Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
waaii lyhyesti wakuuttaa, ettei säätinöt
myönnä rahain antamista pyydettyyn
tarkoittikseeit. Kiiii sitte. selwästi iiäytetääit,
että sääntiöt piilit ntastoin owat peräti toisel-
laiset, itiin keksitääti se tuuttia, että kaupun-
gin ei soipi awiillaati ylläpitää oppikoulu-
ja ja yksityisiä kouluja. Ei oltu etisiiikäätt
huomaaminaankaan, että nyt oli kysymys,
eikö ole sopiivaa, että kaupunki koittaa pois-"
taa sitä wääryyttä, joka selwästi oii ole-
massa siinä, ettii koko Länsisiiomessa ei ole
yhtään suomalaista oppikoulua, jossa suo-
mea puhiitvat lapset woisiwat opetusta saa-
da — wääryys, joka jo oit yleisesti tiiliait-
netty ja jonka poistamiseksi suottien säädyt-
kiti owat tehneet, itiiitkä otvat woineet.
Mutta kun hallitiis yhä waan potkii tut-
kainta wastaan, silloin ttiiika kaupungilla
ei ole mitään iyelwollisuutta koittaa auttaa
yksityisiä heidäii pyrinnöissääit tämän tyijä-
riwden liemeittäiitiseksi, tvaati pyytitö tämän
oppikoulun hytväksi on ihati samallainen
kuin jos esimerkiksi neiti Heurlin tai neitsi
Ringltom tulisiwat pyytäinääti kouluillensa
raha-apua kaupungilta. Niin arweli ai-
nakin herra Röiittbäck. –— Toisiii owat
muut kaupungit tehtäwätisä käsittäneet.
Pääkaupiinkitiitiie antaa iltiiaiseksi kalliin
talonpaikan, kun siioittalaiselle yksityiskoti-
lulle rakennetaan oma asunto, Taiitpere
tarjoo neljäkytuiiieiitätiihatta markkaa, jos
sille annetaan suomalainen koulu, Lappeen-
rattia ylläpitää omilla waroillansa siioitta-
laistit yksityis-lyseota ja Wiipurin ja Ou-
luti ittaltiiiistiiiehet muistawat yksityislyseo-
tatisa runsailla raha-lahjoilla. Turku
taas antaa yhtenit siltiiänräpiiykseiiä aittiis-
keluyhtiön ratioista kahdeksantuhatta iitark-
kaa nupittaan puutarhurin rakennukseen,
jonka yhteyden eittenkin työwäeii hyödyii ja
paraati kanssa herra Riiiinltäck luultawasti
moince hywinkin selittää, ja setiraaivatia kiel-
tää se !viisituhatta titarkkaa samati yhtiött ra-
hoista suomalaiselta lyseolta, jossa 37 köy-
hän Turkulaisten poikaa saapi opetusta.
On sekin; johdoitinukaisiiiitta. Niin arwe-
lewat aitiakiit ne 13 herraa, jotka wiikin-
giläispuolue .’Turussa, joka wuosi sittett
tiiuodosttii seuraksi nimellä "Swenska bild-
ningens ivättner" (ruotsalaisen siwistyksen
ystäwätj, wiime wuoden lopulla asetti
waltiiusmiehistööti — yksi ainoa oli us-
koton – sekä ne tiiuutawat hengenheimo-
laiset, jotka edellisiiiä wuosina-owat sinne
pujahtaneet. —
Lopuksi oit wielä pieni kohta huomau-
tettawa. Herra Röniiltäck ptihiiu yksityis-
koulujen apua tvastaait ja ehdoittaa satiias-
sa, että maksettaisiin wapaaoppilaideii lu-
kukausiinaksot. Tämä on todellakiti jtitiri
kehoitus ivastakkaiseett siiutitaan, sillä tätii-
tnöinen päätös jntiri woisi saattaa yksityis-
teii koulujen pitäjiä kaupungilta pyytämään
yhtäläistä apua tvapaaoppilaisistaati. Tois-
ta olisi ollut, jos waltuustiiiehistö olisi 5000
tiiarkait rahalahjalla osoittanut, että se tätä
nykyä katsoi sopitvaksi siihteellisesti ottaa
osaa siiotnalaiseti koulun ylläpitäiniseeii. —
Muiitoiti meidän mielipiteemme on se, että
anniskelu-ylitilin rahat olisiwat wallan hy-
win käytetyt, jos niitä joskus tniiärättäi-
siiitkin Turuii katipiiitgin köyhien oppilas-
teti kouluttamiseksi iitissä tiksityisessä koulus-
sa hywänsä, kun se ivaait on hywällä kan-
nalla, eitiiiiekä etisitikään pelkää herra :liittin-
ltäckin ennustatiiaa hirwiötä, jos anniske-
luyhtiön rahoilla koitettaisiin köyhän kait-
san korkeatupaa siivistystä edistää, yhtä
wähäit kitin tiie luuletititte sen sotiwat!
