Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ltlllth.
Ijetojei Iurim liitupiiriFiStei ja I-ttttsj-Sititmeotii.
liet-stiinalan
iljat-riialaan 11 stum.
Tilans- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, herra A. W. Jahnssoitin kirja-
kauppa, herra C. ?! Röunbergin kauppapuoti, Lin-
nankatu 36 3 sekä Hj. Rydmaiiiii ja kumpp lamppii-
puoii Linnankatii 1
Tilansltiitta:
Turuu posti" §tiitussa ttosti-
Turnssa konttorissa konttoreissa
Koko wuodelta 2 ni 2 iti. 52 p. 2 ni. 82 p
34 wuodelta 1 in 1 ni. 26 p. 1 iti. 41 p.
Lehden konttori ja painopaikka:
Litinankatu N:o 23 B.
Lehden !vastuunalainen toimittaja:
Maisteri O. F. Borg.
———,. —————— ———-.———
Jlitioitiiksia
ii 15 peuniä ensi siivulla ja 10 petiiiiä niuilla
siivuilla pietieltä ritviltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahtissonin kirja-
katipassa
22 sniiiiiint. Kolininais. päiw, saarnaamat:
Tuomiokirkossa, siioni. aamusaarnan (k:lo 8):
w.pastori Stenströin; riiots. aamusaarnan (k:lo
11): past.apiil Nordniaii-, suoiti. ehtoosaarnan
(k:lo !4,3) ja ruots. ehtoosaarnausi:lo 4): iv,pas-
tori Appelberg.
in" Kollehti tulee tuoniiokirkolle.
Linnaitkirkossa, (k:1o9) ruotsia:
saarnaaja Udelius.
Lähetyshuoneessa Läiitisellä Allekadulla siio-
malaitieii raamatunselitys k:la 4 j.p.p. ja ruot-
salainen k:lo 6 j. p.p. joka sunnuntai ja keskiwiikko.
8:tten Yleisen Suoiiien Wkaan-
titiljelysl-okouksen toimiliitt-
ta ilmoittaa iitten: että niitä rahojii,
jotka owat saadtit niyydyistä moista
ja niuista näyttelytawaroisia, sekit
ulosottamattomia rahapalkintoja saa-
mat asianomaiset näytteellepauijat uos-
linnau-
taa P. C. Rettig’in ja lt:nin tiikit-
läisestä konttoristit (Nminakiitu 4)
tukeutan utarrastitun loppuun, sekä
ettii mielii ulosottamattomia niitol-
lia jii diplomia satiiaiia aitatta saattaa
noittaa K. Suonien Taloiissenraii
kansliasta (Jso Häiueenkatn 38).
Sanialla ystäwällisesti kehoitetaan
niitä, joillii on Toiinikiiiiuaii kiitissii
suorittattiattomia asioita, niiukälaisia
tahiiiisa, kiireitiitniteii selmittäinäi’tu
niitä, jättäuiääii tiliä tahi tekeuiääu
waatimuksia, joihin syytit iitoi löytyii.
Tiirku, lokakiiiiti 26 p:nit 1881.
stiletti joukko kaltti-ia,
" säkittäiii,
Hjaltttar Rydinanilla ja K:tiillm
Liiiiianlatu 1
(koukko tarjottimia myydään os-
cI tohitttaan
Hjaliiiai iiittdmanilla ja K:tiilla,
Liuitattkatu 1,
Awotiaitieti utitta;
(soturimaa tirehtörinwirkaa
" annn tvaitvaishoidoithal-
kinnossa, kolmeksi wuodeksi tiiletvaii
tammillani 1:stit pititvästit, haetiiati
kirjallisesti kiiupuugiiiwaltiiusiuiesteu
kansliassa tiilossii N:o 7 Wetiiijiiti
kirkkokaditii warrella neljäntoista (14)
päiwän kuluessa tiistit alkiieii, tätii
päimää lukematta. .Tarkeitipia tietoja
mirasta, jotii seuraa 3,500 markaii
wiiotiiiiieii piilkka, atiiietiiaii mainitussa
kansliassa. Turkii, marrask, :1 p:uä
1881. .skäskystiii
Ferd, Jiiseilitis;
Jlnioittts;
