja molemmat siiurellii
nienestyksellii. Molemmat osoittiwat ym-
märtäneensä mitenkä tätä kaikissa oloissii
niin tarpeellista ja hytidyllistä kotieläintä
on hoidettiiioii ja kiisivatettawa. Uljaita,
niiii kauniita kuin "tauluun maalatuita"
oriitii sekti tiiiiiiiioja iloisine, huolellisesti
hoidettuine maisoineen iiiihtiin kiiikkiiiallii.
Jokainen katselija ilmoittikin sniireii miel-
tyiiiykseiisä täiiiiiii näyttelyosaston sekti rik-
kaudesta että eteivyydestä; epäileuitittii tuli
ei ainoastansa heiiioisiistäwä waan myös-
kin ihmisystäivä siihen makuutukseen, että
käsitys ihmisen ivelivollisuiiksista luontokap-
paleitii kohtaan sekti siitä monenkertaisem-
iiiastii hytidystä, jotii hywin hoidetut koti-
eläiiiiet tekewät omistajillensa, jo alkaa
olemaan jotenkin yleinen miiassamme. Ei
siis ihme, eitti heivoistuntija ja ihailijii tti-
häii osastoon huolimatta sateesta sekti sen
syiinmtäniäsiä kentiin likaisuudesta, niin
iiiielelliiiiii palasi.
Kokouksessa, kun kysymys hewoswtiimuie
parantamisesta oli keskustelun alaisena,
lausuttiin iiiiiöskin yleisesti se mielipide,
ettii tässä tarkoituksessa wiime aikoina on
sangen saunataivalta menestyksellä työsken-
iielty, ehkii wietti olisi liian iiikaistii pätit-
tiiii mikä suuntii rodun sekoitukseen uähdeii
piti pidettämän ediillisiiiipanii. Heivois-
miesten wakuutus kuitenkin oli, että Eiig-
lanuista muutama wuosi sitten tänne tiio-
diiii Norrfolkirodnu sekoitus oman miian
rotuun olisi kaikella toimella edistettäwti,
warsinkin knin sillä oli piiljo siiiiiojii limiitti
omaisuuksia kuin meidän hewoisella sekti
ilmanalakin ttiällti on hiiivaittu sille siurie-
liaaksi, jotii paitsi seii eteivyyttti meidän oloi-
himme katsoen ja muiden tänne tuotujen
suisteen yleisesti kehuttiin.
§ituotsinmiiaii kiniliiisii heivostniitija
kreiiiii öisiiuiiiisl, kokouksessa läsiiä ollen,
piti erimunaisen sujumiin sekti mahdikkaan,
kokonaisen tiinuin kestäneen, esitelmiin kes-
kusteluanne-:isin lLuultawai:itise ei ottiit eii-
simmäineu puiseensa tätii liiatna) "sira
kreiwi sanoi olleensa suuresti iiiieliyiiiit he-
moisiii’iyttelyyn ja ivakuutti ettii ine suo-
malaiset olemme oikealla toliillii herooisro-
diiii piiraniiii-3iiiiiilii":;sii sekti ettii me iiiissä
olemme ktiyttäneet eiieiiiiiitiii järjellisiimtä
kuin ruotsalaiset Hra kreiivi, kuten tnn-
tijaltii sopi odottiiiiktiii, tunsi heivoisemiiie
perin pohjin; sillä iiiuiititiin on useita hy-
wiii omaisuuksia, se on kestiiivä, tyytywäi-
iieii huonompaankin ruokkoon ja hoitoon,
se on sen liftiksi hiiiiiänlnontoinen ja kuii-
liaincu, se iooi kestitti maanwiljelyksen riis-
G. Lil. J röiiiberg’i" ii
ti:o 8. kinttaiiliatu tl:o 8.
Nkustia ja moniwärisiä hamekankaita,
Nkustiasilkki — ja reunustuskankaita,
"2llushamekankaita ja Nkadapollauiia,
Dosfelia, trikoita ja sianellia, kauniita kuosia,
Gardiinia ja korsettia, suuri toalikoinia,
Alnsröijyjä ja housuja, wiljasta ja puuroillasta,
Vriisseli-, TLilla-, Huopa-, Hamppu- ja Liista-niattoja.
C. A, Ströintlierg,
kasta työtä ja ioielii juosta inaantielläkin;
mutta sillä on myöskin huonoja oinaisiink-
sia jotka pitäisi poistettaman; näistä häii
luetteli: siiiiri wiiajiiuiiäktiinen pää, pitkä
ja pieni kaula; kapea rintii, matala säki,
pitkä selkii, korkeat ristiluut ja jyrkät lan-
taset y. ni. Wikojen poistamiseksi ehdoitteli
häiikin Norrfolkirodun sekoittamista tiiällä.