anniskeliiyhtiön sääntöjä wastaan.
Kotiinaalta;
—– Hiiiipakuiinan sanainiä (Turun) —
Waaliin pantu: kappalaistitirkaan Ry-
iiiättylässä aittoa hakija jiinialuusopiii-kan-
didaatti E. I. Sawolin ja kappalaismir-
kaati Espoossa iv. t. kappalaitieti B. W.
Sjöroos ja w. t. kirkkoherra M. Roslin.
— Wiirkawapautta annettu kiwuloi-
suudeii tähden Hinnerjoen kirkkoherralle I.
A. Waldstedt’ille, jonka wirkaa w. t. kap-
palainen B. Sandel määrättiin toittiitta-
maan oiiian wirkansa ohessa, sekä sanioitt
pappismiehelle J. N. Bolitt’ille puoleksi
wuotta. Sulutati kirkkoherran F Hedlterg’-
in ktwuloisuuden tähden iiiäärättiin läänin
prowasti pitätiiään huolta hänen wirka-
toimistansa, kunnes warsinainen wirantoi-
tnittaja woipi tulla tnäärätyksi. ——- H a-
ettawaks i julistettu hakijain puutteesta
kappalaismitta Kullaassa.
—- Kolehtiraliat, jotka surujuhlana wii-
me Toukokuun 31 p. arkkihiippakunnan kir-
koissa koottiin keisari Ake k sa tit e ri II: se n
muistopatsasta warten, tekiwät:—
Tuoittioprowastikuntiassa 911: 49.
Myiiäiiiäen sattioiit 292: 61.
Wehmaan . . , . . . . 647: 36.
—Poriii alisessa prowastikuitnasta 697: 9.
Porin ylisessä samoin . 368: 1
Ttirwään , . . . . . . 582: 87.
Taitipereeii . . 1026: 87.
§battiilaii 292: 2.
Hiimeenlittnan 513;: 76.
Raseporiii itäisessä 253: 44"
:ltaseporin läntisessä. 275: tii
Perniiiii . 528: 3
2lhitteiiaitmaaii. 171: —;
Waasan ali 642: 78.
Waasan yli 437: —-
"tietarsaareii . . . . 313: 71.
.Lapuan . . 379: 68.
Kokkolan . . . . 243: 60.
Yhteensä 8573;: 31.
— —Waltiiiisiitiesteti kokouksessa tiiors-
taina 3 p. tätä kuuta käsiteltiiii tiiiiuti
muassa seuraamia asioita:
Ktipittaan puutarhuria sekä
itiuiitaiiiia piiiitarhiirioppilaita tvarteii pää-
tettiin rakentaa itiisi raketitttis, joka kor-
keintaan tulisi iiiaksaiiiaatt 8,000 markkaa,
joiika jälkeen wanha rakeitttiis olisi linjoi-
tettaiva. Myöskiti piiätettiiit ottaa jälleen
.iiiipittaan ptiiitarha ja puisto kittiiiiiiigiti
honoon.
