Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1881.
!N:o 41.
hillin.
’kietoja !karim !caujttntFjSin "ja bänSj-Suomosta.
kaijantaloa
I-oltiilunnt 14 p:nä.
Tilatts- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, herra A. W. Jahnssoniti kirja-
kauppa, herra C. A. Rönnbergin ktittppapuoti, Litt-
nanktitu 36 3 sekä Hj. Rydiuaniu ja kumpp. lamppu-
puoti Linnankatu 1.
Tilaiiöljittta:
Tttrtitt posti; Mttissa posti-
anussa konttorissa konttoreissa
Koko wuodelta 2 iit. 2 ttt. 52 p. 2 tii. 82 p,
14, wuodelta 1 iti. 1 ni. 2t; p. 1 tii. 41 p.
Lehdett konttori ja painopaikka:
Linnankatu N:o 23 3.
Leltdett wasilii-"alainen toimittaja:
Maisteri O" F. Borg.
Jliaoitttksia
ii. 15 penniii etisi sitoulla ja 10 penniä tituilla
siivuilla pieneltä riioilta" wastaanotetaan !ehdeit
painopaikassa ja herra A. W. Jahnsjoititi kirja-
kaupassa.
4 tliitkokitspiiiwättä saarnaamat:
Tuottiiokirkossa, suom. aamusaarnan (k:lo 8):
w,pastori Stenströtn; ruots, aamusaarnan (k:lo
11): past.apttl Nordtiitiii; suout" ehtoosaarnan
tk:lo 7,53; ja ritots. ehtoosaarnan (k:lo 4): w.pas-
intori Liljesors.
in" Kollehti tulee waiwtiiskttssalle.
L i " tt a tt k i r k o ss a, (k:lo 9) suomea: litiitatisaartt.
Udelius.
Lähetysltuoneessa Liiiitisellä Alltöktidulla sito-
ntaltiiiiett raamatunselitys k:lti 4 j"p.p. ja ruot-
salainen k:lo i; j, p,p. joka sunnuntai ja keskiwiikko.
Kokons
Kaikkiti osakkaita Turun käsityöläisseitrati
pensioni" ja eläkekassassa ktitstttaan täteti
siitä wiime wuosikokonksessa tehdyn päättik-
sen titukaatt itiitt tniehissä kititi mahdollista
kokoontumaan kaupungin ratistiipatiii per-
jatttttitttt nykyisen lokakuun 28 p:nä k:lo
35 j.pp. tarkastaaksensa jtt htnväksyäksensä
siihett wttlittitjeti toitttitttiesteit teketttäit el)-
doitiiksett itiiteeit ohjesääntäiin laitokselle, jo-
ka siiheti asti ott nähtäwissä laitoksen joh-
tokuitttati piiheetijohtajatt, leipojtt Eitqwist’iii
luona. I o h to k ii tita.
Nyt tullut:
Doffelikappoja " " "
C. A. Strontberg’tlla.
N:o 8. Littnankatu N:o 8.
Turitsta.
Ensi tiistttiita tämän kitiitt 18 päiwiitiä
kokoontumat tie .Turnn kauptmki—kiittuaii
jäsenet, jotka oiotit siihen oikeittetttt, ivttlit-
semaan ivttltiooäiiväiniehiä porwarissäätyyn
ettsi ntaltiopäimille.
Saapitkoot ivalitsijaitiiehet
ottamaan osaa tähiitt tvttttliiti
niin mieltissä kuin suinkin!