Tähän asti woimme olla ivarsin hyivällä
inielellä heivoisiiäyttelystäiiiine ja niistä
toimista, joita rodun parantamiseksi on teh-
ty. Mutta älkäiiiiiiiie sentään niin tyyty-
ioäisiiiä nukkuko; olisimmehan oikein Höl-
iiiöläisiä, jos luulisimme ihmisten toisessa
kylässä pitäiväii meitä wiisaina sekti asias-
tii jotakin käsittäwäisinä. Ei hywät maan-
miehet ja heivoisystäwät, toistit teidiiii täy-
tyy kiiiilla ja sen kohta saattekin!
Mainittu hra kreiivi maaiiioiljelysiiäyt-
teliistii täällä kotia tultuansa, on omaan
lehteensii "Smiiliiuds Allehauda" kyhän-
niit miitkahawaiiinoistansa kirjeeii, jostii
H:fors Daglilad joku päiwä sitten julkaisi
otteen. Mini h:ra kreiwi kertoo matkastan-
sa tänne sekti täällä liiiioiiraiinassa puut-
tumista issikoista ja meidän haliinkeista,
ei nyt kuulu tähän, me kiin waan olein-
iiie kiintyneet hewoisiisiaan.
Aiviiuspiiheen .tinpittaalla pidettyä sanoo
kreiivi ivetäiieeiisä housunsa ylös jii kahlitti-
iieeiisa hewoisia kiitsoiiiiiiiii. Tnltuansa sin-
ne huudahtaa häii: onko tämä ivedeiipiii-
sumuksen ja siiwiwellin waito 9liira-htiy-
riin happamien iviiiiien waikutusta? .tkä-
iveltyäiii tallin ohitse lähctin taiwaasen
rukouksen, ettei keiieiikääii suomalaisen he-
ivoi-:iysiäivän pitänyt saaman sitti onne-
tointa ajatusta, ettii kysyisi miiuilta mitä
minä pidin iiiiytteille piinniiista liewoisisia.
Sellaisia kaakkia! .tireiwi luettelee sitten
siinren joukon kaikellaisia wikoja, jokkit hä-
nen silinissäusä tekiwät iitiiiiiit walitut siio-
iiiiiliiiset hewoiset tuiki kelpaiimattomiksi.
.itreinn suuresti ihmettelee kiiiiikii siioinalai-
set woiivat olla iiiieltyneet uiin mitättömään
lieiiii"ii—:;i"iitiiiiii kuin iiieidiiii, miitta hän hno-
iiiaa kohta innostin siriin siihen; hän, niiet,
liiiisiiii ettii kalivaiva siir-istus waatii heivoi-
seitii uinutakin tiiiiii kestäivyyttii ja mikke-
lyyti-i. Siis seuraa tiistit: knii olemine
iviiheiiiiiiiiii siwistyiieitä, niin on meillä
hewoisia, jotka oivat iiiikt’eliii, kestiiiviä
ja iväl,iätin tyytyiviiisiä, mutta mitään koi"-
keampaa iirivoa ei iiiillii ole, eikä niitä pi-
täisi kehdattiiiniin koskaan näytteille tuoda
kiin odotetaan korkeasti siivistyiieitä he-
woistuiitioita iilkoiiiiiiltii tänne. Heivois-
ystäivät! hiioiiia.itteko nyt mitä teiltä puut-
tun’? itiin, siwistystä ja — hiipyäi
Kotiiiiaalta;
— §nippakunnan sanomia (anun) —
W ii l t ii u t e t t ii: kappalaisivirkaan aam-
percella kaupuugin saarnaja I. W. seon-
tell, kappalaismittaan .ttarioialla tiippalal-
iieii W. Iiigman sekä liikkariwirkaan Lie-
dossii lukkarinkokelas "itarl Wirtinien.