Werot markkinapuotien aset-
taiitisesta kaupungin torille markkinoilla
itiäärättiiii seuraamin: kauppiaat, leipurit,
sokiirileipurit, turkkikauppiaat, kariyarit,
satulamaakarit, kiiltase.pät ja kuparisepät
iiiaksaioat, jos he otvat mualta, 15 tiiarkkaa,
tiiutta "kaupunkilaiset 5 markkaa; kaikki tiutut
elinkeinolaiset, jos otvat muualta, 10 mark-
kaa ja ottiat kaupunkilaiset 3 tiiarkkaa,
jota paitsi jokaisesta wakasta tai pöydästä
pientä taivaraa warteit maksetaan 1 markka.
—Yli niittten maksojen tulee wielä 25 petittiii
joka markkinapuodilta ja pyödältä sille mais-
tratin wirkamiehelle, joka jiirjestää iiiitnät
kauppalaitokset.
W a i iv a i s h o i d ott hallitiikselle myöti-
ticttiiti yli täksi wuodeksi tiiäiirätyti kulutt-
kiarwiott 6000 markkaa, kun etenkin ivai-
waisaptirahat wiime taltoena olitpat nous-
seet tawallista suurenuniksi. Koska kaiiputi-
giti uudet waitvaishoitosäätinöt olitvat ival-
iiiiitia, päätettiin painattaa ne sekä suomeit
että ruotsin kielellä sekä haettatvaksi julistaa
toimeenpaneman tirehtööriwiran.
Suomalaisen lyseon pyyntööu
50()0 itiarkaii apurahasto aiittettiiii, kuten
jo eittien on iiiaiiiittti, kieltäwä tvastaiis,
josta asiasta sekä siihen kuulumasta keskus-
telasta ja päätöksestä löytyy toisessa pai-
kassa likemmin selitetty.
–— Siiostnntaivero-koinitea Turun kau-
pungissa on tiiääräiinyt siiostiitttaweroa
tiiaksettam-.iksi tältä ivuodelta ensimiiiäisessä
piirikunnassa:
Wirkaiiiiehiltä y. iii"
Kauppiailta, tehtailijoilta y.
7,541: 8ti.
in. . 11,660: 60
Taloliisilta . 1,309: —
.ikaikilta tiiuilta . 1,7231: 20.
Ulkomaalaisilta 1,777: —–
Yhteeiisä 24,026:
Toisessa piirikunnassa:
Wirkaiiiiehiltä y. iii" 6,450: 20.
Kaiippiailta y. m. 25,730: 60
Talollisilta . 1,585: —"
.ikaikilta titiiilta 1,070: 40.
Ulkotnaalaisilta 1,247: 20.
Yhteensä 36,083:
Moletnista piiristä yhteensä 61,010:
Tiitä paitsi oit komitea wielä tiiiiärätttiyt
lisä-suostiitttaweroa maksettawaksi etisiin-
mäisessä piirikunnassa:
liudesta olnttehtaasta.olnesta 7,102: 50.
ltingelin ja k:iiin oliitteh-
taasta saittoiti . 7,803: 20.
Yhteensä 14,905:
Toisessa piirikunnassa:
Atiialienltorg’in oluttehtaasta
olueesta . . . . . 7,265:
.tiimipaiiion kortti-tehtaasta 7,373:
Yhteeiifä 14,638: iiii.
Iotka stitiiiiiat yhteensä tekewät 20,544: 30.
Täteii tekee suostuntawero ja lisä-suos-
ttiiitaivero Tiiruii kaupungissa yhteensä
S.m. 00,554: 30.
6t).
!kansakoulujen johtokuitta myönsi
kokouksessaan wiime tiistaina säädettijä
palkaiikoroitusta opettajattarelle A. W.