Se ott ensiksikin tiirkeätit, sillä tniititoiit ei-
wät walitut tuieltet todelltt editsttt tilitit tuit;-
lipiteitii. joita !valitsijoissa yleisimmin läy-
tyy, totititt owtit ehkä sattumuksen ktiiititt
tärkeän liiottainnsivirkanstt sttatteet. :llei-
sistä jtt yksityisistä mttttliwaltnistuksisttt ivoi
kuitenkiit päättää, ettei tällä kerttitt aitta-
ktittit joka talmila aiota jättää tätä tvttttlitt
sattumuksen httltitiiti, ittikii olisikiit häpeäksi
ttiiti suurelle kimmille, kiilit Ttiriiit kuitta
iiteikäläisissä oloissa kittienkin oit Mutm
woiko sentään ivaritititttt pitää, että ostitt-
otto tulee yleiseksi ? tlittl,toitt pelkiiitttttite, ett’-
ei itiin tule oleitittttit laita. Jtt wielä ptt;
helimiin pelkiiiitiittie, ettii stttiriit litkit poir-
sa-olijoisttt kuuluivat kaupungin siionia-
litise e ii iv ä est o ö ii. Tiedäntme kyl-
lä, ettii suurin osti tästä sitoittaltiisesttt mä-
estöstii ott wähäwarasta kttttstta, josta siis
kitkin piiolesttittstt ei otttisttitte tuoniala-.in
weroiiyriä tahi waaliääiitä Mtitttt se seik-
ka ei sait pidätiitä ketään tvalitsemasta eikit
woi puolustaa kenenkään titälinpitäitiätiö-
tttyyttä, sillä ensiksikin on luulotautinen, et-
tä tällä kertatt jtt wastedes ei kitkaan sitti tässä
waalisstt äänestäessääti atittta enempi kiitit
25 äätttii, olkoonpa hiittellä ktiiitktt ttioittti
weroiiyriii hywänsä, mikä määräys tekee,
että ivitlteminätkitt äänimäärät ivoityttt
rimalin pätitökseeti teltokkattsti matkintaa.
Miitttt tätä paitsi kehoittttti jokttisttt hänen
otiitt kuuttiansa jtt welwolli-
s ii ti t e tt s tt isättmattttt kohtaan käyttä-
ttiäätt tässit tilaisuudessa äiiiiiwaltaanstt.
Jokaiselle pitäisi näet ollti kuitititttttisitttttt
näyttäti, että kitit hänelle ott suotu ttiitt
tärkeä oikeus kititt editsiitieheit walitsimi-
tten oit, häit tityäskin tietää sitä käyttäii,
itiiiikititi wapaan kansalaisen tulee, eikit si-
tä !salmeksi tietiimitttinnyydestä jti tuliliit-
pitämättiiittyydestä, sillä se joktt sttotiia oi-
keuta ei käytä, osoittaa seltvästi ettei hän
ja trikoita, suuri !valikoima
Nht tullut:
800 doffeli-palttoota ja kappaa, turistia ja ntottiw. willakankaita,
huonekalu" ja gardiinikankaita, huopa" ja hamppumattoja, doffelia
G. A. Dattmtert’illa.
sitä ole ansainnutkaan. Näyttäkäämuie
siis, ettii itteissä kititeiikiti niinpaljon ival-
tiollisttt harrastusta löytyy, että panem-
tite ääneitttiie, jos kohttt tvaatt yhdettkitt,
waikuttamaan näissä tvaaleissa mitä se
ivot. Sillä olettane myös tityttäiieet tär-
keätt welwollisuuden isättiitaata kohtaan.
Me oleittine antamillatnnie äättillä tvai-
kitttaiteet, itiin ptiljoti kitin itte tässä koh-
deit woimme jti ytitiiiärrättttiie, ettii "isänmaan
partista katsotaan wtiltiopiiiwillä !valittujen
edtisiitiestett ktiiitttt. Siis se, jota isätt-
ntaattrttkkans pakoittaa täyttätttäiiit hiitten
iveltvollisuuksianstt isättiittitittt kohtaati, hiitt
ei tässäkään tilaisuudessa laintiitlyö tätä
selwää iveltvolltsuttttansa.
Tehkäämtne siis mitä kansallinen kutini-
aiiittie, mitä weltvollisiiutemnte waatii! Al-
ko’on tietäntättöinyys, ivälinpitäniättöntyys
tahi titikiiäti ltiiitietts estäkö ketääit esiitt-
titoittasta waikkapa harmojakin äättiänsä!