M ä ä r ä t t y: kappalaisen apulaiseksi Hii-
tiiu io.t. kappalainen A. 2l. Schalien Finn-
byyssä sekti Periiiiin papisto mahdollisuutta
myoten hoitiniiaiiii jumalaiipalivelusia Fiiiii-
byyssä. —— Waalisaarn iit pitäjän-
apnlaiswirkaa ivarteii Alastarossa iiiäärät-
tiiu Lokakiiun 30 ja :tiiarrasknun 6 päi-
ioiksi sekä waali 91tarraskniin 27 päiioiiksi,
–– Wattiopiiiwiåiuieswaalit Tiiriiii hiip-
pakunnassa. Sittenkuin tiioiiiiokiipituli oli
yhteenlaskenut kaikki ednsuiieswaalissa pap-
pissäätyyn tulewille ioaltiopäiwille ioaali-
päiwänä täiniin kuun 8 päiwänä annetut
ääiiet saalini tietiiti, että prowastikuniiit-
riiin pidetyssä ioaalissii oli kaikkiansa 117
henkiliiä tulliit muistetuksi. Eniininät titi-
net saiwat seuraawaiset: Tnomioi,irowasti
T. T" äitenwall 195, lätiiiinproioasti I.
(83rönberg 188, prowasti F W. G, Hjelt
184, liiäniiiprowasti G. Diihll)"erg 173,
kirkkoherraksi waltuutettn tk. 3" Oller 171,
liiäniiiproivasti .L. .B. Helander 16:;, läti-
iiiii prowasti K. E. Stenliäek 146, kirkko-
herra S. Hiriviiieii 115, prowasti C" M.
Rosengren 112, prowasti T" B Wegeliiis
108, lätiniiiproivasti tohtori A. E (iiriin-i
felt 104 ja linnansaarnaaja R. .Biiök 97,
joille siis kutsumuskirja oleiiiiiaii edusmie-
hiä pappissäädyssä tulemilla ivaltiopiiiioillti
tulee tuomiokapitulilta annettaivaksi. Lti-
hiiiiiä näitä oli äiiiiiliiivussii: kirkkoherra
E. 2l. .slarsien 84, proiviist" ’3. H. Roos
57;, kirkkoherra Fr. :iteinins 43, tappalat-
iien "3. Biiik 36, liiäniniupivasti 3. F.
Sahllicrg 34, prowastit til. Warelins 32,
F. H Hiiilfors :tii jii I. Cederlierg 30.
-— tisaltiopiiitoäiuiesivaiilit, ’tioriiiaris-
säätyyn on ivaliitu: prof. Yrjö Wall-
greii "iiiiioooii k:gistii. —— Talonpoikais-
säätyyn: eiit. waltiopiiiiviimies Iiosen-
li e r g :ithivenauinaiin ukrainasta; eiit. wiil-
tiopäiwäuiies I ii h a n a B rusila Yli-
Satakunuiin ali osan t:knnuastiu eiit. wiil-
tiopäiivtiiiiies "3 ah iv o J a a t i n en Ran-
naii k:kuniiastiu inaakauppi-.is Eliiis Hir-
iv on en .uiteen k:kiiiiiiii-Jtii.
"tietiivis-iia, tohtori E. Bergenheiiii,
joka wiime sunnuntaina täytti 8;; ikii-
ivuotta, sai sinä päiwänä wastaanottaa sy-
diiiiiceltisiä oiiiieiitoiivotuksiii tämän kaupun:
giii papistolta.
— Wiiliiiistiiwa suoiiientieliiieii koulu,
joka tänä syksynä vii alkanut täiillä maist.
3. Sargren’in johdon allii, on saanut was-
tiiiiiiottiiii kaikkiansa 19 oppilasta, joistii 4
nauttiivat opetusta eiisiiiiiiisellä luokiilla ja
1.) toisellii. Oppilaitten wanhemmat owat
sätitynsti suhteen: 2 upseeria, 6 ioirkiiiiiie-
hiä, 16 tilanoiuistiijia, 4 kiisityöläisiä ja 1
työiiiies.
"Tiiriin kansakoulujen oppilattea luku
on, 2l. 11:n mukaan, iiykyään yhteensä
1,336, joista 740 ylemmissä ja 596 alein-
uiissa kouluissa. Äidinkieleu suhteen löy-
tyy 702 suoiiieii- ja "34 ruotsia-puhurina
ja 689 on tyttöjä ja 647 poikia.
—— Suomen sotawäki. Ylennetty:
tämän kuuii 11 p:nä Turun piitaljoiian
päiilIikkö, öioerstiluutnantti Brcmer öwers-
tiksi ja majuri stiinassa pataljonassa v.
Konoio öwerstiluutnaiitiksi sekä miii-"rikki
Suomeii kaariissii Swinhufwud aliluut-
naatiksi.
— Wirkaaii wihkiinhs. Wiiine sunnun-
taina wihittiin Nousiaisten kirkossa sikäläi-
ncn kirkkoherra N. J. Almark ivirkiiansa.