Lindeiitan’ille 10 prosenttia hänen palkas-
tansa wiiden iviiodeit moitteettoman palme-
liikseii tähden sekä opettajattarille H
Reichititz’ille, E. Ekqwist’ille ja H. Tollet’ille
myöskin 10 prosentin koroituksen yli sett
palkaitlisäykseii, mikä heillä tähäii asti on
ollut, koska he jo owat palmelleet 10 wuotta
iitoitteettomasti. Kattsakoiiliijen kulunki-
arwio wuodeksi 1882, joka tässä kokouksessa
walmistettiin, päättyy titeiiosiittiiiialla 79,531
markkaa 67 penitiii; kun kiiiteiikiti ivaltio-
apu, tekeivä 18,000 markkaa, tiistit titede-
tääii pois, jääpi kunnan maksettawaksi
ensi tviioittia kansakoulujen ylläpitämistä
ivarteii 61,5;-31 tii. 67 p.
– Käsityöläisyhdistyksen waltuiitettujeii
kokouksessa wiime tiistaitta käsiteltyistä
asioista tuaitiitseiiiiiie että:
.siisällikirjoja saiwat: satula-
maakarinoppilas A. L". Sweitsk, ivärjäritt-
opp. G. E. Johaiissoit, tiiaalariiiovp. E.
E.g, karittariitoppilaat J. Suomiuen, H.
Laine, E. itoiivisto, C. G. Kvskitteii ja
J. Yiaiidell, siiutariiiopp. I" B. Liitdroos,
kraatarinoppilaat F. F Altoiieii ja A. S.
Waldeit, iuaalariitopp. A. Pihlman ja
kiiparisepänopp. A. 9i. Fagerliiud.
Porthaniit päimää tvietti Suoiiia-
laitien Seura toissit päiwänä yleisillä ilta-
huiveilla, joissa maist. K. Wehaneii piti
wilkkaait esittelyn K. A. Gottliiiidista
sekä hänen työstänsä Wertiilatidiii suoma-
laisteti hytviiksi ja lukkarikoulun oppilaat,
tirehtoöri Wasetiius’eii johtamina, hiiioitti-
ivat yleisöä isäitiiiaallisilla laultiilla. 28iikeä
oli kokoontunut lähes kolmesataa heitkeä,
joistit erittain lukuisa nuoriso iloisesti toi-
mieli tvilkkaissa tutisseissa illan kuluessa.
—- Suoiiialaiseii ltieniioii pitää etisi stin-
itiiiitaitta k:lo 1,327 j.pp. maist. A. Helaii-
der. Aiite: .siumauksia iiiettneiltä
ajoilta.
—— tljhteeiitöruiiiys. Höyrylaima ":7llio"
sattui wiime lauaiitaitia, liihtiessääit "’Tiik-
holmaan, törmiiämään yhteen toiseit, Siiiiiit"
niinisen laiwan katissa, kiin se tvarivitt koh-
dalla koitti päästii "Siitvoii" siiviitse. —Pe-
rämasto :iilio-laiwalla katkesi poikki ja Sii-
mon klyywaripuotiii taittui. ":stho" injsi
kuitenkin muutaman ti.iiiitiii perästä jatkaa
matkaansa.
—— Wielä waan syöwät siidet lapsiamme!
Wehmaalta kirjoitetaan 2l. U:lle: tiiaa-
natitaiiia 31 p. lokakunta oli iltapiiolella
kaksi lasta Köykäit torpasta Lititisteii ky-
lässä lähetetttj asialle toiseeii lähellä olewaan
torppaan, kun äkkiä keskellä iiiaaittietä
kotitie stitta tuli nIikytviiii" —Yksi pedoista
hyökkäsi lapsien peräiiti ja saamiitti heidiin
torpan etehisessä, jostit se sieppasikin toisen
!llPfi-Jin, 6 ivuodeii ikaisen tiitiin, ivaikka
muutamat torpan lähellii työksentelewät
tveiiäläiset sotamiehet koittiivat seit hirmuis-
ta yritystä estiiä. Haettaessa litydettiiiti
wielä sattiaiia päiwänä tiiuiitatiiia pahasti
raadeltuja jäännöksiä lapsen ruumiista sekä
"seuraamatiu aaiiiiiita, iiielkeiti seitsemiin
toirstati päässä torpasta, seit pää ja tiiuit-
taiiiia rikkipurtuja kylkiluita.