Ketkä oiotitwaltiopäiwämie-
"hiksi walittain iit? Se ott tärkeä
kysinttys jokaiselle titiiiiolliselle mttlitsijalle
jtt sanialla myös wtiikea. Harwttt oiotit
niniittäin meilla totelä tie ttiiehet, jotktt ival-
tiollistett tonttiensa kautta owat yleisesti
tiitiiiettit, tiiitt ettii !valitsijan täytyy ttseittt-
ittiit, ttiiit sanoaksetiiitie, yksityistilit teillä
hankkia itselleen tietojti ehdokkaitten soitteli-
ttisiittdesttt. Jtt jos katsotaan waltiopäi-
willä kysymykseen tulewia asioita, ttiiit tulee
waikeus wielä suureniiiittksi, sillä liian myö-
häätt, ttitttikiti ivtittliti tinirten saadaan tietää
mitä esityksiä htillitus ttikoo edusmiehille tehdä,
joskohta asetetuista kottiiteoista woipi ariini-
ttt niitä tisioittt ne tulewat koskemaan" Itt
toiselta puolen ei tityöskään waltiollinen
harrastus ole meillä ttiitt edistyttyt, ettii
siitireitttiialla yleisöllä litistyisi seliitiä tiiieli-
piteitä edes k-.iikissa tärkeininiissäkääit tisi-
oissa, jotka till-:titat rtttkaistaivtiksi. Senpä
tähden oivatkin totitilit tiitkylsiä tvaltiopititviä
tvttrieii tapahtuneet ittelteiii yksinomaisesti
sen miikaan, niitä mielipiteitä kukin walittu
kttitttttt meidän tiirkeinimässä kysymyksessäni-
ttie —— kttitsallisuitsasittsstt. !viei-
dätt tt. k. lilteititilinen puolue, joka proprttni-
utissaan jtt selitittsissiiiiit tiistit oii liiiitttitnut
asettittt maltilliselle kittinalle tässä kysymyk-
sessä, ott kititeitkin itiikyisissä ainaleissa ol-
lut joka taholla ivttltttiiittt ktittiiattantttatt
niieltiii, jotta oivat tunnetut sitotiitilaisiiiideii
katkerimmiksi tvihamiehitsi. Sitä tietysti
puolue ei tahtoisi myinttää, mutta tosiasi-
oista ei piiase titihiitkäitti. .ikiin he siis
puhuivat iiialtillisiindesttt ja maltillisista
ehdokkaista, el siihen ole paljo luottatais-
ttija, harwoin oivatkin snoitialtnsuuden ystä-
wät moitteet yhtyii heidittt katissa yhteisistä
ehdokkaista.
Woimatko sitoittttlttisttitdeti ystätvät Ttt-
russit sattdtt kansallismielisiiittiieltiä malilaksi?
Se ott kysymys, johon heidini tulee etisi
tiistaitta anttia iva-stans, jtt ettii he sen te-
kisiivät miehissä, siitä ittiiistitttaa heitä tiittiiit
intiassa tiiitt likeltä koskenut ttsia kiilit Tu-
ritii sitoiiitilttiiieit lyseo, joka eltkii eitsi tvttl-
tiopiittvillä tulee tartvitsenittati "suruti edits-
iitiesten kannatusta,
thlntis:ttatvatt maalikokouksen kaittttt, jo-
ktt pidettiin täällä toissa piiliniitut, ott ky-
symys ehdokkaista ttillitt pttljoit seliitetiintäk-
si. "Sillä koska kokouksessa oli läsitä ttoitt
kahdeksankymmentii ivalitsijtttt, itiin §oit
liiiiltttivtt, että ainoastaan tie miehet, jot-
ka stiiivttt jotikitti iiiäiirtiit äätiiii tässä ko-
kotiksessa, tiiletoat kysymykseen maalissa.
Ja käytättiiöllisentpää ott siis, että jokai-
nen ktiäistä walitsee tititkä owttt hänelle
mieleen knin että hän turhin pittii rupee
äättiättsä jttkeletitttati setiintoisille, jotka ei-
tyät tvoi tulla kysymykseen. Kokoitksessa
itähtätvästi walittiin waati kahdett ehdokas-
listitit ivitlillii, joilla knntttialla oli yksi
yhteinen ehdokas, itiiitittiiitt katippaneumos
(6. ?! Lindltlom. Toiiten nitistit tiiotiitt
esille kauppayhdistyksett pitolelta ja toinen
käsityiiläisyhdistyksen. Me puolestamme hy-
tväksymnte eittien sett titittkä käsityöläis-
yhdistys toi esille, jtt ehdottamine siis ivalit-
tatvaksi anun edusmiehiksi ettsi waltiopäi-
wille:
kaiippatteiiiyos G. A. Lindlilom,
raatimies J. G. Wikeströni
kapteeni C" Olsotti.
kruununmuoti F. Westerling.