Koskii edesmennyt telttailisit F. 83. Ros-
lin’iii ialo sekit nahkuritehdas täällä osion
katitta ott tullut mittuu omaisuudekseni ja
minä stiinassa paikkaa oleti riititeutiut hiir-
joiitiiiiiiiaii kaikinpuolin jäijesieititä ital;-
ktiriliik’ettii, jonka iähdeti alituisesti os
taii ja iitaliiiisiettawaksi otati kaikenlaisia
raakoja wiioita ja tiahkoja, sekä pidäti ttiyy-
iätitiitiii kaikenlaista walmistettiin nahkaa,
saati iäteti, liintateti säädyllisiä ja rehellisiä
koltteltiii, armoisalle itleisitlle tilittriiiiiiiitsti
iliiioittaii. iltisikiiiipiitiki, mariae-kuulla
1881. Auton ":Nalin.
T ii r ii s t a.
Turun kaupungin ivaltuiisiiiiesteu hetdiiti
iitiinie kokouksessaan tekämä pääiös, joiika
kantta täkitläiseltii siioitialiiiselta lyseolta
kielleitiiii aitottit 5,00(1 markan siitiriiiiien
apiiriihasiiitiiiia, waatii meitä, lupauksemme
inukaan, iarkettiitiiii esittäiiiääii sitä keskiis-
teliia, joka tämän asian johdosta maltinis-
iniehisiiissä tapahtui; ja paitiaiaiiitiie asian-
aluksi siioitietiiioksett siitä pyytitökiirjasta,
joiikii kauliin johtokutinan puheenjohtaja
oli iitaltiiiisiuiehille asiasta autanut:
Tityttääkseen kaitait iiiiinettiia ja tuti-
iiusteitiia tarinetta suotiienkielisesiä oppi-
koulusta Liinsi-Siiomeii pääkaupungissa,
pääietiiiti iiiiiiiiaiiiaiti, tähän kiitttaati
kulumain, artvokkaiiieu henkilöideii ketväällä
18731 kokooii kutsumassa kokottksessii,
koska maati hallitus et wielä silloiti ollui
ryhtynyt täyttäiiiään Säiiniyjeu iitiiiiieisillä
waltiopäiwillä yksimielisesti lausitttiiatoi-
ivamusta suomalaisen lyseon perustamisopin
tässä kaupungissa, koittiin yksityisillä iita-
roilla periistaa ja ylläpitää senkaltaista
koitliia sitsi ettii säiiiyjcii iisketi iiiaiitiitii
toiwoniiis ivaisi toteutua, jota paitsi kokous
ivaliiiiitti tarkoitusta utarien aseiettiia joh-
tokutitiia sekä hakemaan armollista lupaa
tämän iiiideii oppilaitoksen perustamiseen
ja wastedes pitätiiäiin sitii hoitotisii allii
kuin niitos toimeenpaiietiiiian tarkoitukseen
iartvittawa riiliaitkeräys. .ikiin koulii iitten
korkealla asianomaisella luntalla ati ollut
ioiiikiitiiksessa lukuwuoden 18731–1880
alusia ja luokkien niäiträ iisken alkaneeseti
liikiiwiioieen iisti järjestäiisit on enentynyt
koitueksi, oivat laitokseii ivarat kuluneet sii-
hen iiiiiäriti, ettii rahoja sen ylläpiiäiuiseksi
liihiimniiiisei:tsä iuleit.taistiiidessa tulee puut-
tumaan. "Jlrivateii tätä edeliitpäiii ja koska
iiittiietiii oli että siiiidyt hallitukset! ioa-
ralle olitpat niääriiiitieet isottiitiiiii raha-
summan käytettäiitäksi suomalaisien oppi;-
koiiliijeti perustautista ja waroilla auttii-
iiiista iitariett, katsoi johtokuitta, joka luuli
marttiinit! iitoititatisii edellyttiiit että titaltio
itiiiiikiii heti tulewain utaltiopäiivieti jälkeen
ottaisi täkäläiseti suonialaisen yksityislyseon
haltuunsa, iitoiioatisa htiutiillä perusteella
Helinikuulla nyt kultimaa iitiiottii
atitaii Hätien .kieisaiilliselle :1.1iajesieetille
alamaisen pyyntiini saada oppilaitokseii
ylliipiiiiiiiiseksi liikiiiitiiodeti 188(1—1881
altistit nyi kiiluipa ii lukuwuoden loppuiiti
i,tleisistii ivaroisia yhteensä kiihdeukyinmetieii-
itihaiiiieii iitarkiiii suuruisen iipiirahasiitiiiiiaii,
"1,000 tiiarkkiia laskettuna kiiltakiu luokalta.