—— Taas toinenkin lapsi siideii saaliitta,
Matkiistawaiset tietäwät kertoa, että Wah-
doit kappelissa kolme sutta oli hyökäitnyt
" muutamain liki kotoansa iiiaaittiellä leikit-
seleiväiii lasten päälle, joista he weiivätkiit
yhden, ivaikka !iiliellä olemia ihinisiä kohta
tuli heidäti kiiippiiiiiisa ja rupesi heitit
ajatiiaatt takaa. :ikhdistettuiua ja pyssyn-
laukauksilla peloitettiiitia, jättimät he kuiteu-
kiti parin wirst-.iii päähätt saaliinsa, jonka
he pahasti raadeltuna ja tietysti hengettö-
niänä vliivat koittaneet maahait kätkeä.
Tapettu lapsi kiitiltiii olleen Luukan latii-
piiodiii tviidetitviiotiiieii poika Ilskaisten
kylästä.
"söirweätii on näitä surman sanomia
yhtä ttiittaa kuulla, kuti ei tvielii ole löy-
detty ltiotettaivaa apukeinoa tiitistiiiiti! Me
eititiie tiedä neuwoa tällä tertita tiiuitta
kuin: piitäkiiöt kaikki lapsis-
tittisa niiii tarkka itiaari, ettei-
ivät tvoi joutuasusienkynsiin!
ja koitakooti jokainen ihiiiisystäivii kaikkia
niitä häiiiityskeinoja, joita hitti yiiitiiärtiiä
tai josta hän tietoa saa, siksi ettii tiäiiiiit
lastenmurhaajat owat saatii heiigiltä pois!
Warkaukset Ruissaloii huwiloissa
oivat alkaneet wanhaan tapaansa. Niinpä
oii käyty assessori Gröitholiii’iit hiiwilassa
hurjaa "syyniä" pitämässä, sillä mitä ei
otettawaksi ole kelivannut, oii koitettu
tnahdollisuutta myöteii rikkoa ja turiiiella.
Myöskiii kuulun tuollainen hämitysretki
tehdyksi herra Nitou’ii hiitoilassa, jossa
erittainkiii uitiiahuotie oti heidän raimonsa
uhritta ollut. Tietystt iiätiiät rosmosankarit
eiwät lakkaa työstäitsii, emienkuin istuwat
kruunutiliaiisikkaat käsilliiiisii, joita itte toi-
ivotiiitie heidäti ttiitä pikemmin siamiin.
—— uusikaupunki marrask. 9 p. Eilen
illalla pititttiit roittoa Etigdahl ja hra
Dahllterg, olleti paliiiiitiatkalla pohjoisesta,
ko n se r t i ii Wallinmäen rawintolan jiih-
lastilissa. Kaitsaa oli, meidän oloihiti kat-
soeit, saapunut näihin ivarsiit paljoit, tioin
sata heitkeä eli 3 kertaa ttio tawalliiieii
konserteissa käytiiä kantojoukko; —Paria
kirkkokonserttia lukuun ottamatta, ei täällä
näiti paljon kittisiin ole kotiserteissii nähty
alitit siitä asti, kun hra Sjiidtiit tv. 1875
piti soittajaiset. Että ihastus oli yleinen,
seit takatvat itiiiiet Eugdahl ja Dahlgerg.
Grääii suotiialaiseti kansanlaulun lauloi lau-
lajatar pyydettynä uudesti ja lauloi myös
yhden yliiiiääriiiseii laiiliiii. Jkäwä tvaaii
että ttiaiitittii juhlasali on, aitiakitt nykyi-
sessä kunnossaan, niiu htiotto itiiisikihtioite
ja ettii kaupunki ei omi kiinitoti pianoa
tahi slyykeliä, ivaan täytyy tarjota taitu-
reille mistä milloiitkin laittattii päristin,
joka uhkaa kokonaan häiritä iiinsikillisen
nautinnon. Tatvallii taikka toisella pitäisi
siis kaupungin hankkiman kelwollinen
soittokone.
älikaanatitai—iltatia piti samassa paikassa
so i tt a j a i s et h:rat Tollie,que ja Bodell.