Oikeutetnt ivaalisstt osallisiita olemaan
owat tie jiiseitet kaupittiilkunnassa, jolkit
owat kaupungissa tverolle kirjoitetut jtt
lähitinä edelliseii yleisen ttikseraiikseii iitit-
katttt iveltvolliset iiiaksaiiititiit weroti kiitt-
ttatt yhteiseksi tarpeeksi.
Waali-oikeutta eiwät naitti:
waimo-ihiiiinen, naitu tahi naimaton;
se, joka oit wapattsitktiitteit taikka kitit-
litit pappissäätyyn;
kaiippattierittiiehet, tilhaittett sotawäestö,
sekä yleisten jtt yksityisten lttitostett jtt
yhteiskuntain iinihtipalwelijttt;
tie, jotktt toisen palmelaisessa tahi ali-
tuisessa työssä oivat, päiwäpalkkalaiset,
ttthi titiiiit senkaltaiset, jotka elättitwät it-
scttsit stituitnttisell-.t työtiteolla; stiinoin
ntyös tie, jotktt iittttiit oiiitiksi elatuksekseen
jotakin elinkeinoa harjoittawat;
tie, joilla ott itseatttittttti kuiu lähititiit-
cdelliseti tviiodeit kaupunkimaksot suorit-
tttitttttttt.
Se joka tahtoo tittelit tarkempaa tietoa
ivttttlioikeitdesttinsa, titenköön ktitsotittitttt josko
hän löytyy tiilitililuettelossa, joka maistraa-
tin arkistossa oii jokaisen ktttseltatvtiiitt
joka arkipäitoä k:lo l’l jtt l wälillä päiwällä.
thalitilttisuudessit ott waarinotettawtt:
että maalilipulla löytyy aitiottstttaii itel-
jitii tvttlitiiti ttittiet, ei useampi eikä har-
wempi. :liintet olkoot selivästi ilmoitetut,
itiiit että itiyös ivttlitutt atttnitttti, säätis
talti ivirka ott osoitettu;
että maalilipulla ei löydy walitsijait
oittaa iiittieit ttiissääit paikassa;
että maaliliput jätettäissä oivat joko
sittetillii suljetut tahi kokooiittiitetut;
ettii ivtt tt l ilitt puti ei s tt a malttins-
itiieheti kttiitttt jättää.
Waalilipttt otetaan siittit järjestyksessä
kitiit ivtitilijat iliiioitttttvat itsetisit jtt tt l ktt a
maalitoimituskellit kaksitoista
päiwälläjttlopptiiikellokolttie
jälkeen pitoleit päiivätt.
Kotitnaalta.
—–— Oileitsportitestariitwaalissa, joktt tääl-
lti tapahtui eilen, stii siiiirittittttttt äänilu-
wiitt oikeiisraatituits I-erd. Jitseliiis jti
jtt liihiittiä ltiitttit sttiivat ääniä: raatimies
N" Granströnt ja ttittistraatiit sihteeri
C. Llrit. Tollet, jotktt koline siis ttiletvttt
ehdolle poi"mestariwirkaan.
—— Walntistawassa maalikokouksessa, jo-
ka pidettiin täällä toissa päimättä, ivalit-
tiiit ettsiti puheenjohtajaksi herra kauppaneu-
tvos (83. A. Lindltlotii Waltiopäiwätnies-
ehdokkaiksi ehdoitteltiitt kaitppayhdistykseit
puolelta h:rat isi. A. Lindltloni, E. ulotitt-
ltätk, (6. W. Räbergh ja A. Grittttitik sekä
käsityöläisten puolelta h:rat G. A. "Litid-
blom, J. (3. Wikeströin, C. Olsoni ja F.
Westerlitig; yksityiset henkiliit ehdoittiwat
tittelit tuttutautia lisäksi. :7länestäissä, jossa
tietysti kitkin atttoi tvaatt yhden äätten,
saiwat seiirtiaivat ääniä: herrat G, 2l. Liitd-
killitit 70, E. :litinnbäck 54, G. W. Nä-
ltergh 47, A. Grönwik 46 J. G, Wikeströnt
30, C. Olsoni 24, F. Westerling 20, F,
Jnseliiis 16". J" Westling 11, J. Oster-
blad 4, C. A. Enqwist 2; J. Jitliti, W.
Björkttian jtt W. Forseliiis 1 iiäneit.