Tiihäu alatiiaiseen pyyntiilin ei ole tittelit
aritiollista wastausta iiilliii, jota wastoin
johtokuntiini tiedoksi ei aiuoastaan ole tiil-
ltii ettii keisarilliiien senaatti on ltikiiiiiiitt
kysit,iiittksessii oleman pyyntilin Hiiuen .ikei-
saijilisiti :1.1iajet:iteetin aritiollisesti tarkastet-
tatvaksi ja piiiitetiätitäksi yhteydessä taikoi-
tti:ii iita teit asetetiin kituiiteaii tekettiitii
ehdoituksen kitiissii tiiaan oppilaitoksien
iiiidesia—jiiijes:tiiiiuise-Jtii, iitaan itiyäskiu
ettei iuaitiittu ehdoitus titieläkääii ole kor-
keimpaan paikkaan liihetetty.
:iitti mainittujen artitetiiitatitaiii olojen
ivallisessa on suonialaisen lyseon hallitus,
joka jo tätäkiu eniien ou saanut nauttia
herraiti ivaliiiiisiiiiesieu suosiota siitiit koh-
deti, että oppilaitokselle sett etisiitiiiisetiit
iitaikutiistituotiiia sinttiin ilmau titaksiitta
ltiioiieiis eritässit kaupuugin oitiistainiissa
rakettiiiiksessii, luullut iitoititatisa iiiitiiiti
katitta taaskin luottamuksella käätiiyä hei"-
raiit ivaliuusniiesten puoleen iiititrällä
pyytiiiällä ettii herriit ivaltuiistuiehet iah-
taisiwat, sett pulan poistamiseksi, jossa
oppilaitos tätä iittkyii oit, kaupungit! käit-
teitäutäksi atiiieiiiista, täkäläiseii anniskelu-
yhiiitu iitoittorahoit:iia määrätä kerrassaan
tviidetiiithaniieu markan siiuriiiseu siittimiin;
ja rohkenen minä sitä enemmän odottaa
suosiollista ttiyitiiuyiysiii tähän pyyitiööti,
kuu lyseo tätä iiykyit jakaa opetusta aina
116 oppiliialle, joista notti 35"/0 eli 41
oppilasta ou kotoisiti tästä kaupungista
sekä wiimeksi mainitusta oppilasiiiääräsiä
37 on wiiriiiioiiiaiu wanhempain lapsiii
ja setitähdett lukukausiniaksujeti suorittami-
sesta wapauteiui; ttiitkä seikiit yhteensä,
enemmän kuin mikääii muu, todistawat
kysyiiiyksessä oletviiii oppilaitokseti wastaawan
todellistii tarwetia sekä ympärillä olemalla
iiiiiaseudullii että myöskin itse kaupuitgissa".
——–.——
Turku, 7 p. Lokakuuta 1881.
Torsteii T. 9tetiiitiill.
Tiiiä pyyntökirjaa seurasi kouliiii totinie-
titiiotitien programmi sekä luettelo Turusta
kotoisiii oleiitista oppilaista ja iiiideu tvini-
henipain säiidysiä.
?ileitieii iitahtiistaiita ioiilioktiiita, jonka kä-
siteltiiwäksi tätiiä pyytiili eiisiit lykittiiiii,
antoi siitä lyhyeti lauseen, jossii se, selittii-
iitiillii ettii anniskelu-yhiiön säiiiiniit eiwät
niyöntiincet näiden rahojen käyttäniistii nyt
puheena oleiitaati tarkoitukseen, ehdoitti, ettii
waliiiiisiiiiehei iiioitiioproiitasiiti teketuääti
sunniittiin aittaisitvai kieltäwiiti wastauksen.