:liäitäkiii kehiitvat ttiiitijat ivarsit! hytväksi
ja onnistuneeksi. Minia kattsaa oli tiiissä
ivitaii 22) henkilöä.
Wiime wiikolla tuotiin Tähti—laiioalla,
ellen erehdy, 8000 leiw. tii a i s w i lj a a
kaupungiin, josta 6000 leiiv miinapoltti-
inoille.
Rekikeli on kaupungin läheistiissä
ja aina Rahkattialaan asti ollut hyivii,
mutta sade—ilitiat alkiiwiikl’oa oivat tehneet
taas melkein lopuit, niin että iiyt taas
yleisesti kuljetaan. rattailla. Liiinpöiiiittari
osoittaa nytkin +2 e; .iiiiruuiiiiiiasti K.
Siioinalaisen kirjallisiitideii seuran
kokous tämän ktititi 2 p:iiii kiisitteli, U. S:n
mukaan, seiiraaiitia asioita:
—Professori I. Budeitz Unkarissa oli Seii-
talle lähettäiiyt kauniisti sidotun kappaleen
suurta ja aritiokasta"wertaileiitaa saitakir-
jaanfa "idltig""i";it"—ti"i"-"iii" (1387.1i:iuotiijtii 52iitiii""”;
jonka hän –— maist. Almlterg’in ilmoituksen
tiiiikaait, joka lahjan esiiii toi oli ai-
konut saada ivalitiiiksi Senraii 50"uiiiotiseksi
juhlaksi kesiillii, tässä tilaisuudessa Seuralle
annettumatsi.
§liiiiioiistoiiiiikuiiiiait yhteydessä asiata
warten sen lisäksi ivalittiijeii henkilöiden
kanssit antama tausliitto iiiaist. li. Suoma-
laiseit kilpasuoiiieiiiioksesta (8)0golin "Kuol-
leitci sieluja" ltiettiiii, ja ehdoitettiiii itiai-
iiittua suoutenitosta palkittamaksi, koska se
sekti kielen, että lausetamati puolesta oli
eritioiiiaisella taidolla tehty" Palkiniioii
suuruus iiiiiärätiiäii etisi kokouksessa.
:liiiiiikääii liiettiiti riiiioustoiiiiikuiiitaii
aittatiia lausittito yliopit. J. Sjörvs’in satii-
kokoelimtsta, ja päätettiiii siitä antaa seit
toimittajalle 150 markan lisiipalkinto. Laki-
saitaiiiliietteloit aitiekokoeltitaii toititittaiiii-
sestii ja seit paiitattaiiiisesta luki pros. J.
Forsiiian asianomaisen kotititeaii puolesta
latisiiiiiioit, jossit ehdoiteltiiti ettii, koska
keräyslippuja setiiiiioisitta ei tvielii tvoi aniaa
latojatt käteeti ja koska jonkunlainen karsi-
mistyii itse saitojeit stiotiialaisiiti merkityksiin
niihden oit taipeen, enneitkuin aitiekokoel-
man painattamiseen ryhdytääit, nyt heti
riiivettaisiiti jiirjestäiiiiistöihiti ainekokoelmaa
warten ja ettii tämä titit uskottaisiin filos.
kand. "3. Castren’ille, joka oit ollut potini-
ittistyössä johtajatta. :liiiitikääit ehdoitti ko-
mitea, ettii rylidyttäisiin ainekokoelman pai-
iiattaiiiiseett, sikäli kun järjestäjältii ehtii
paiiiattaittiseeii walmista ainetta tulla. -—
Maiiiittua ainekokoelmaa piiätettiiii painat:
taa 350 kappaletta siihen tapaan, että leh-
tieii reunuksille woi korjauksia ja itiuistii-
tiiksia tehdä. .ilokoelmaa jaetaait asianhar-
rastawille hetikilöille ja ott sitä pyyniiöstä
curtilta saata ivana.
.ltriiuniinwouti Roseitdahl’ilta oli seuralle
tullut kirje, jossa häii ilmoittaa ivalivo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