Kokouksessa, joka wiime titaatttttitaitta
liidettiitt maistraatin edessii tässä kaupun-
ttisstt, tehtiin ttiuutantia ntuistitksia wahlista
tittisttititt sekä tttäärättiiii maltiopäitininties-
pakkio 20 tiittrkaksi päiwältä.
Hiipaktinttatt sonetitta. (Turuii).
Ehd olle kirkkoherrana;irktititi -Pohjan ja
Jaminisaareit kirkkoherrttkunnassa ott pantu
1:o;l kappal. 2l. S a d e n i n s, 2:oj kappal.
A. Achaitd er jtt 3:o) kappal. I.
Iitselius. Haettamaksijulistettu
pitäjän apulttiseii ja kouluttajan wirka
Wcsilahdella sekä hakiain puutteesta kap-
palaisen iitirat Tettholasstt, Finttltyssä,
(seta-:isti ja Wiljakkalassa.
– tiliinityksiä y. iit. Wanheittpi konttais-
siottiinaantnittaajtt Jithtttii Henrik W a hl-
r o o ?; on tiiittitetty läätiitt ittaatitttitttttt-
jaaksi Tttrutt jtt "Poriii läänissä" Läätiin
ktitveriiööri ott tämän kuitti 6 p:nä
siitit tehdystä haketttuksesta ntyittitänttt
kriiiitttinniittisiniehelle :liattivossa G. S itti d-
ro os’ille ivtrkawapautta tiititätt kiitin 7
päiwästä tvitodeti lopputiit jtt tnitärätttiyt
maankanslistin A. Tli. Mörnett sillä
aika-.i hoittttiittan titaittittiia wirkaa; joiika
ohessa ylitit tttaankattslisti K" W. Laii-
g el ott tititärätty tiileivatt utarrastitun
1 p:stä toistaiseksi hoitamamaan krnunun-
itittiisniiehenmirkaa Myniitnäessä.
—— Stiotnett sotan-tiki. Siirretty:
loktik. 5 p:nä, aliluutnantti Suonien kaar-
tisstt Sivinlntsivud Titrutt pataljonaan ali-
kapteenitta
sittollttt" Wiiiite perjttittttina kuoli
täällä apteekari K a r l F r e d r i k ?! r tv i d-
soit 71 tiniodett ijitssti. Waittaja oli sytt-
tyityt Loiviisan kaupungissa, jossa hänen
isänsä eli käsityöläisenä. Io wuonna 1837
tititiitti hitti Tiirkuiin, jossa hän rupesi ap-
teekin toittiiiti ja tultuansa itse apteekiit
omistajaksi kokoili hän ahkeruutensa jtt tark-
kitiiteiistt kttittttt itselleett melkoisen oiitttisuu-
den. :Ilstätvälliseti ja ihmisrakkaan liton-
teeitstt mukaan käytti hän warojansa puu-
tetta kärsiitväiitt liihititittiiistetisit hyiväksi, jot-
ka nyt kiitollisuudella jtt siunattksilla tiiuis-
telewat maittajata. Myöskitt oit hän ys-
täwällisen jtt teeskeiitelemättömäii ltioitteeti-
stt katitta woittanut itselleeit lukuisan joukon
ittitittt ystiiwiit, joideit kaipaus ei ktitoo hä-
tieit htiutattstt partaalla.
Testamenttinstt tttäiiräykset, jotktt stiinoin
osoittaivat waittajtttt luonnetta sekä tiiitä
hän harrasti, omitt seuraawat:
.keisarill Aleksatiterin yliopistolle Suo-
nte,sstt 50,000 ittarkkati, jottkti iviiottiitteii
korko käytetään 4 siipendioon, jotktt Ktiar-
lo Armidson’itt rahastoit ttiiitellit jaetattn
korkeitttatttt 5 wuonna; ttiiisttt annetaan
2 ylioppilaille Turtista ja 2 Lowistiit kait-
punttissa syntyneille; tätiiiiit lahjoituksen
koroista käytetään kuitenkin 1200 markkaa
eläkkeekst orpotytölle Augitsta Mathilda
Strtåhlmatt’ille.
Realikoitlulttitokseett Lowiisasstt 20,000
markkaa, jotdett korot joka kewätlukukautetta
jaetaan 5 stipetidiotta kaupungin käsititoliiis-
tcii pojille;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