Nyt kiin asiii tuli käyteltitntiiksi ivattuus-
iniehistössä, liiettiin etisin anomus ja sitä
seuraiiiitai asiakirjiit, joiikii perästä puheett-
johtaja, ivapaherra itoii ",T. r o i l aloitti kes-
kustelun piietiitiiiillit esityksellä. Eusiksi hitti
iiiiiitiitsi ettii ivaltiiisiaivati iitaliokiiiiiiaii
lause oli hänes sii herättiiiiyt suurinta kuiti-
iiiastiista ja iiiielikarwiiiitiii. Hitu ei titoi-
iiiit, niiet, ytiiitiitriäii, ettii maltokunnan
lauseessa oli todellistii periiä, iitaan luuli
piitu ivasioin, että tilaisuus oli niitit sopi-
iviti käytiiiä atiiiiskeluyhitiiu keritiiniiiiä raha-
matoja. T.ättiän todistnksi luki hitit etisin
säännöistä sen pykitleeii, johoti waltakunta
oli perustanut kieltiiiviiii ehdoituksensa; Tii-
iiiä kutiluu:
— – —— Loput jätetitäii Ttiriiu kan-
ptitigiu kanssiin titaltiiusmiesteu käytettii-
wäksi yleis-hyitdyllisiiu hankkeisin kuuttiin
alallii, etenkin sellaisiiti, jotka koskeiitiit ittii-
iviiki—liiokau hyötyit ja pariistii, tiiutta joita
kutita laillisesti ei ole iiteltitoitettti toimeen
piitiemaan’j",
Tititsiiti johdostii puhuja huomaittit, ettii
etisiksikin nyt tosiaaii oli puheena yleishyö-
ditllitieii hanke, jostit juuri tiitiiiiii ktiiiiiaii
lapsille tiili hyötyii, koskit tiitiiieitu oli, ettii
kolttias osa Turtui stiotiialaiseii koulun oppi-
laista oli Turkulaisia. .Tähäti tiili lisäksi
se, eitit kaikkein näiden lasien iitanhetiiiuai
kuulusivat työsketiteleiititiiti kansaluokkaan
jii melkein kaikki olitpat niiu kiiyhiä, eititl
heidiin lapsensa oliiviit iitapiiiioppiliiitii,
jotii paitsi hanke tietysti oli sitä laatua,
että kiititii laillisesti ei ollut iiteltitoiie.tiit
sitä toimeen piitiettiaiiti. Piihiija sentiihden
lämpiitiästi kehoitti tttaltuiisiniehisti.iä !tiijätt-
tyttiäiiii koiiliijohtokiiiiiiaii tekeiiiäiiu pyyti-
tititti, koska ttio pyydetty suutina juuri wiis-"
taisi niitä kustannuksia, jotka ttiletitiit "Titr-
kukaisten lasten osalle. :1.1iuutoiii puhuja
huomautti, ettii itiuuikiti kuin Turkiilaiset
atiniskeluyhiiiin kassaa kartuttamat, koskit
!iihipiiiijiiliiiset kauptinginiuaikoilla käyttä-
iviit hytitäkseiisit tiitiiiiti tiiyyiiiälitiiä ja moi
tieti tyypitti hitiiiau niihin jiittätväi.
teti ei haittaisi, waikkapa näiden piiäjäiii
lapsetkin saisititat jonkinlaista hyittyä nitistit
rahoisia. Lopuksi arweli puhuja, eitit jos
Ttiriissii, ivauhassa Suonieu sititisiykseu
kehdossa, kielti; pnheena olewaiiii pyyntiilin
iititieitaisiiti, titin se kaikkialla meidän maas-
sa saattaisi heräiiää kiuiiiiiasiusia ja hel-
posti tiiiitiiisi jonkinlaiselta ivalitu ja opiu
katuiiiooiiiiselta.
öl-
”) .stiiäuiiös ott itieidiiii, sillä Ttirtissii kun ollaan,
Warapuheenjohtaja, kauppaneiimos
Lin d blom ilmoitti tämän jälkeen, että
hän kiiikiii piiolin yhtyi puheenjohtajan iitte-
lipiieisiti eikä pitänyt tarpeellisena lisätä
mitään, koska edellinen puhuja niin selwä?-
ii ja täydellisesti oli osoittanut, että niitän-
tiytys tässä oli paikollaan. Hän sitä tvä-
heiiitiiiti epäili pyytinöii hyiväksymistä, kiiti
walitiusknnta wast’ikääii oli pitäitänyt sa-
nioista rahoista aniaa 8000 markkaa .siu-
piitaaii puutarhurin rakennuksen malmista-
iitiseen
Näitä puhujia wastusti jyrkästt taloits-
seiiraii sihteeri R ö ii ii b ä c k, armelleu ival-
lan sopiinattotiiaksi, että kaupunki rupeisi
apuja atiiamaati yksityiselle koululle, koska
titteti tiinutkin yksityiset koitlitt saattaisiwat
tulla aptiriihoja pyyiätnääii iliuoitiamalla,
että hekin olimat ottaneet timpaa-oppilaita
ivastaan kaupungin käyheittiuistä kansau-
luokistii. Puhuja tahtoi kutuminkin tällä
kertaii ttiyöiitää sen, ettii aniiiskelii-yhiiön
rahoista maksettaisiin tämän wuoden lukii-
kaiisi-niaksui Tiiriiu tiilipunaista kotoisin
olemilta wapaa-oppilailta. —- lTiittiä tekee
4(1 markkaa ktiltakiii oppilaaltii") ——— Mtiii-
toin arweli hitti, ettii jos kotiluu johtokun-
ta oli laskuissaan ja ioimeissiian pettynyt,
niin pitäkööu wahingon htttoitiiäiisit tai
käätityköäu seit yleisön puoleen, jakit koitliiii
etinenkin on kaniiattiiiitit.