Toiuiituksen piti lääninproivasti E. Lön-
mark.
—— Lakkautetnt marttiirat. Naiintalin
kiuipiinkilaisten auoiniiksesta, jota kiiwer-
ntirikin on puolustanut, on keis. senati
inätiräiinyt, ettii wuodesta 188;"; alkaen jä-
tettiiiii almanakasta iiiainitnn kaupungin
markkinapäiwät ja markkinat lakkautetaan.
—— Maaiiioiljelystoneideii ja työaseiden
myyriiälän rakentaa maisteri B. Forselius
Hunialistokadun ja rautatietoriii kulinaan.
– Kuollul. Toissa päiwänä kiitke.ttiiii
täällä maan poiveen ylioppilas Fredrik
Olof Arrheiiius, joka kuoli wiime
suniiuntaiua. Lukuifa joukko wainajan
kumppania, entisiä opettajia ja innitii nuo-
rempia ja manheiiipia ystäwiä saattoi ai-
kaisin poisnieniiyttii nuorukaista hänen wii-
meiseen lepokammioonsa.
—— Lalija. Turun työhuone on eräältä
kunnioitetulta kuiiiiaiijäseiieltä, joka haluaa
pi,isyä tiiuteiiiattoiiiana, saanut mastaan-
ottaa 2000 iiiiirkkaa käytettäwäksi työ-
h n o ii e en huoneusten lajentaiiiiseksi. Jii-
lo lahjanantajanauttikoon sisällistii iloa
hywästä työstään. (S. T.)
Lalija Kähriin kaswatustaitotselle.
Käydessään Käyräu kaswatuslaitoksessa
lahjoitti kreiivi Heiden sille 200 mk. lai-
toksen hywäksi ktiytettäiväksi. :itiin kertoo
2l. U.
— Syyteity murhasta. Koska itselli-
iieii Mooses Liistig, tästä kaupungista, o-
iuiin tunnustuksensa inukaan, liiiiiiiitaiiia
menneen elokuun 13 p:iiä oli kello 8 ja
3) wälillä j.pp. wenäläisellä höyryllä "So-
loivetski", Crichtonin konepajalla, höyrylai-
ioiiii konehuoneessa rautakangella lytniyt
tehtaiintyömiestä Kaiirlo .ikustiin Lind-
lierii’iii, §tilittildedaaliii tehtaalta Perniössä,
piitihän niiu pahoja hiiiiivoja, että Liiid-
liera ivastasiinotun kuun 21 p:iiii siitä
heitti henkeiisä täkäläisessä lätiiiiii sairas-
huoneessa, on Mooses Lustig haastettu
raastupa"oikeudessa iviistaaniiiiiii tästä mur-
hasta. lS. T.)
—— Haaksirikko. Hankonieiiieltä kirjoite-
taan Sille: T.: Tiistaina tämän kuun 13
p:nti kello ","211 e.pp. joutui jaala "Fo-
geln", laiuniri A. Engroos, Turusta, ka-
rille Hiinkoiiiemen Tullinieinellä. Waikka
kapteeni Lindman liiotsiioeneellä "Ahkera"
teli suuria ponnistuksia, ei sitä kiiiteiikiiiin
ivoitii saada sulalle ivedelle. Miehistii ja
kalusto oivat pelastetut luotsien iiioiillii,
iiintta liiiioii on joutunut haaksi-hylyksi.
— Kiivuloismis kaatumisissa. Mennellä
wiikolla sairasti: watsa" ja suoliköhtiä 33 h.
kiirkkuköhää 4 h. riiitaköhää 9 h. ja milii-
tautiii 5 h. " "
—— Korkea ikä. 2l. U:ssa kirjoitetaan:
Täiiiiin kuiin 8 p. ttiytti neitsy :ituna
Mariii Runt-r, joka oleskelee .ttorpan ta-
lossii .skorpan pitiijiissä, sataeiisiiiiinäisen
(101) wuotensa. Hiin on nuoruudessaan
palwellut miiun muassa neiti :ilrividssoii’ia
Tukholmiissa ja oli silloin siiiipiiivillii,
kiin" kuningas .tiustaa III käwi tämän
kuuluisiin tiettijän luona. Hän on myös-
kin palwellut aikaiiiian professori Caloniusta
maltiviniiiisteriii Engesirömiä y. in. Waii-
buksen sanotaan oleiviin ivielti raittiin ja
nokkelan liikkeissään.
— Suom, Kirjallismiden Setira kokoon-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