Tiiiuiiu johdosta syntyi wilkas puuheeii-
iitiiihio, jossii hiiottiaiiteitiiii, että titiiiiie
piihiijati iuii-lipide, että Tiiruii siioitialiiiiien
kotilii oli itiniden yksityisien koulujen iver-
tiiiiieti, ei pitänyt paikkaansa, koskit tämä
kotilii ei etisiiikääii tarkoittanut yksityisiä
woittoa, iitaan tarkoitti sen tväärityden pois-
tautista, että siiotiiiiliiisilla ei ollut tilaisuut-
ta ittuallii kielellä päitstä korkeaiiitiian opiu
ja tiivistyksen osallisuuteen. Yhtä hywin
pääsi äänestyksessä herra Röiinltäekin itiie-
lipide woitolle ja koskit liiiiltiinta ott, että
ttio päätiis tulee kaikkialla huomiota nos-
taiiiiian, niiu etuine tahdo lukijoiltamme sa-
lata tiiideti iiiiesieii iiiitiiä, jotka eiivitt iah-
totieet suotualaiselle lyseolle pyydettyjii apit-
rahoja iiiyitiiiitä :1ie olimat: hontiotkeii-
desta: assessori aini gi en sekit uota-
riot Krakan, Salliiigre ja Kii:u-
l i n, kouliiopettajistosta: merikoulun johta-
ja S t en i its’, kauppakotiluii johtaja
S iit ehlii, lyseon leluori thii u ell, sak-
fankieleuopettaja :1iykand e r ja englan-
tiiittie.len opettaja Stigze iiis; w. t.
kiiiipiiugitilääkäri ikituli e r g ja lasaretin
lääkäri P a q iv a l i ii, tiioitiiiri P r o e o p ii,
taitetut Wikand " sekit kauppiaat St-
litti, Eiiessoii, Holiti, "Diihlströny
Iii ii ti lius, Yi tiia ja Osterltliid
ja Suoiuen talousseuran sihteeri :1tiiiiiiltäik
—- :11iiiitiitseitiaiiii ei ivot jättää, ettii kol-
tiie" näistä kuiilutvat suomalaisen kittilitii
kitatuneitwostoou, tiittiiitititi tohtori .ston-
heta, maisteri Nylander ja kauppias Sileii.
——— 18 iviiliuiisiuiestii )iiiiiies ii niitä utas-
taati, jotta tiitillit oli kolmenmiehen enem-
niistit.
Yllä mainiini päätits on laatimiin iiiitä
suritllisiii .ikatipuiigiii kassassa oit enettiiiiäii
kuin kahdeksankymuietitä tuhatta nutikkaa,
jitika otvat titaikeiii saada jaetuksi sopiiitiiii
iiirkoiiuksiin, ja nyt kuti ttiiiä sopiiviii ti-
laisuus iliiiaiititiiti, niiu ollaan keksiliität
kaikellaisia muikia tekeiuiiäii. C:iisiii yleinen
iitaliiiistawa iitaliokiinia " jossa tittii pitit-
täsiä tehtiiissii istui ainoastans-i koltiie heti-
kiliiii, herrat Swehlii, Osterltliid ja Eties-
soti —" ittiiikääiilaisia syiiä esiiti tiiottiatta
’1 :tiitiuät olitpat: hertat itoii Tiitil, t"titittltlonn
:itiilterxiln "ittesierliuip Streand ll, (siitiiliitid, Björk-
miut, :1taute11, Olsoui, Biirnieister, uiiidroos, :1tich-
ter, Toepel, Berner, Hofsstedt, "1kettei-Isoii,Jah-is-
niin näitä säänt’ojä ei ole siieiiietsi oliniaejatoaii foii ja 18 siliug,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
